Onko nyt joku uusi muoti taas vallalla, kun nuoretkaan pariskunnat (siis noin nelikymppiset) eivät pidä sormuksia vaikka ovat naimisissa?
Olen tässä heinäkuussa mennyt kihloihin ja sormuksen pitäminen on ihanaa. Tiedän monia pariskuntia, jotka ovat naimisissa eivätkä pidä sormuksia kumpikaan. Ovat olleet naimisissa vähintään 10 vuotta. Jotkut pariskunnat näin sukujuhlissa eivätkä sielläkään pitäneet.
Olen tässä heinäkuussa mennyt kihloihin ja sormuksen pitäminen on ihanaa. Tiedän monia pariskuntia, jotka ovat naimisissa eivätkä pidä sormuksia kumpikaan. Ovat olleet naimisissa vähintään 10 vuotta. Jotkut pariskunnat näin sukujuhlissa eivätkä sielläkään pitäneet.
Vastaukset 22
Vanhimmat
jokaisen oma asia pitääkö vai ei. Se sormus on kuitenki vaa symboli.
Vituttaa äärettömästi kun tuolla baareissa pyörii ihmisiä joita ei edes tunnista varatuiksi.
TOTTA!!!!
naimisiin sen sormuksen takia.
Tiedän monia pariskuntia, jotka pitävät sormuksia vain isoissa juhlissa ja toisia, joilla on vihkisormus vain hääpäivänään.
Ei tuo nyt niin kummallista ole. Ei kaikilla edes ole niitä sormuksia. Ateistit, buddhistit, muslimit, ilmeisesti Jehovan todistajatkin ym. ym. eivät moista oleta tai 'vaadi'.
kun riidan aikana päätti erota, mutta eroa ei sitten tullutkaan. Edelleen naimisissa, mutta uusia sormuksia ei ole hankittu.
tuntuu että nykyään halutaan olla ilman sormuksia.. ja miehet ne heittää ne ensin pois. Halutaan kait enemmän vapautta vaikka ollaankin naimisissa. Minun mielestä se on kuitenkin sitoutumisen merkki ja halutaan näyttää muillekin että on varattu ja lupautunut olemaan vain oman rakkaansa kanssa.
Tässä minun ajatukseni asiasta.
-minullakin sormus sormessa :)
minäkin haluan tehdä sitten, näyttää sen että on ja pysyy.
ja vaikka ateistipakana olenkin niin ei se sormus ole sen jumalan symboli, vaan sen rakkauden...
Sormuksen pitäminen on käytännöllistä, koska muuten baarituttavuudet tai uudet työkaverit saattavat alkaa iskemissunnitelmien rustailun.
Toki sormuksen pitämättömyyskin esim. työtehvissä voi olla käytännöllistä.
Niin, monesta viestistä voisi tulkita, että kun ei vielä olla kihloissa eikä ole sormuksia, niin on "vapaata riistaa"?
No itselleni ei ollut mikään ongelma sanoa, että olen naimisissa. Baarituttavuuksia en vastakkaisen sukupuolen kanssa harrasta, kun en käy baareissa ja työ- ja opiskelukaverit ovat tienneet, että olen naimisissa. Asuimme ennen naimisiinmenoa monta vuotta yhdessä olematta kihloissa, moni muukin tekee niin nykyään. En tajua ajatusmallia, että vain sormus on varatun merkki. Joka pitää niitä pitäkööt, me säästämme luontoa ja olemme ilman.
Ei ole muodista kyse ainakaan omalla kohdallani. Monesti teen päivän aikana semmoisia duuneja, etten halua pitää sormuksia kolhiintumassa ja likaantumassa. Ei sitten tule aina laitettua käteen, kun lähtee kauppaankaan.
Yleensä kyllä pidän aina, kun olen "enemmän" kaupungilla eli kun varta vasten lähden ja tiedän, ettei ihan heti ole vaaraa koloontumisesta. Samoin aina paremmissa tilaisuuksissa, oli se sitten juhla, matka tms. Tykkään omistani sen verran paljon, etten halua niiden turhaan kuluvankaan, riittää loistetta katseltavaksi vielä vanhemmallekin iälle. ;-)
Kun on töissä esim. elintarvike/keittiö ja hoitoalalla, siellä ei hyväksytä sormuksia sormissa, ei edes kihla-ja vihkisormuksia. Olin eilen sukulaiseni hautajaisissa, sormessani olivat mainitsemani sivilisäätyäni osoittavat renkaat.
Meillä ei edes ole sormuksia. Tai on, minun vihkisormukseni, mutta se ei ole mahtunut sormeen sen jälkeen kun ensimmäisen lapsen sain, vaikka en ole siitä lihonutkaan kuin muutaman kilon alipainoisesta normaalipainoiseksi. Sen minkä olen kokeillut sormeen, alkaa sormet kutista. Luultavasti siksi, että valitsin halvimman mahdollisen mikä löytyi, kun olin itse irtisanomisuhan alla lasta odottaessani ja halusimme säästää rahaa pahan päivän varalle - firma sitten lopettikin jonkun ajan kuluttua.
Kihloissa ei virallisesti oltu, päätettiin vaan aika nopeasti mennä naimisiin. Tämä tuntuu olevan ongelma monelle muulle ihmisille, mutta minä ainakin olen naimisissa miehen kanssa, en esineen. Sormuksettomuus on myös ekologinen valinta, sillä yhden pienen sormuksen tuottamiseen menee niin paljon luonnonvaroja, että samoilla varoilla tehtäisiin useita kahvinkeittimiä.
