palstalle kirjoittelevat ovat NYNNYJÄ

Eivät uskalla tehdä päätöksiä, vaan nyhjäävät vuokraläävissään ja pelkäävät tulevaisuutta. Elämä on tarkoitettu elettäväksi, ei sitä kannata peljätä.
241397
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Pilalle lellittyjä kaikkimullenytheti = vapaan kasvatuksen hedelmiä ne ovat. Ei minkäänlaista pitkäjänteisyyttä, kun aina on totuttu saamaan kaikki "ilmaiseksi" (=pappa betalar) -> ei säästöjä, ei kunnon koulutusta eikä työpaikkaa (mitä turhia), ei huolta laskuista eikä vuokrasta (eteisen lattialta löytyvät kirjekuoret vaan suurempaan kuoreen ja postiin ... kyllä pappa hoitaa).

Vaan nyt on sitten tullut eteen tilanne, missä pitäisi saada alle isompi kämppä eikä vanhemmilta enää saa lypsettyä rahaa moiseen... Eikä edelleenkään ole säästöjä, tili on totuttu pistämään surutta sileäksi (esim. muutama päivä sitten täällä itkenyt pariskunta, joka valitti, ettei yli kolmen tonnin *nettotuloilla* mitenkään voi maksaa sadan tonnin lainaa), eikä mikään muu kuin ylimmän kerroksen uudehko (ei 70 eikä 80 -luvun) saunallinen kolmio kelpaa.

Se on voi voi.

Äänestä
  • "(esim. muutama päivä sitten täällä itkenyt pariskunta, joka valitti, ettei yli kolmen tonnin *nettotuloilla* mitenkään voi maksaa sadan tonnin lainaa), eikä mikään muu kuin ylimmän kerroksen uudehko (ei 70 eikä 80 -luvun) saunallinen kolmio kelpaa."

    Taidat tarkoittaa meikäläistä?

    No, kerro nyt sitten mulle, että jos kaikkien asuntojen hinnat nousevat vaikka 7% vuodessa, niin paljonko se ylimmän kerroksen saunallinen kolmio maksaa 10 vuoden kuluttua, jos se maksaa nyt vaikka 140k€ ja ostan ensin 10 vuodeksi saunattoman neukkukaksion vaikka 75k€:lla?

    Mun Ekseli kertoo tällaisia lukemia:
    Neukkukaksion arvo 10 vuoden kuluttua 137884€
    Saunakolmion arvo 10 vuoden kuluttua 257384€

    Uutta lainaa pitäisi ottaa 10 vuoden kuluttua n. 120k€ alunperin otetun 75k€:n lainan lisäksi, jotta saisi ostettua sen saunakolmion, jonka olisi saanut alkutilanteessa 140k€:n lainalla. Miksi siis tuhlaisin 10 vuotta elämästäni siihen neukkukaksioon?

    Äänestä

  • mää vai? kirjoitti:

    "(esim. muutama päivä sitten täällä itkenyt pariskunta, joka valitti, ettei yli kolmen tonnin *nettotuloilla* mitenkään voi maksaa sadan tonnin lainaa), eikä mikään muu kuin ylimmän kerroksen uudehko (ei 70 eikä 80 -luvun) saunallinen kolmio kelpaa."

    Taidat tarkoittaa meikäläistä?

    No, kerro nyt sitten mulle, että jos kaikkien asuntojen hinnat nousevat vaikka 7% vuodessa, niin paljonko se ylimmän kerroksen saunallinen kolmio maksaa 10 vuoden kuluttua, jos se maksaa nyt vaikka 140k€ ja ostan ensin 10 vuodeksi saunattoman neukkukaksion vaikka 75k€:lla?

    Mun Ekseli kertoo tällaisia lukemia:
    Neukkukaksion arvo 10 vuoden kuluttua 137884€
    Saunakolmion arvo 10 vuoden kuluttua 257384€

    Uutta lainaa pitäisi ottaa 10 vuoden kuluttua n. 120k€ alunperin otetun 75k€:n lainan lisäksi, jotta saisi ostettua sen saunakolmion, jonka olisi saanut alkutilanteessa 140k€:n lainalla. Miksi siis tuhlaisin 10 vuotta elämästäni siihen neukkukaksioon?

    Miksi laskeutuisin portaat yksi kerrallaan, kun kymmenenkin menee mukavasti loikkimalla? Ai!!

    Parempi on asua siinä kaksiossa kuin vetää laina liian tiukalle ja joutua keskeyttämään koko asuntoprojekti. Vuokralaiseksi paluu on katkera pala.

    Äänestä

  • Velaton velttoilija kirjoitti:

    Miksi laskeutuisin portaat yksi kerrallaan, kun kymmenenkin menee mukavasti loikkimalla? Ai!!

    Parempi on asua siinä kaksiossa kuin vetää laina liian tiukalle ja joutua keskeyttämään koko asuntoprojekti. Vuokralaiseksi paluu on katkera pala.

    "Parempi on asua siinä kaksiossa kuin vetää laina liian tiukalle ja joutua keskeyttämään koko asuntoprojekti."

    No eiköhän tuon kokoisissa lainoissa kk-erän saa mitoitettua saman suuruiseksi, vaikkakin laina-ajan kustannuksella. Sitten kun siihen neukkukaksioon pamahtaa putki-, julkisivu- ja hissiremontit päälle, niin kummassakohan se kk-erä on lopulta suurempi?

    Se vasta katkeraa olisikin, jos maksaisi neukkukaksiosta kovempaa kk-erää ja 10 vuoden kuluttua ei olisi toivoakaan päästä siihen parempaan kämppään.

    Äänestä

  • mää vai? kirjoitti:

    "(esim. muutama päivä sitten täällä itkenyt pariskunta, joka valitti, ettei yli kolmen tonnin *nettotuloilla* mitenkään voi maksaa sadan tonnin lainaa), eikä mikään muu kuin ylimmän kerroksen uudehko (ei 70 eikä 80 -luvun) saunallinen kolmio kelpaa."

    Taidat tarkoittaa meikäläistä?

    No, kerro nyt sitten mulle, että jos kaikkien asuntojen hinnat nousevat vaikka 7% vuodessa, niin paljonko se ylimmän kerroksen saunallinen kolmio maksaa 10 vuoden kuluttua, jos se maksaa nyt vaikka 140k€ ja ostan ensin 10 vuodeksi saunattoman neukkukaksion vaikka 75k€:lla?

