ja valmiina uuteen päivään,taitaa toiset vielä nukkua ?Hyvää alkavaa päivää kaikille :)
Kahvit juotu
Ira ¤
451150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Aurinko paistaa ja hellettä riittää, vaikka olisi oikeus ja kohtuus, että joka päivä sataisi kuin ämpäristä klo 9.00-16.30.
Väärin jököttää duunissa tällä säällä!
olisi työaikaan pilvistä,ja vapaaikana auringonpaistetta :)6 tuntia yritä kestää niin pääset nauttimaan viikonlopusta :)
hoitojen jälkeen? Miten olet jaksanut? Minulla työt pitäisi alkaa 1.11. ja odotan kovasti ihmisten ilmoille pääsyä. Hulluksi tulen yksin kotona. Toivottavasti kaikki menee hyvin eikä örkkejä viimeisessä kuvassa enää löytyisi ja pääsisin edes vähäksi aikaa töihin ennen kuin tämä paska tauti uusii.
Heti vapun jälkeen aloitin, sytot päättyi maaliskuun lopussa.
Vaikuttaa kyllä tosi paljon fiiliksiin vaikkei ne työt aina maistukaan... Tärkeintä oli jotenkin henkisesti siirtyä sairaan roolista takaisin "normaali-ihmiseksi".
Eikä se sinun tauti välttämättä ollenkaan uusi. Tai sitten vasta pitkän ajan päästä. Mullakin oli toisen ja kolmannen sairastumisen välissä kokonaista 11 vuotta tervettä elämää.
Kahvit juotu täälläkin ja lähden kierteleen peruukkiliikkeitä.
Päivän jatkot kaikille.
Tuolla cancerin sivuilla kyselin, miten saisi ajan kulumaan. Lähinnä aamuisin olisi muutama tunti aikaa näprätä jotakin! Miten tämän foorumin ihmiset saatte aikanne kulumaan, vai oletteko kaikki töissä
kesken vielä sädehoidot.Lapsen,ja kissan kanssa touhuilen,käyn kaupassa,ja joskus vaan olen :)Lueskelemalla,tai lenkillä käynnillä aika kuluu :)
lehdet niputettu paperinkeräykseen.
Nytpä pinkaisen vähän aamulenkille rantaan, jos tulee lämmin päivä niin voisi uskaltautua uimaan. Koko kesänä en ole uinut sytojen takia. Eiköhän ne valkosolut jo ole sen verran nousseet, että järveen uskaltaa :)
Siivouspäivä edessä, perjantai. Pojan jo laitoin raivaamaan romunsa. Imuria ja rättiä heiluttelen sitten päivällä.
Nyt piirtämään silmät naamaan ja sitten ulos! :)
Ainiin, ja sinne apteekkiin :))) Tamofenit tiskiin.. Ja rasvoja sädevammojen varalle :o
Mukavaa päivää kaikille! :)
Lääkäri sanoi, että vaikka avantoon. Alussa en uskaltanut uida, kun luulin, ettei saa. Olen käynyt ainakin jokaisen hoidon jälkeen uimassa, huuhtelemassa sytot milloin mihinkin järveen. Sittempähän ensi kesänä selviää missä olen uinut, kun alkaa kasvaa kaksipäisiä haukia. Virkistää kummasti kun pääsee viileeseen veteen pois sairaalan hajuista. Mulla helpommat hoidot vissiin, veriarvot koko ajan kohdallaan, niin ei ole tarvinnut pelätä pöpöjä.
Viime talvenkin uin avannossa joka kuukausi, huhtikuu jäi väliin kun sairaus todettiin ja olin todella huonossa kunnossa, etten olisi edes päässyt järveen mutta heti toukokuussa jatkoin uimista. Yleiselle uimarannalle ei vain oikein kaljuna viitsisi mennä. Täytyy aina odottaa mökkikutsuja. Tämä on niitä harvoja iloja, mitä minulla on jäljellä.