Me olemme tottuneet siihen ettei sormuksia ole, joten olisi ihan outoa alkaa niitä nyt yhtäkkiä hankkimaan, varsinkin kun luonto säästyy. Tiedän, että se joitain nuorempia sukulaisia häiritsee, mutta omapa on ongelmansa, jos heillä ei isompia ongelmia ole.
Niin, asuimme ennen naimisiin menoa monta vuotta yhdessä ja menimme naimisiin aika pitkälti siksi, että lapsen tultua asiat olisivat yksinkertaisempia. Muuten naimisiinmeno oli meille molemmille aika yhdentekevää. Me osaamme kyllä molemmat sanoa olevamme naimisissa, jos asia puheeksi tulee. Jos te nuoret ette kykene sitä sanomaan ilman sormusta sormessa, niin heikkopa on pohja liitollanne.
Sormusko mielestäsi ihmisiä yhdistää ja hyvinä ja huonoinan hetkinä yhdessä pitää?
Ei, kyllä se on rakkaus. Se, että arvostaa, rakastaa ja välittää toisesta.
Jotkut kantavat sormusta, vaikka rikkovat liittoaan. Jotkut eivät kanna sormusta, vaikka olisivat tarpeen tullen valmiita tekemään mitä vain puolisonsa hyvinvoinnin eteen.
On myös ammatteja, joissa sormuksen käyttö on turvallisuus riski. Joissakin ammateissa kotuja ei saa pitää hygieenisyyden vuoksi.
Jotkut parit ovat kummatkin ilman sormuksia, yleisempää lienee että kummallakin puolisolla on sormus vaan toisinaan vain toisella puolisoista on sormus. Rakkaus se silti voi roihuta kaikilla näillä yhtä kovasti ;)
Mun yhdet kaverit, yli neljäkymppiset, kihlautuivat pari vuotta sitten tatuoiduttamalla sormusten kuvat. Aika vaikee viskata pois.
laitetaan, muuten ei, kun menis hirmu remppaamiseksi. Mies ei työnsä puolesta voi pitää päivisin, ja minulla on sen verran leveä, että aina kun käsiä pesee tai tekee jotain muuta vastaavaa, niin sitä pitää rempata eestakaisin. Kerran jo meinasin omani hävittää, kun jäi kaupan vessassa käydessä lavuaarin reunalle, mutta onneksi ei kukaan ollut pihninyt sitä, ennenkuin huomasin sen unohtuneen. Että ihan käytännöllisyys syistä niitä ei paljon tule pidettyä.
Muotiahan se sormus juuri on ollut ja tuhansia vuosia on tultu toimeen ilman. Kai se sormusmuoti on nyt sitten häviämässä ja hyvä niin, sillä ne ovat hankalia, vaarallisia ja epähygieenisiä.
Kukaan ei tietysti haluaisi tunnustaa, mutta yleisin syy taitaa olla se, että kun aletaan lihoa heti naimisiinmenon jälkeen, niin kymmenen vuoden jälkeen ei sormusta voi enää kuvitellakaan saavansa sormeen...
Ainakin tämä on ollut yleisin syy, kun olen sormuksettomilta ihmisiltä kysellyt.
Itselläni se on siinä, että töissä on sormuskielto. Alkuun yritin muistaa ottaa sormuksen työpäivän jälkeen pukukaapista mukaani, mutta sinne se tuppasi aina jäämään. Tätä nykyä se on kotona eteisen lipaston päällä. Jos lähdetään erityisesti ulos tai joihinkin iltamenoihin yksin tai yhdessä, niin sitten laitetaan kyllä sormukset sormeen.
Kannatan sormusten käyttöä, ihan vanhan tapakulttuurinkin nimissä, mutta jos homma menee kovin hankalaksi, niin olkoon ihmisillä vapaus tässäkin asiassa.
Kyllä minä laitoin tämän tuonne ylemmäs. Itse en alkanut lihoa heti naimisiinmenon jälkeen, vaan ennen sitä jo, sillä odotin jo silloin. Nyt painan 51 kiloa, naimisiinmenohetkellä raskaana 4 kuukaudella 49 kiloa, ensi käynti neuvolassa näkyy olevan 47 kiloa. Ei tuon enempää painon nousua, mutta sormus ei mahdu silti, eilen tämän viestiketjun innoittamana kokeilin - tai mahtui, mutten saanut ilman saippuaa irti. En tiedä olenko jollekin sormuksessa allerginen, mutta heti alkoi sormi kutisemaan, muutenkin kuin sen tiukkuuden takia. Eikä meillä siis ole muita sormuksia, kihloissa emme ole virallisesti olleet, mitä nyt se pakollinen muutama viikko, kun kihloissa kuulemma ollaan silloin kun naimisiinmenosta sovitaan. Kun vähän aikaa pidin sormusta silloin kun se sopi, tuntui hölmöltä pitää kun miehelläkään ei ollut. Rakastamme toisiamme, emme helyjä.
usein on kyseessä se, että työn puolesta ei voi pitää. Esimerkiksi lähes 30 vuotta naimisissa olevista vanhemmistani äitini pitää sormusta vain silloin tällöin, koska lääkärityössään ei voi.
Toiset ihmiset taas eivät tykkää pitää koruja vapaa-aikana, joitain ne voivat ahdistaakin (siis esim. sormus on liian tiukka, epämukava yms.)
Olen menossa naimisiin parin kk:n päästä eikä edes hommata sormuksia. Ei ole kihlasormuksiakaan. Enkä aio edes muuttaa sukunimeäni. Yhdessä oltu 19 vuotta ja lapsia on rivi. Naimisiin ei vaan muistettu mennä sillon joskus. Nyt mennään lasten takia ja verottajan. Rakkaus on ja pysyy oli aviossa tai ei, sormuksin tai ilman.