    Mun Ekseli kertoo tällaisia lukemia:
    Neukkukaksion arvo 10 vuoden kuluttua 137884€
    Saunakolmion arvo 10 vuoden kuluttua 257384€

    Uutta lainaa pitäisi ottaa 10 vuoden kuluttua n. 120k€ alunperin otetun 75k€:n lainan lisäksi, jotta saisi ostettua sen saunakolmion, jonka olisi saanut alkutilanteessa 140k€:n lainalla. Miksi siis tuhlaisin 10 vuotta elämästäni siihen neukkukaksioon?

    Että nyt ei asuntojen hinnat olekaan rommaamassa, vaan nousevat ikuisesti 7 % vuosivauhtia palkkojen pysyessä ennallaan? Uskottavaa?

    Äänestä

  • omia mokia kirjoitti:

    Että nyt ei asuntojen hinnat olekaan rommaamassa, vaan nousevat ikuisesti 7 % vuosivauhtia palkkojen pysyessä ennallaan? Uskottavaa?

    No kovasti tällä palstalla väitetään, että hinnat nousevat _ikuisesti_. Pakkohan siinä tilanteessa olisi ostaa nyt niin kallis kämppä mihin rahkeet riittää, eikä jäädä odottamaan rommausta mitä ei kuulemma koskaan tule.

    Jos asuntojen hinnat nousevat jatkossakin palkkoja nopeammin, niin tyhmäähän se olisi nyt ostaa joku halvempi murju ja jäädä siihen loppuelämäkseen, kun se parempi kämppä olisi karannut lopullisesti ulottumattomiin.

    Äänestä

  • mää vai? kirjoitti:

    No kovasti tällä palstalla väitetään, että hinnat nousevat _ikuisesti_. Pakkohan siinä tilanteessa olisi ostaa nyt niin kallis kämppä mihin rahkeet riittää, eikä jäädä odottamaan rommausta mitä ei kuulemma koskaan tule.

    Jos asuntojen hinnat nousevat jatkossakin palkkoja nopeammin, niin tyhmäähän se olisi nyt ostaa joku halvempi murju ja jäädä siihen loppuelämäkseen, kun se parempi kämppä olisi karannut lopullisesti ulottumattomiin.

    > No kovasti tällä palstalla väitetään, että hinnat nousevat _ikuisesti_.

    Eipäs kiemurrella. Sinulle on jo moneen kertaan kerrottu, että ongelmasi ovat täysin itseaiheutettuja ja yrität vain kovasti keksiä selityksiä siihen, miten olet "toivottomassa tilanteessa" täysin ilman omaa syytäsi.

    > Pakkohan siinä tilanteessa olisi ostaa nyt niin kallis kämppä mihin rahkeet riittää, eikä jäädä odottamaan rommausta mitä ei kuulemma koskaan tule.

    Asuntojen hinnat eivät määräydy ylhäältä päin, esim. hallituksen antamalla mahtikäskyllä, vaan markkinataloudessa (jossa nykyään elämme, jos et ole vielä huomannut) kysynnän ja tarjonnan mukaan.

    Sinä halusit ns. halutulle alueelle, mutta osahan haluttujen alueiden viehätyksestä muodostuu juuri siitä, että ne ovat haluttuja alueita - joille ei ihan kuka tahansa pääsekään, kiitos hintatason.

    Kolmen tonnin nettotuloilla pitäisi pystyä hoitamaan sekä vastike että 140 tonnin laina - ellet sattumoisin ole onnistunut kehittämään muita, merkittäviä rahareikiä. Studioraati veikkaa autolla pröystäilyä, uuteen autoonhan saa helposti uppoamaan 500-1000 euroa kuukaudessa, kun kaikki kulut, arvon alenemaa myöten, otetaan laskuihin mukaan.

    Suurin ongelma 140 tonnin lainassa on mahdollinen asunnon arvon lasku - tilapäisiä pudotuksia voi tulla, vaikka keskimäärin suunta onkin ylöspäin. Tasaerälainahan lyhenee alkuvaiheessa kovin hitaasti ja jos tänä aikana iskee jokin katastofi (esim. avioero), mikä *pakottaa* myymään asunnon alihintaan, voi asunnosta jäädä velkaa muistoksi.

    Kunnollinen omarahoitusosuus, esim. aiemmin vaadittu 30 %, antaisi aika hyvän suojan tällaista vastaan. Isoa asuntoa ostettaessa olisi siksi erittäin hyvä olla pikkukämppä "käsirahaksi", mikä olisi kannattanut aikoinaan ottaa laskuissa huomioon eikä tuijottaa pelkästään vuokra-asunnon hieman pienempiä kuukausimenoja.

    Jos kantti ei kestä ottaa 140 tonnin lainaa, niin tilanne ei korjaannu ruikuttamalla, vaan korjaamalla tavoitteet realistisiksi: pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon.

    Mutta kun se ruikuttaminen on niin kivaa... Ihan vaan vertailupohjaksi: pääkaupunkiseudulla 140 tonnilla saa kolmion 70-luvun lähiöstä tai alimman kerroksen yksiön uudiskohteesta, joka sijaitsee "keskellä ei mitään".

    > Jos asuntojen hinnat nousevat jatkossakin palkkoja nopeammin, niin tyhmäähän se olisi nyt ostaa joku halvempi murju ja jäädä siihen loppuelämäkseen, kun se parempi kämppä olisi karannut lopullisesti ulottumattomiin.

    Ai millä logiikalla? Esim. yksiö maksaa nyt 70 tonnia ja kolmio 140 tonnia. Jos hinnat nousevat vaikkapa viiden vuoden aikana vuoden aikana 28 % (5 % / vuosi), niin yksiö maksaa vuonna 2012 89 tonnia ja kolmio 179 tonnia. Vuokra-asunnosta omaan kolmioon muuttava joutuu silloin ottamaan lainaa 179 tonnia, yksiöstä suurempaan vaihtavan välirahan ollessa 179-89 = 90 tonnia + jäännösvelka alkup. 70 tonnin lainasta (käytännössä koko summa, 5 ensimmäistä vuotta ei juuri velkaa lyhennä, jos maksuajaksi on mitoitettu 20+ vuotta).