kylmän kiven,pian heittämään talviturkki,enpä ole minäkään heittänyt,jää tältä kesältä,kaljuna kun ei kehtaa tuonne uimarannoille mennä :)Täälläpäin kun on aina niin paljon porukkaa :(Siivous edessä ja sitten ovesta ulos,ja apteekkiin kutinaan hakemaan jotakin.Mukavat päivät sinullekkin :)
ensikesäksi päästä mökille,ja uimaan joka päivä :)
kaikille,hyvät ystävät! Aamiaisen jälkeen olin metsässä koiran kanssa pari tuntia.Samoilimme kaikessa rauhassa,vähän vielä mustikoita noukin.Kohta sitten mustikka maitoa! Jos uudet ette tiedä,minä olen tälläinen tapaus:mies on suolistosyöpä potilas,minulla rintasyöpä.Hoidot loppui jo vuosi sitten,menin syksyllä töihin.Tammikuussa sairastuin vaikeaan masennukseen.Nyt olen siitä hyvää vauhtia alkanut toipua.Olen kuntoutustuella,käyn terapiassa .Jossakin vaiheessa palailen pikkuhiljaa takasin töihin.olen 50vuotias,kahden aikuisen lapsen äiti.Kertokaa tekin itsestänne ihan vaan sen verran,kuin itse haluatte.Hei Tässä ja nyt,luin eilis iltaisen viestisi.Kiitos,arvaatko kuinka hyvän mielen siitä sain !Oikein hyvää kesäistä perjantaita teille kaikille!
En minäkään yleiselle rannalle, vaikka iso järvi on tuossa parin sadan metrin päässä. Vaan siinä on sivummallakin hyviä uimapaikkoja ja olen käynyt ihan metsäjärvissä takavuosina, patikkareissujen lomassa. Vaatteet vain rantakalliolle ja nakuna uimaan :) Kai sinne yksi kalju sopii tänäkin kesänä. Vaan saattaisi joku säikähtää jos osuisi paikalle, ja pinnan alta nousisi kaljupäinen nainen :)))
Eikä mulla ole sellaisia uikkareitakaan vielä, jotka tuon arven peittäisivät. Tai ehkä adidaksen kokouikkarit olisi, mutta ei ne taida mahtua kunnolla päälle nekään, ovat aika piukeaa mallia. Ja uusia en osta, ostan vasta ensi kesäksi, kun näen mihin tämä paino asettuu..
Vaan nyt imurin varteen ja toimeksi, että ehdin vielä rauhassa tuonne luontoonkin tänään! :)
jos kävisi,vaan sittenpä ne pelästyisivätkin:)Ensikesäksi täytyy ostaa uikkarit,kun tietää mitä kokoa :)
minä,uimaan sellasessa paikassa,ettei kukaan ulkopuolinen näe,rinnaton nainen nousis aalloista,,Minulla on viime kesästä tullut mieleen.Oli kuuma ja aurinkoinen kesä. Kasvatimme tuossa pihalla tomaatteja,hyvin kypsyivätkin auringossa.Muistan kun siinä kuumuudessa sytohuuruissa katselin niitä ja tuli mieleen joku iskelmä" hedelmät,kypsyivät,keskikesän kuumimpaan aikaan",Nyt,kun kuulen radiosta saman laulun,tulee ihan elävänä nuo hetket mieleen.Kaljuus,turvonnut olo,mutta ilo kypsyvistä tomaateista!
ilo aina kumpuaa,vaikka surkea olo olisikin.Eipä paljon nakuna tee mieli kekkuloida,mutta onneksi ei ole pakko :)
piti sanoa,että on tosi mukava,kun olet niin piristynyt :)
taas Ira. Välillä on vieläkin vaikeaa ja itkuista.Terapiassa on menneillään sellainen aika,että kipeimmätkin asiat käydään läpi.Olen hyvilläni teidän sytoputkesta päässeitten puolesta,yritetään hakea iloa elämään pienistäkin asioista.Kyllä sinä Kevätmielinenkin pääset niistä kiloista eroon.Olet niin liikkuvaa sorttia,että kyllä ne nesteet sinusta häipyy.Ennen kuin huomaatkaan!
asiasi.Eikä kuka vaan huomaamattaan laihdu!!!
vähän kuulu ollakkin ?
Älkää nyt taas alkako nokkimaan muumiäiteetä! Ihana ihminen, joten suut suppuun ja sormet kuriin.
