Alan olemaan aika äärirajoilla omien tunteideni kanssa: olen vihainen ja ahdistunut.
Syy liittyy poikaystävääni.
Puolentoista vuoden seurustelu takana, ja alusta saakka taustalla on kummitellut entisen tyttöystävän muisto.
Nykyisin tämä nainen soittelee ja lähettelee viestejä esim. keskellä yötä, joka saa poikaystäväni hämmentymään.
Hän ei kehtaa kertoa, kuka on kyseessä. Kerran näin hänen olkansa yli, että kyseinen nainen soittaa. Kysyin, kuka se oli, ja poikysätävni valehteli ja vaikutti todella kiusaantuneelta.
Myöhemmin selvisi, että hän ei kuulemma halua suututtaa minua olemalla yhteydessä ex:ään. Totesin, että minun mielestäni on kummallista, miten epäneutraalit välit heillä on, mikseivät he voi selvittää välejään?
Poikaystävä käyttää minua ikään kuin tekosyynä, esteenä heidän tapaamiselleen.
En ymmärrä, miksi minulta pitää salailla tällaisia yhteydenottoja? Sanoin ohimennen poikaystävälleni, ettei minua haittaa, vaikka hän olisi yhteydessä entisiinsä.
Tiedän heidän suhteestaan sen verran, että poikaystäväni jätettiin. Hänellä tuntuu olevan aika paljon katkeria tunteita tätä naista kohtaan,- vielä silloinkin, kun aloimme tapailla. Koin olevani ikään kuin korvike jollekin toiselle. On todella typerää sääliä itseään tällä tavalla, mutta en ainakaan kokenut olleeni hänen huomionsa keskipiste tai rakkain ihminen.
Tämän takia olen joskus ollut todella epävarma, mitä tulee heidän kanssakäymiseensä. Mutta en ole sitä enää ( ellen nyt taas eilisen* johdosta) ja olen sen ilmaissut.
Ikävintä oli, että eilen*, kun meillä oli riita, hän lähti ulos. Ikkuna oli auki, ja kuulin hänen soittavan juuri tälle samalle tytölle (puhutteli häntä nimellä puhelimessa) ja luultavasti puhui ummet ja lammet minun käytöksestäni. Riita oli ollut todella paha ja liittyi juuri luottamusongelmiin, kuinka ironista.
Hän varta vasten lähti toiselle puolelle pihaa puhumaan tämän tytön kanssa ja vilkuili koko ajan talolle päin.
Puhelu jatkui ihan tarpeeksi kauan jotta tuli selväksi, ettei kyseessä ollut mikään evyt kuulumisien vaihtaminen.
Minua ahdistaa tämä tilanne, en enää tiedä olenko vainoharhainen vai tapahtuuko mahdollisesti selkäni takana jotain..
Tiedän, että kärsin mustasukkaisesta luonteesta aika ajoin, mutta miten ihmeessä voin olla reagoimatta tällaiseen?Tämä on niin herkkä paikka, että oli vaikea pitää pokka miettiessä, miksi hän meidän asioita selvitellessä soittaa juuri sille ihmiselle, jonka on sanonut haluavansa unohtaa.
Miksi poikaystäväni käytös on tällaista?
Miksei hän voi yrittää olla sujut asian kanssa?
Miksi salailu?
Tunnen muitakin hänen entisiä tyttöystäviään, eikä kenenkään muun kohdalla käytös ole tällaista.
Toivon, että joku vastaa tähän viestiin. En yleensä kirjoita keskustelupalstoille, mutta en keksi mitään muutakaan apua tällä hetkellä.
-Milla
Syy liittyy poikaystävääni.
Puolentoista vuoden seurustelu takana, ja alusta saakka taustalla on kummitellut entisen tyttöystävän muisto.
Nykyisin tämä nainen soittelee ja lähettelee viestejä esim. keskellä yötä, joka saa poikaystäväni hämmentymään.
Hän ei kehtaa kertoa, kuka on kyseessä. Kerran näin hänen olkansa yli, että kyseinen nainen soittaa. Kysyin, kuka se oli, ja poikysätävni valehteli ja vaikutti todella kiusaantuneelta.
Myöhemmin selvisi, että hän ei kuulemma halua suututtaa minua olemalla yhteydessä ex:ään. Totesin, että minun mielestäni on kummallista, miten epäneutraalit välit heillä on, mikseivät he voi selvittää välejään?
Poikaystävä käyttää minua ikään kuin tekosyynä, esteenä heidän tapaamiselleen.
En ymmärrä, miksi minulta pitää salailla tällaisia yhteydenottoja? Sanoin ohimennen poikaystävälleni, ettei minua haittaa, vaikka hän olisi yhteydessä entisiinsä.
Tiedän heidän suhteestaan sen verran, että poikaystäväni jätettiin. Hänellä tuntuu olevan aika paljon katkeria tunteita tätä naista kohtaan,- vielä silloinkin, kun aloimme tapailla. Koin olevani ikään kuin korvike jollekin toiselle. On todella typerää sääliä itseään tällä tavalla, mutta en ainakaan kokenut olleeni hänen huomionsa keskipiste tai rakkain ihminen.