    Tätä hintojen karkaamista olisi kannattanut miettiä jo jokunen vuosi sitten, eikö vain? Ensiasuntona useimmille välttää sellainen halvempi murjukin, mutta kieltämättä on aika paha rasti muuttaa halpaan kaksioon "korkoa kasvamaan", jos on jo kerinnyt tottua hyvällä paikalla sijaitsevaan vuokrakaksioon/kolmioon. Et kuitenkaan voi syyttää tilanteesta kuin itseäsi.

    Äänestä

  • kaikkea ei voi saada kirjoitti:

    > No kovasti tällä palstalla väitetään, että hinnat nousevat _ikuisesti_.

    Eipäs kiemurrella. Sinulle on jo moneen kertaan kerrottu, että ongelmasi ovat täysin itseaiheutettuja ja yrität vain kovasti keksiä selityksiä siihen, miten olet "toivottomassa tilanteessa" täysin ilman omaa syytäsi.

    > Pakkohan siinä tilanteessa olisi ostaa nyt niin kallis kämppä mihin rahkeet riittää, eikä jäädä odottamaan rommausta mitä ei kuulemma koskaan tule.

    Asuntojen hinnat eivät määräydy ylhäältä päin, esim. hallituksen antamalla mahtikäskyllä, vaan markkinataloudessa (jossa nykyään elämme, jos et ole vielä huomannut) kysynnän ja tarjonnan mukaan.

    Sinä halusit ns. halutulle alueelle, mutta osahan haluttujen alueiden viehätyksestä muodostuu juuri siitä, että ne ovat haluttuja alueita - joille ei ihan kuka tahansa pääsekään, kiitos hintatason.

    Kolmen tonnin nettotuloilla pitäisi pystyä hoitamaan sekä vastike että 140 tonnin laina - ellet sattumoisin ole onnistunut kehittämään muita, merkittäviä rahareikiä. Studioraati veikkaa autolla pröystäilyä, uuteen autoonhan saa helposti uppoamaan 500-1000 euroa kuukaudessa, kun kaikki kulut, arvon alenemaa myöten, otetaan laskuihin mukaan.

    Suurin ongelma 140 tonnin lainassa on mahdollinen asunnon arvon lasku - tilapäisiä pudotuksia voi tulla, vaikka keskimäärin suunta onkin ylöspäin. Tasaerälainahan lyhenee alkuvaiheessa kovin hitaasti ja jos tänä aikana iskee jokin katastofi (esim. avioero), mikä *pakottaa* myymään asunnon alihintaan, voi asunnosta jäädä velkaa muistoksi.

    Kunnollinen omarahoitusosuus, esim. aiemmin vaadittu 30 %, antaisi aika hyvän suojan tällaista vastaan. Isoa asuntoa ostettaessa olisi siksi erittäin hyvä olla pikkukämppä "käsirahaksi", mikä olisi kannattanut aikoinaan ottaa laskuissa huomioon eikä tuijottaa pelkästään vuokra-asunnon hieman pienempiä kuukausimenoja.

    Jos kantti ei kestä ottaa 140 tonnin lainaa, niin tilanne ei korjaannu ruikuttamalla, vaan korjaamalla tavoitteet realistisiksi: pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon.

    Mutta kun se ruikuttaminen on niin kivaa... Ihan vaan vertailupohjaksi: pääkaupunkiseudulla 140 tonnilla saa kolmion 70-luvun lähiöstä tai alimman kerroksen yksiön uudiskohteesta, joka sijaitsee "keskellä ei mitään".

    > Jos asuntojen hinnat nousevat jatkossakin palkkoja nopeammin, niin tyhmäähän se olisi nyt ostaa joku halvempi murju ja jäädä siihen loppuelämäkseen, kun se parempi kämppä olisi karannut lopullisesti ulottumattomiin.

    Ai millä logiikalla? Esim. yksiö maksaa nyt 70 tonnia ja kolmio 140 tonnia. Jos hinnat nousevat vaikkapa viiden vuoden aikana vuoden aikana 28 % (5 % / vuosi), niin yksiö maksaa vuonna 2012 89 tonnia ja kolmio 179 tonnia. Vuokra-asunnosta omaan kolmioon muuttava joutuu silloin ottamaan lainaa 179 tonnia, yksiöstä suurempaan vaihtavan välirahan ollessa 179-89 = 90 tonnia + jäännösvelka alkup. 70 tonnin lainasta (käytännössä koko summa, 5 ensimmäistä vuotta ei juuri velkaa lyhennä, jos maksuajaksi on mitoitettu 20+ vuotta).


    Tätä hintojen karkaamista olisi kannattanut miettiä jo jokunen vuosi sitten, eikö vain? Ensiasuntona useimmille välttää sellainen halvempi murjukin, mutta kieltämättä on aika paha rasti muuttaa halpaan kaksioon "korkoa kasvamaan", jos on jo kerinnyt tottua hyvällä paikalla sijaitsevaan vuokrakaksioon/kolmioon. Et kuitenkaan voi syyttää tilanteesta kuin itseäsi.

    Tarkistinpa jäännöserät lainalaskurilla.

    Yksiön ajoissa ostanut kerkiää lyhentämään alkup. 70 tonnin velkaansa suunnilleen 12 tonnia ensimmäisen viiden vuoden aikana, joten kaksiota varten tarvittaisiin lainaa yht. 148 tonnia. "Vuokrasäästäjä" joutuisi puolestaan ottamaan reilut 30 tonnia enemmän lainaa.

    Toki siitä yksiöstä olisi tullut enemmän kuluja, em. laina vastike tekisivät yhteensä 600 €/kk, vastaavan vuokrakämpän saanee 150 €/kk halvemmalla, joten vuokralla olisi mahdollista säästää ennakkoon n. kymppitonni (jos siis nämä ylimääräiset rahat ymmärtää laittaa säästöön, eikä autoon tms. taattua persnettoa tuottavaan kohteeseen), jolloin velkaa tarvitsisi ottaa "vain" 170 tonnia, siis ainoastaan 22 tonnia enemmän kuin yksiön ajoissa ostaneen ...

    Äänestä

  • kaikkea ei voi saada kirjoitti:

    > No kovasti tällä palstalla väitetään, että hinnat nousevat _ikuisesti_.

    Eipäs kiemurrella. Sinulle on jo moneen kertaan kerrottu, että ongelmasi ovat täysin itseaiheutettuja ja yrität vain kovasti keksiä selityksiä siihen, miten olet "toivottomassa tilanteessa" täysin ilman omaa syytäsi.

    > Pakkohan siinä tilanteessa olisi ostaa nyt niin kallis kämppä mihin rahkeet riittää, eikä jäädä odottamaan rommausta mitä ei kuulemma koskaan tule.