Kävin siellä apteekissa, mun tamofen-paketissa muuten lukee hormonilääke, eikä syöpälääke.. Joten ei tarvi sutata sitä etikettiä :)
Minäpä tein sellaisen tempun, että hain punaviiniä pullollisen. Aion illalla juhlistaa sytokuurin päättymistä ja siirtymistä uuteen aikaan :)
Tamofenin ja säteiden alettua aloitan askeettisen elämän, ja katson kuinka huomaamatta ne kilot karisevat.
On se ihanaa että ollaan kaikki saatu jatkoaika elämältä. Ajatelkaas jos meidän syöpiä ei oltaisi vieläkään löydetty, ja ne jylläisivät ja tekisivät vapaasti tuhojaan tuolla elimistössä =o
Vaan jäivätpä pirut kiinni ja saivat sellaiset myrkyt niskaansa, että nirri pois! Sitä asiaa aion vähän juhlasta, sanokoot palstan ahdasmieliset mitä tahansa :D
täällä ollaan,ja onneksi löytyi tuo pirulainen.Ota rauhassa vaan punkkua,kohta ne säteet taas alkaa,ja juoksu siellä :)Minä juhlistan syömällä etten vaan laihdu :)Hyvät illan jatkot :)
Keväytmielinen!Ota ihmeessä pitkästä aikaa,onkin juhlimiseen aihetta!Meillä oli sauna ilta,tytär ja hänen poikaystävä lähtivät ja jättivät mammalle kisumisun.Koira lähtikin pojan luo.Nyt mamma tässä hemmottelee kisua katkaravuilla! Luin tuosta toisesta ketjusta Zom teidän kuulumiset.Ehdin jo vähän huolestua,mutta ihanaa että voitte hyvin!Tässä pitää olla tarkkana,ettei tulis liian lapsellista tekstiä.Minulla helposti lipsuu,sitten itsekin vähän häpeilen jälkeen päin.Oikein hyvää illan jatkoa,miten Raspikurkku,onko loma lopuillaan?
Vielä viikko jäljellä. Jos teillä kissa ruokitaan katkaravuilla niin minä voisin seuraavassa elämässäni olla teillä kissana :-)(Ajatelkaas, vanha arpinen kolli, ei tarvi enää edes leikata, herätetään ainoastaan ruokinta-aikoina ja tässä nimenomaisessa tapauksessa myös juottoaikoina. Kehrää hyvin käheällä äänellä ja suhtautuu hyvin sarkastisesti ilmiöön nimeltä elämä)
tää kisuli on noin 10 viikon ikäinen pentu,ja tyttäreni kissa.Tyttö on opiskelija,ja kissaa hän ruokkii halvimmalla mahdollisella penturuualla! Mutta nyt kisuli on mammalla yöhoidossa,ja tottakai pappa haki jo päivällä pussin pakaste katkarapuja!
Tyttö kyllä varoitteli,ettei saa totuttaa kissaa sellaisiin herkkuihin,mutta mamma tässä haluaa pikku kisu lapsenlapselle vain parasta mitä kisulle löytyy!Heh,hyvä,hymyilen sun kirjoitukselle!Ettet vaan kohta saa huomautusta lapsellisuudesta,tuskin,kun oot MIES,,
että kirjoituksilleni hymyillään tai nauretaan. Kyllä niitä itkettäjiäkin näyttää riittävän ja onhan syöpä itsessäänkin vähemmän huvittava sairaus. Jopa meikäläinenkin menee joskus totiseksi kun istuu kahdestaan oman sielunsa kanssa ja muita ei tunnu maailmassa olevan. Minä olen oikein tyytyväinen siitä että pystyn olemaan lapsellinen :-)
ei se muutamassa päivässä liian ronkeliksi opi :)
...että olet ihana ihminen!! Älä vain muuta kirjoitustyyliäsi - siitä kuvastuu niin hyvin herttainen ja empaattinen olemuksesi. Lapsellinen et ole ja lapsenmielisyyttä ei meidän kenenkään pitäisi kokonaan kadottaa...
peruukin? oletkojo nukkumassa?
huumorikouluun, äläkä kirjoita sanaakaan tälle palstalle, ennenkuin olet palannut sieltä täysin oppineena, yritä niin paljon, että et jää luokalle.Huumorintajuttomat tyypit ovat tämän palstan kauhistus.TÄMÄ VAAN TIEDOKSI.