Tämän takia olen joskus ollut todella epävarma, mitä tulee heidän kanssakäymiseensä. Mutta en ole sitä enää ( ellen nyt taas eilisen* johdosta) ja olen sen ilmaissut.
Ikävintä oli, että eilen*, kun meillä oli riita, hän lähti ulos. Ikkuna oli auki, ja kuulin hänen soittavan juuri tälle samalle tytölle (puhutteli häntä nimellä puhelimessa) ja luultavasti puhui ummet ja lammet minun käytöksestäni. Riita oli ollut todella paha ja liittyi juuri luottamusongelmiin, kuinka ironista.
Hän varta vasten lähti toiselle puolelle pihaa puhumaan tämän tytön kanssa ja vilkuili koko ajan talolle päin.
Puhelu jatkui ihan tarpeeksi kauan jotta tuli selväksi, ettei kyseessä ollut mikään evyt kuulumisien vaihtaminen.
Minua ahdistaa tämä tilanne, en enää tiedä olenko vainoharhainen vai tapahtuuko mahdollisesti selkäni takana jotain..
Tiedän, että kärsin mustasukkaisesta luonteesta aika ajoin, mutta miten ihmeessä voin olla reagoimatta tällaiseen?Tämä on niin herkkä paikka, että oli vaikea pitää pokka miettiessä, miksi hän meidän asioita selvitellessä soittaa juuri sille ihmiselle, jonka on sanonut haluavansa unohtaa.
Miksi poikaystäväni käytös on tällaista?
Miksei hän voi yrittää olla sujut asian kanssa?
Miksi salailu?
Tunnen muitakin hänen entisiä tyttöystäviään, eikä kenenkään muun kohdalla käytös ole tällaista.
Toivon, että joku vastaa tähän viestiin. En yleensä kirjoita keskustelupalstoille, mutta en keksi mitään muutakaan apua tällä hetkellä.
-Milla
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuo sinun kannaltasi kuulostaa. Luultavasti poikaystävälläsi on tunteita tätä toista kohtaan, mutta hän ei uskalla tai halua toimia, kun tämä toinen aiemmin on jo loukannut häntä. Vaikuttaa että sinä olet eräänlaisena selustanturvauksena miehelle. Et sinä oikein voi poikaystäväsi tunteisiin vaikuttaa tai estää hänen käytöstään. Ainoa mitä voit tehdä on päättää haluatko itse olla suhteessa jossa et voi luottaa ja jossa toinen haikailee jotakuta muuta.
Voi kun kuulosti tutulta! Ikävä kyllä.
En osaa sanoa muuta kun että omassa suhteessani auttoin kun laitoin poikaystäväni selkä seinää vasten. Heillä oli ollut saman tyylistä soittelua ja kuulumisten vaihtamista, mutta luulen että todellisuudessa kyse oli käsittelemättämistä tunteista.
Mietipä kuinka suloiselta poikaystävästäsi tuntuu saada huomiota hänet jättäneeltä naiselta? Nainen luultavasti haluaa hallita miestä. Vaikka he eivät olekaan yhdessä, ei mies saa olla muidenkaan kanssa. Todennäköisesti nainen nauttii siitä vallantunteesta, joka hänellä on mieheesi. Lisämausteen hänelle tuot tietysti sinä; kuinka kivaa onkaan olla kivenä muiden parisuhteessa. Ja he puivat yhdessä sinun käytöstäsi! Huh. Kun kävin omaa sotkuani läpi, eräs tuttava kysyi kysymyksen, joka pysäytti ainakin mut: Miksi poikaystäväsi kertoo SINUN tekemisistäsi omalle exälleen? Se pysäytti mut, sillä en keksinyt minkäänlaista hyvää vastausta.
Kaikkien vaikeinta on itselleni antaa anteeksi salailu. Asia nousee riidoissa aina esiin. Poikaystäväni mukaan kyse oli vain kivoista viesteistä, jotka oli aivan turhia. hän olisi kuulemma pahoittanut mielensä, jos olisin tehnyt itse saman exäni kanssa.
Kerran kun mulle taas valehdeltiin, pyysin nähdä puhelimen ja sen viestit. Niiden näkemisen jälkeen heitin poikaystäväni ulos. Pari päivää mietittyään hän soitti ja puhui kerrankin rehellisesti aiheesta ja tunteistaan. Ilman tätä olisimme edelleenkin erossa.
Älä siis hyväksy tuollaista käytöstä! Aseta ne rajat, jotka haluat suhteellenne.
mies on kuitenkin kiven kovaan väittänyt, että tekee kaiken minun takiani. Sanoi, ettei tiedä, miksi on ollut rakastunut koko ihmiseen, mikä on mielestäni täyttä potaskaa. Kuka nyt ei osaisi entisistä rakastetuista nimetä ne hyvät puolet, vaikka suhde olisikin loppu?
Tasapainoilen oman vainoharhaisuuden ja miehen mahdollisen epärehellisyyden välillä.
Haluaisin saada hänet puhumaan, mutta en tiedä miten. Hän menee aivan hiljaiseksi ja surullisen oloiseksi, mutisee vain jotain.
Pahimmassa tapauksessa suuttuu.
En osaa tehdä ratkaisua, kun en saa häntä edes puhumaan.