    Asuntojen hinnat eivät määräydy ylhäältä päin, esim. hallituksen antamalla mahtikäskyllä, vaan markkinataloudessa (jossa nykyään elämme, jos et ole vielä huomannut) kysynnän ja tarjonnan mukaan.

    Sinä halusit ns. halutulle alueelle, mutta osahan haluttujen alueiden viehätyksestä muodostuu juuri siitä, että ne ovat haluttuja alueita - joille ei ihan kuka tahansa pääsekään, kiitos hintatason.

    Kolmen tonnin nettotuloilla pitäisi pystyä hoitamaan sekä vastike että 140 tonnin laina - ellet sattumoisin ole onnistunut kehittämään muita, merkittäviä rahareikiä. Studioraati veikkaa autolla pröystäilyä, uuteen autoonhan saa helposti uppoamaan 500-1000 euroa kuukaudessa, kun kaikki kulut, arvon alenemaa myöten, otetaan laskuihin mukaan.

    Suurin ongelma 140 tonnin lainassa on mahdollinen asunnon arvon lasku - tilapäisiä pudotuksia voi tulla, vaikka keskimäärin suunta onkin ylöspäin. Tasaerälainahan lyhenee alkuvaiheessa kovin hitaasti ja jos tänä aikana iskee jokin katastofi (esim. avioero), mikä *pakottaa* myymään asunnon alihintaan, voi asunnosta jäädä velkaa muistoksi.

    Kunnollinen omarahoitusosuus, esim. aiemmin vaadittu 30 %, antaisi aika hyvän suojan tällaista vastaan. Isoa asuntoa ostettaessa olisi siksi erittäin hyvä olla pikkukämppä "käsirahaksi", mikä olisi kannattanut aikoinaan ottaa laskuissa huomioon eikä tuijottaa pelkästään vuokra-asunnon hieman pienempiä kuukausimenoja.

    Jos kantti ei kestä ottaa 140 tonnin lainaa, niin tilanne ei korjaannu ruikuttamalla, vaan korjaamalla tavoitteet realistisiksi: pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon.

    Mutta kun se ruikuttaminen on niin kivaa... Ihan vaan vertailupohjaksi: pääkaupunkiseudulla 140 tonnilla saa kolmion 70-luvun lähiöstä tai alimman kerroksen yksiön uudiskohteesta, joka sijaitsee "keskellä ei mitään".

    > Jos asuntojen hinnat nousevat jatkossakin palkkoja nopeammin, niin tyhmäähän se olisi nyt ostaa joku halvempi murju ja jäädä siihen loppuelämäkseen, kun se parempi kämppä olisi karannut lopullisesti ulottumattomiin.

    Ai millä logiikalla? Esim. yksiö maksaa nyt 70 tonnia ja kolmio 140 tonnia. Jos hinnat nousevat vaikkapa viiden vuoden aikana vuoden aikana 28 % (5 % / vuosi), niin yksiö maksaa vuonna 2012 89 tonnia ja kolmio 179 tonnia. Vuokra-asunnosta omaan kolmioon muuttava joutuu silloin ottamaan lainaa 179 tonnia, yksiöstä suurempaan vaihtavan välirahan ollessa 179-89 = 90 tonnia + jäännösvelka alkup. 70 tonnin lainasta (käytännössä koko summa, 5 ensimmäistä vuotta ei juuri velkaa lyhennä, jos maksuajaksi on mitoitettu 20+ vuotta).


    Tätä hintojen karkaamista olisi kannattanut miettiä jo jokunen vuosi sitten, eikö vain? Ensiasuntona useimmille välttää sellainen halvempi murjukin, mutta kieltämättä on aika paha rasti muuttaa halpaan kaksioon "korkoa kasvamaan", jos on jo kerinnyt tottua hyvällä paikalla sijaitsevaan vuokrakaksioon/kolmioon. Et kuitenkaan voi syyttää tilanteesta kuin itseäsi.

    "Kolmen tonnin nettotuloilla pitäisi pystyä hoitamaan sekä vastike että 140 tonnin laina - ellet sattumoisin ole onnistunut kehittämään muita, merkittäviä rahareikiä. Studioraati veikkaa autolla pröystäilyä, uuteen autoonhan saa helposti uppoamaan 500-1000 euroa kuukaudessa, kun kaikki kulut, arvon alenemaa myöten, otetaan laskuihin mukaan."

    Studioraati veikkasi oikein kilauttamatta edes kaverille. Mutta joku muu keksi yli 3000 euron nettotulot, itse en ole sellaista väittänyt, tai sitten siinä tarkoitettiin jotain muuta kuin meitä.

    140k€:n laina _pitäisi_ tosin silti olla piece-of-cake, jos lasketaan laina 5,5% korolla 25 vuodeksi, jolloin asumiskustannukset olisivat n. 31% nettotuloista, jos yksinkertaistetaan laskelmaa sen verran, että verovähennys kuittaa hoitovastikkeen lainan ensimmäisinä vuosina. Kumma juttu, että se ei kuitenkaan tunnu palalta kakkua.

    "Isoa asuntoa ostettaessa olisi siksi erittäin hyvä olla pikkukämppä "käsirahaksi", mikä olisi kannattanut aikoinaan ottaa laskuissa huomioon eikä tuijottaa pelkästään vuokra-asunnon hieman pienempiä kuukausimenoja. "

    Jälkiviisaus on niin helvetin helppoa. Kun oli monta vuotta kiristänyt vyötä opintotuella ja sitten vielä vähän aikaa työttömyyskorvauksella, niin eipä tosiaan tuntunut omistusasunnon osto silloin(kaan) mahdolliselta, kun nykyisen työpaikan sai. Oli toki palkkakin huonompi siinä vaiheessa.

    "pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon."

    No eikö tuollainen ole riskisijoitus, jos asunnon 3 tärkeintä ominaisuutta ovat sijainti, sijanti ja sijainti?

    "Ihan vaan vertailupohjaksi: pääkaupunkiseudulla 140 tonnilla saa kolmion 70-luvun lähiöstä tai alimman kerroksen yksiön uudiskohteesta, joka sijaitsee "keskellä ei mitään".

    Jep. Siitä pitää olla kiitollinen, että sitä asuntoa ei joudu ostamaan pk-seudulta.