En löytänyt viestistäsi vertaistukea.Luin moneen kertaan, mutta en sittenkään.
Modeemi pimahti Perjantaina mutta taas on yhdeydet kunnossa.
Kävin kolmessa peruukkiliikkkeessä ja jokaisessa löytyi yksi joka oli se "oma". Olisipa voinut ostaa ne kaikki.
Päädyin kuitenkin yhteen tummempaan versioon koska itsellä on tälläinen harmaata pukkaava tukka,jota on täytynyt värjätä melkein kerran kuussa. No..enää ei tarvii. Taidan ruveta peruukkiihmiseksi.
Ei kai noitten värjäyskemikaalien syytäminenkään päähän ole mitään terveellistä.
Sinne siis jäi vanha lättänä letti jä nyt on uusi pirtsakka lookki.
pystyy olemaan lapsellinen,kyllä tämä niin rankka sairaus on kun yksiksensä ajattelee.
me kaikki on koettu sama,ja jotain helpotustahan tässä mielialaamme varmaan kaikki haemme.Ja haluamme antaa toisille,kun tiedämme,että sama tilanne on kaikilla.Tai niikuin Tässä ja nyt sanoi,samassa veneessä!
siksi lapsellinen saakin olla :)Me vaan hoidellaan kissoja,ja lellitään niitä,tuolla tuo jo maukuu,ja se tarkoittaa,että täytyy mennä maate,ja kissa tulee päälle :)Onkohan Raspis Kallea hakenut loman kunniaksi :)
luistaa! vaikea tulla mukaan,mikä lie,kun ujostuttaa,,,
muutenkin tullut erakoksi tämän syövän takia,,,
minulla alkuun,varovasti kirjoittelin.Tule mukaan vaan,ei tarvii ujostella.Eikös niin,Raspikurkku ja Ira?
lasket luikuria tai mitä vaan mieleen tulee,emme arvostele ketään :)
murehtimaan,leikinlaskukin helpottaa,ei tarvii ujostella :)
Erakkona minäkin aloitin tällä palstalla. Silloin kun syöpä oli päällä ja hoidot menossa ei tullut tämmöistä kevyttä keskustelua käytyä, enempi etsi faktoja sairaudestaan. Kun aikani lueskelin näitä juttuja aloin itsekin osallistua paljolti tavoitteena toisten piristäminen mutta aina siitä itsellekin jotakin saa. Kuten monesti on sanottu, syöpä on siitä vekkuli sairaus että vaikka on parantunut niin kuitenkin on sairas, ilmeisesti koko loppuelämänsä. Siksipä kaikenlainen päivänpaiste on tervetullutta.
Ujouteen ei ole mitään syytä koska me kaikki olemme anonyymejä, rekisiteröityneetkin.
Teillähän on yhtä hyvä vainu kuin vaimolla ! Vielä jos rupeatte nalkuttamaan niin tämähän menee kovasti kotoiseksi :-)
raspis puhuu minäkin aina vaimolle sanon että onko se niin vaaralliata joskus ottaa,en ota hoitoin aikana.
mutta se vaan nalkuttaa että
se maksa,se maksa,,
vaarallista,voi olla vaikkapa vaarallisempaa autolla ajo,jos joisin voisin joskus ottaa minäkin :)
vaikka kotoisammalle voisi tuntua :)Ei ilon pilaajia haluta olla :)
että ei nalkuta on aarre ainakin miehelle
jolla on syöpä ja
tuntuu että ei pysty puhumaan siitä
kuin kännissä
miten se vaivaa mieliä ja
kuolemisen pelkoa.ETTÄ PELOTTAHAN SE TUNTEMATON MIEHIÖKIN-
enää ole mukana vain raspikurkku ja kinä. molemmat miehiä.
missäs se ihmesopa on,se aina on meitäkin muoistanutja olen vasta 30 vuotta ja en juo usein mutta nyt juon
kun oon yksin.älä oo vihanen en haasta riitaa ja selvinpäin en uskalla usein kirjoittaa.