    "Esim. yksiö maksaa nyt 70 tonnia ja kolmio 140 tonnia. Jos hinnat nousevat vaikkapa viiden vuoden aikana vuoden aikana 28 % (5 % / vuosi), niin yksiö maksaa vuonna 2012 89 tonnia ja kolmio 179 tonnia. Vuokra-asunnosta omaan kolmioon muuttava joutuu silloin ottamaan lainaa 179 tonniayksiöstä suurempaan vaihtavan välirahan ollessa 179-89 = 90 tonnia + jäännösvelka alkup. 70 tonnin lainasta (käytännössä koko summa, 5 ensimmäistä vuotta ei juuri velkaa lyhennä, jos maksuajaksi on mitoitettu 20+ vuotta)."

    No itse laskin sen arvonnousun 10 vuoden ajalta 7% vuodessa, jolloin isompaan tarvittava väliraha olisi jo turhan iso.

    Mutta eikös sinunkin laskelman tapauksessa olisi tullut kannattavammaksi ostaa heti se 140 tonnin kolmio, niin olisi päässyt heti parempaan asuntoon halvemmalla kuin asumalla ensin 5 vuotta "murjussa" (140k€ vs 148k€)? Vuokralle jääntiähän en edes ehdottanut vaihtoehdoksi.

    "Tätä hintojen karkaamista olisi kannattanut miettiä jo jokunen vuosi sitten, eikö vain? Ensiasuntona useimmille välttää sellainen halvempi murjukin, mutta kieltämättä on aika paha rasti muuttaa halpaan kaksioon "korkoa kasvamaan", jos on jo kerinnyt tottua hyvällä paikalla sijaitsevaan vuokrakaksioon/kolmioon. Et kuitenkaan voi syyttää tilanteesta kuin itseäsi."

    Kuten jo sanoin, että jälkiviisaus on kovin helppoa. Kolme vuotta sitten ei ollut mahdollista saada 100% asuntolainoja. Omarahoitusosuuden säästäminen tuntui mahdottomalta, kun asuntojen hinnat nousivat nopeammin mitä olisi saanut rahaa säästöön. Siispä oli helpompi ostella kaikkea "turhaa", kun omistusasunnon hankkiminen tuntui jo silloin mahdottomalta ajatukselta. Nyt kun on tottunut tiettyyn elintasoon tietyllä asuinalueella, niin melko veemäistä olisi palata takaisin opiskeluajan vyön kiristelyyn, aivan kuten sanoit.

    Äänestä

  • mää vai? kirjoitti:

    "Kolmen tonnin nettotuloilla pitäisi pystyä hoitamaan sekä vastike että 140 tonnin laina - ellet sattumoisin ole onnistunut kehittämään muita, merkittäviä rahareikiä. Studioraati veikkaa autolla pröystäilyä, uuteen autoonhan saa helposti uppoamaan 500-1000 euroa kuukaudessa, kun kaikki kulut, arvon alenemaa myöten, otetaan laskuihin mukaan."

    Studioraati veikkasi oikein kilauttamatta edes kaverille. Mutta joku muu keksi yli 3000 euron nettotulot, itse en ole sellaista väittänyt, tai sitten siinä tarkoitettiin jotain muuta kuin meitä.

    140k€:n laina _pitäisi_ tosin silti olla piece-of-cake, jos lasketaan laina 5,5% korolla 25 vuodeksi, jolloin asumiskustannukset olisivat n. 31% nettotuloista, jos yksinkertaistetaan laskelmaa sen verran, että verovähennys kuittaa hoitovastikkeen lainan ensimmäisinä vuosina. Kumma juttu, että se ei kuitenkaan tunnu palalta kakkua.

    "Isoa asuntoa ostettaessa olisi siksi erittäin hyvä olla pikkukämppä "käsirahaksi", mikä olisi kannattanut aikoinaan ottaa laskuissa huomioon eikä tuijottaa pelkästään vuokra-asunnon hieman pienempiä kuukausimenoja. "

    Jälkiviisaus on niin helvetin helppoa. Kun oli monta vuotta kiristänyt vyötä opintotuella ja sitten vielä vähän aikaa työttömyyskorvauksella, niin eipä tosiaan tuntunut omistusasunnon osto silloin(kaan) mahdolliselta, kun nykyisen työpaikan sai. Oli toki palkkakin huonompi siinä vaiheessa.

    "pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon."

    No eikö tuollainen ole riskisijoitus, jos asunnon 3 tärkeintä ominaisuutta ovat sijainti, sijanti ja sijainti?

    "Ihan vaan vertailupohjaksi: pääkaupunkiseudulla 140 tonnilla saa kolmion 70-luvun lähiöstä tai alimman kerroksen yksiön uudiskohteesta, joka sijaitsee "keskellä ei mitään".

    Jep. Siitä pitää olla kiitollinen, että sitä asuntoa ei joudu ostamaan pk-seudulta.

    "Esim. yksiö maksaa nyt 70 tonnia ja kolmio 140 tonnia. Jos hinnat nousevat vaikkapa viiden vuoden aikana vuoden aikana 28 % (5 % / vuosi), niin yksiö maksaa vuonna 2012 89 tonnia ja kolmio 179 tonnia. Vuokra-asunnosta omaan kolmioon muuttava joutuu silloin ottamaan lainaa 179 tonniayksiöstä suurempaan vaihtavan välirahan ollessa 179-89 = 90 tonnia + jäännösvelka alkup. 70 tonnin lainasta (käytännössä koko summa, 5 ensimmäistä vuotta ei juuri velkaa lyhennä, jos maksuajaksi on mitoitettu 20+ vuotta)."

    No itse laskin sen arvonnousun 10 vuoden ajalta 7% vuodessa, jolloin isompaan tarvittava väliraha olisi jo turhan iso.

    Mutta eikös sinunkin laskelman tapauksessa olisi tullut kannattavammaksi ostaa heti se 140 tonnin kolmio, niin olisi päässyt heti parempaan asuntoon halvemmalla kuin asumalla ensin 5 vuotta "murjussa" (140k€ vs 148k€)? Vuokralle jääntiähän en edes ehdottanut vaihtoehdoksi.

    "Tätä hintojen karkaamista olisi kannattanut miettiä jo jokunen vuosi sitten, eikö vain? Ensiasuntona useimmille välttää sellainen halvempi murjukin, mutta kieltämättä on aika paha rasti muuttaa halpaan kaksioon "korkoa kasvamaan", jos on jo kerinnyt tottua hyvällä paikalla sijaitsevaan vuokrakaksioon/kolmioon. Et kuitenkaan voi syyttää tilanteesta kuin itseäsi."

    Kuten jo sanoin, että jälkiviisaus on kovin helppoa. Kolme vuotta sitten ei ollut mahdollista saada 100% asuntolainoja. Omarahoitusosuuden säästäminen tuntui mahdottomalta, kun asuntojen hinnat nousivat nopeammin mitä olisi saanut rahaa säästöön. Siispä oli helpompi ostella kaikkea "turhaa", kun omistusasunnon hankkiminen tuntui jo silloin mahdottomalta ajatukselta. Nyt kun on tottunut tiettyyn elintasoon tietyllä asuinalueella, niin melko veemäistä olisi palata takaisin opiskeluajan vyön kiristelyyn, aivan kuten sanoit.

    > Studioraati veikkasi oikein kilauttamatta edes kaverille.

    Elikkä siinä autossa olisi aika hyvä paikka aloittaa säästäminen, jos raha ei muuten riitä.
    Kaikkea ei voi saada - ei etenkään työuran alussa - ja kymppitonninkin vehkeellä pääsee kohtuullisen mukavasti & luotettavasti pisteestä A pisteeseen B.

    > Mutta joku muu keksi yli 3000 euron nettotulot, itse en ole sellaista väittänyt, tai sitten siinä tarkoitettiin jotain muuta kuin meitä.

    No, eipä tosiaan tuossa alkuperäisessä viestissäsi ollutkaan kuin 2700 nettotulot ja lainantarve 130 kiloeuroa. Täällä pääkaupunkiseudulla jengi joutuu maksamaan tuollaisia lainoja pienemmilläkin tuloilla, joten sinun housuissasi en panttaisi asunnon ostoa yhtään pidemmälle, mikäli työpaikan säilymisestä on kohtuullinen varmuus.

    >140k€:n laina _pitäisi_ tosin silti olla piece-of-cake, jos lasketaan laina 5,5% korolla 25 vuodeksi, jolloin asumiskustannukset olisivat n. 31% nettotuloista, jos yksinkertaistetaan laskelmaa sen verran, että verovähennys kuittaa hoitovastikkeen lainan ensimmäisinä vuosina. Kumma juttu, että se ei kuitenkaan tunnu palalta kakkua.

    Ei, ensimmäisen lainan ottaminen ei todellakaan ole helppo pala purtavaksi, mutta sinun tapauksessasi palkan voi odottaa nousevan ajan mittaan, jolloin alkaa taas jäädä vähän ylimääräistä törsättäväksikin, jos pääset kiinni sen verran uuteen kohteeseen, ettei remontteihin tarvitse lähivuosina varautua.

    > "pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon."

    > No eikö tuollainen ole riskisijoitus, jos asunnon 3 tärkeintä ominaisuutta ovat sijainti, sijanti ja sijainti?

    Jos hinnat laskevat, niin kalliiden ja erikoisten kohteiden hinnat laskevat euroissa mitattuna eniten. Niinpä kalliista asunnosta voi jäädä eniten velkaa käteen, jos pahin mahdollinen totetuu (asunto joudutaan myymään hintakuopassa eikä tilannetta pystytä hyödyntämään ostamalla tilalle samanlainen tai vielä kalliimpi, jonka hinta on tippunut vielä enemmän).

    Uudisasuntojen kohdalla pitää ottaa huomioon myös se, että alkuun "korkatun" asunnon hinta voi hyvinkin tippua ja kääntyä (yleisen hintatason) mukaiseen nousuun vasta X vuoden kuluttua. -> Pakkomyynnistä voi tulla tappiota, vaikkei yleistä hintaromahdusta olisikaan tapahtunut.

    >Mutta eikös sinunkin laskelman tapauksessa olisi tullut kannattavammaksi ostaa heti se 140 tonnin kolmio, niin olisi päässyt heti parempaan asuntoon halvemmalla kuin asumalla ensin 5 vuotta "murjussa" (140k€ vs 148k€)? Vuokralle jääntiähän en edes ehdottanut vaihtoehdoksi.

    Kyllä ja tästä syystä suosittelen, että sinäkin painut asuntokaupoille, kun kerran tulot riittävät suoraan siihen "lopulliseen" asuntoon. Tuon laskelman tarkoitus oli osoittaa, että omistusasunto kannattaa hankkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vaikka sitten "pala kerrallaan" (yksiö -> kaksio -> kolmio), jos/kun tulot eivät riitä kolmion hankkimiseen ensiasunnoksi.

    Äänestä

  • sallittakoot kirjoitti:

    > Studioraati veikkasi oikein kilauttamatta edes kaverille.

    Elikkä siinä autossa olisi aika hyvä paikka aloittaa säästäminen, jos raha ei muuten riitä.
    Kaikkea ei voi saada - ei etenkään työuran alussa - ja kymppitonninkin vehkeellä pääsee kohtuullisen mukavasti & luotettavasti pisteestä A pisteeseen B.

    > Mutta joku muu keksi yli 3000 euron nettotulot, itse en ole sellaista väittänyt, tai sitten siinä tarkoitettiin jotain muuta kuin meitä.

    No, eipä tosiaan tuossa alkuperäisessä viestissäsi ollutkaan kuin 2700 nettotulot ja lainantarve 130 kiloeuroa. Täällä pääkaupunkiseudulla jengi joutuu maksamaan tuollaisia lainoja pienemmilläkin tuloilla, joten sinun housuissasi en panttaisi asunnon ostoa yhtään pidemmälle, mikäli työpaikan säilymisestä on kohtuullinen varmuus.

    >140k€:n laina _pitäisi_ tosin silti olla piece-of-cake, jos lasketaan laina 5,5% korolla 25 vuodeksi, jolloin asumiskustannukset olisivat n. 31% nettotuloista, jos yksinkertaistetaan laskelmaa sen verran, että verovähennys kuittaa hoitovastikkeen lainan ensimmäisinä vuosina. Kumma juttu, että se ei kuitenkaan tunnu palalta kakkua.

    Ei, ensimmäisen lainan ottaminen ei todellakaan ole helppo pala purtavaksi, mutta sinun tapauksessasi palkan voi odottaa nousevan ajan mittaan, jolloin alkaa taas jäädä vähän ylimääräistä törsättäväksikin, jos pääset kiinni sen verran uuteen kohteeseen, ettei remontteihin tarvitse lähivuosina varautua.

    > "pitää tyytyä pinempään, vanhempaan tai ei niin arvostetulla paikalla sijaitsevaan asuntoon."

    > No eikö tuollainen ole riskisijoitus, jos asunnon 3 tärkeintä ominaisuutta ovat sijainti, sijanti ja sijainti?

    Jos hinnat laskevat, niin kalliiden ja erikoisten kohteiden hinnat laskevat euroissa mitattuna eniten. Niinpä kalliista asunnosta voi jäädä eniten velkaa käteen, jos pahin mahdollinen totetuu (asunto joudutaan myymään hintakuopassa eikä tilannetta pystytä hyödyntämään ostamalla tilalle samanlainen tai vielä kalliimpi, jonka hinta on tippunut vielä enemmän).

    Uudisasuntojen kohdalla pitää ottaa huomioon myös se, että alkuun "korkatun" asunnon hinta voi hyvinkin tippua ja kääntyä (yleisen hintatason) mukaiseen nousuun vasta X vuoden kuluttua. -> Pakkomyynnistä voi tulla tappiota, vaikkei yleistä hintaromahdusta olisikaan tapahtunut.

    >Mutta eikös sinunkin laskelman tapauksessa olisi tullut kannattavammaksi ostaa heti se 140 tonnin kolmio, niin olisi päässyt heti parempaan asuntoon halvemmalla kuin asumalla ensin 5 vuotta "murjussa" (140k€ vs 148k€)? Vuokralle jääntiähän en edes ehdottanut vaihtoehdoksi.

    Kyllä ja tästä syystä suosittelen, että sinäkin painut asuntokaupoille, kun kerran tulot riittävät suoraan siihen "lopulliseen" asuntoon. Tuon laskelman tarkoitus oli osoittaa, että omistusasunto kannattaa hankkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vaikka sitten "pala kerrallaan" (yksiö -> kaksio -> kolmio), jos/kun tulot eivät riitä kolmion hankkimiseen ensiasunnoksi.

    "Elikkä siinä autossa olisi aika hyvä paikka aloittaa säästäminen, jos raha ei muuten riitä."

    Ei kai... =) TKL:n kuukausilippu kahdelle muistaakseni yhteensä 88€/kk. Nyt menee autoon n. 700€/kk, jos otetaan huomioon muut kulut paitsi arvon aleneminen. Mutta eiköhän nämä oppirahat joudu nyt maksamaan. Vielä tyhmempää olisi myydä nyt auto pois kovalla tappiolla, kun sitä velkaa on jo useamman tonnin lyhentänyt. Vielä olisi vähän päälle 9 jäljellä...

    "Ei, ensimmäisen lainan ottaminen ei todellakaan ole helppo pala purtavaksi, mutta sinun tapauksessasi palkan voi odottaa nousevan ajan mittaan, jolloin alkaa taas jäädä vähän ylimääräistä törsättäväksikin, jos pääset kiinni sen verran uuteen kohteeseen, ettei remontteihin tarvitse lähivuosina varautua."

    Nyt jo stressaa tuon autolainan maksu ja asuntoa varten pitäisi ottaa yli kymmenkertainen velkataakka. Tosin auton arvo on vuosien kuluttua nolla, asunnon ei ehkä ihan niin vähän, vaikka vähän rommaisikin. ;)
    Sen verran uusia kohteita tässä on tosiaan katseltu, että useamman kymppitonnin remontteja ei osuisi kohdalle laina-aikana ja että asunnossa pystyisi asumaan usemman vuoden ilman tarvetta vaihtaa isompaan ja/tai parempaan.

    "Jos hinnat laskevat, niin kalliiden ja erikoisten kohteiden hinnat laskevat euroissa mitattuna eniten."

    Varmasti näinkin. Tosin mitään kovin kallista ja erikoista ei meidän budjetilla kuitenkaan ostella.

    "Kyllä ja tästä syystä suosittelen, että sinäkin painut asuntokaupoille, kun kerran tulot riittävät suoraan siihen "lopulliseen" asuntoon."

    No sanotaanko näin, että "pirusti tekisi mieli omaan", mutta kyllä tässä joutuu tarkkaan harkitsemaan, että minkälainen kämppä tässä olisi järkevintä ostaa. Ei voi ainakaan kukaan sanoa, että tässä oltaisiin pää märkänä asuntokauppoja tekemässä. ;) Ollaan ehkä päinvastoin vähän liiankin varovaisella mielellä liikenteessä.

    Täytyy kuitenkin kiittää sinua asiallisista ja kannustavista vastauksista. Tällä palstalla se on todella harvinaista.

    Äänestä

  • mää vai? kirjoitti:

    "Parempi on asua siinä kaksiossa kuin vetää laina liian tiukalle ja joutua keskeyttämään koko asuntoprojekti."

    No eiköhän tuon kokoisissa lainoissa kk-erän saa mitoitettua saman suuruiseksi, vaikkakin laina-ajan kustannuksella. Sitten kun siihen neukkukaksioon pamahtaa putki-, julkisivu- ja hissiremontit päälle, niin kummassakohan se kk-erä on lopulta suurempi?

    Se vasta katkeraa olisikin, jos maksaisi neukkukaksiosta kovempaa kk-erää ja 10 vuoden kuluttua ei olisi toivoakaan päästä siihen parempaan kämppään.

    ... kannata tarkastaa etukäteen, onko isot remontit tehty ja jos eivät, niin milloin ne on edessä, eikös niin? Mutta jos ei kehtaa asua 70-80 -luvun kerrostalossa, vaan uusi pitäisi olla ja vähintään kolmio saunalla, niin pattitilannehan tuo on. Ei sitten muuta kuin ikuiseksi vuokralaiseksi.

    Muista vaan se, että esim. ne meidän vanhemmista, jotka eivät perineet mitään (eli suurin osa ns. suuresta ikäpolvesta) on pärjännyt elämässä ostamalla asunnon aina kyseisen tarpeen mukaan. Ei sitä silloinkaan otettu maksimivelkaa heti-mulle-kaikki-tänne-nyt-tyyliin.

    Äänestä

  • tietenkään... kirjoitti:

    ... kannata tarkastaa etukäteen, onko isot remontit tehty ja jos eivät, niin milloin ne on edessä, eikös niin? Mutta jos ei kehtaa asua 70-80 -luvun kerrostalossa, vaan uusi pitäisi olla ja vähintään kolmio saunalla, niin pattitilannehan tuo on. Ei sitten muuta kuin ikuiseksi vuokralaiseksi.

    Muista vaan se, että esim. ne meidän vanhemmista, jotka eivät perineet mitään (eli suurin osa ns. suuresta ikäpolvesta) on pärjännyt elämässä ostamalla asunnon aina kyseisen tarpeen mukaan. Ei sitä silloinkaan otettu maksimivelkaa heti-mulle-kaikki-tänne-nyt-tyyliin.

    "Sitähän ei tietenkään kannata tarkastaa etukäteen, onko isot remontit tehty ja jos eivät, niin milloin ne on edessä, eikös niin?"

    Tehdyt remontit näkee tietenkin helposti, mutta monessako taloyhtiössä on tiedossa seuraavan 10 vuoden aikana tulossa olevat remontit?

    "Mutta jos ei kehtaa asua 70-80 -luvun kerrostalossa, vaan uusi pitäisi olla ja vähintään kolmio saunalla, niin pattitilannehan tuo on."

    Ei kai omistusasunnossa voi olla huonompi asumisviihtyvyys kuin vuokrakämpässä? Sitähän täällä kovasti toitotetaan, että elämisen laatu nousee kohisten, kun muuttaa vuokrakasarmista omistusasuntoon...

    "(eli suurin osa ns. suuresta ikäpolvesta) on pärjännyt elämässä ostamalla asunnon aina kyseisen tarpeen mukaan."

    No eikös tässäkin ole tarve saunalliselle kolmiolle? Ei mielestäni ole mitään pröystäilyä kahden ihmisen asunnoksi, jos perheenlisäystä on tarkoitus tehdä 5 vuoden kuluessa. Ehkä joku yli 200 neliön kivitalo Pispalasta olisi hieman yliampuva valinta tässä iässä ja elämäntilanteessa.

    "Ei sitä silloinkaan otettu maksimivelkaa heti-mulle-kaikki-tänne-nyt-tyyliin."

    Maailma muuttuu, Eskoseni.

    Väännä nyt sitten paksummasta rautalangasta, että miksi vuonna 2007 olisi kannattavampaa ostaa ensiasunnoksi joku remonttipommi huonomaineisesta kaupunginosasta, jos ei ole mahdollista, että asuntojen hinnat kääntyvät laskuun ja jos asunnossa on tarkoitus asua vähintään 10 vuotta?

    Ei ne toiseen asuntoon vaihdettaessa maksettavat varainsiirtoverot ja välityspalkkiotkaan ilmaisia ole. Ei ehkä noita ensiasunnon ostajalle tarjottuja porkkanoitakaan kannata ihan mihin tahansa mörskään tuhlata.

    Äänestä

On VIISAUS vaan. Ilmeisesti suomalaiset ovat heränneet. Miksi pitää maksaa TÖRKEÄ hinta ja tehdä töitä vuosien kaupalla niin että myyjät makaavat jossain etelässä odottamassa hintojen laskun niin että pääsevät ostamaan taas halvalla ja kun hinta nouse etsivät uudelleen joku tyhmyys elättämään heidät. TEKISITKÖ ITSE NÄIN?

Äänestä
  • Just joo.Hinnathan laskevat varmasti joskus 2043.

    Äänestä

  • Pekka ei uskalla häävin ulkona käydä kun pelkää romahduksen tulevan. Pekka asuu kaupungin vuokrakämpässä ja maksaa siitä 600 euroa kuussa vuokraa samalla pekka laittaa pikkuisen sukan varteen tulevaa romahdusta ajatellen. Nyt pekalla on jo kerättynä 20000 euroa pankkitilille.

    Martti on taas tehnyt kymmenen vuotta sitten toisenlaisen valinnan. Hän osti omistusasunnon 80 tuhannella eurolla. Otti lainaa koko summan ja on maksanut nyt koko lainan pois. Nyt Martti maksaa yhtiövastiketta 200 euroa kuukaudessa ja hänellä on 160 000 euron omaisuus joka on hänen omistusasunto. Martti ei pelkää tulevaisuutta eikä romahdusta, hänellä on maksettu asunto ja ei tarvitse pelätäkkään ja eihän oikeasti semmoista romahdusta tulekaan, että hänen asunnon arvo tippuisi 20 000 euroon ja mitä siitä vaikka tulisikin, niin ei Martin tarvi myydä asuntoaan koska se on VE-LA-TON.

    Äänestä

...on viisauden alku!

Äänestä
  • Sehän on selvääkin selvempi muokkaus samanparresta: "Herran pelko on viisauden alku".
    Siis: P.E.L.K.Ä.Ä.M.I.S.E.S.T.Ä olikin puhe.

    Äänestä

  • ja yhteen tultiin kirjoitti:

    Sehän on selvääkin selvempi muokkaus samanparresta: "Herran pelko on viisauden alku".
    Siis: P.E.L.K.Ä.Ä.M.I.S.E.S.T.Ä olikin puhe.

    Osta itse 'teräsmies'! Valikoima on suuri kuten hinnatkin!

    Äänestä

Palstalle kirjoittavien tuulipukujen henkilöön menevät aloitukset (kuten tämä yo) korreloivat selvästi käänteisesti asuntomarkkinoiden suhdanteisiin.

Ts. kun oma torppa on suossa ja kuplahinta alkaa paljastumaan niin harmitusta täytyy purkaa niihin, jotka jostakin syystä (järjen siunauksesta?) ovat tehneet toisenlaisia valintoja - ts. vuokralla asujiin.

Psykodynaamisesti varmastikin hyvin terapeuttista. Olisi kuitenkin mielenkiintoisempaa lukea asiallisia kirjoituksia, ovat ne sitten omistusasumisen tai vuokraamisen kannalla.

Äänestä
  • Etenkin tämä suosikkilausahdus "rommaus on tosiasia, vaikkei vielä näy tilastoissa".

    Äänestä

  • ei näy vielä tilastoissa kirjoitti:

    Etenkin tämä suosikkilausahdus "rommaus on tosiasia, vaikkei vielä näy tilastoissa".

    "Uni on toiveen toteutuma"
    (Sigmund Freud)

    Äänestä

150 K asuntolaina, pakkotyö, farmarivolvo, stressi ja unettomat yöt, lihova vaimo ja 1,7 rahaa ja huolenpitoa tarvitsevaa lasta. 1 vapaailta kuukaudessa ja sekin vaimon kanssa. Käydään ulkona syömässä - Raxissa vetämässä navat täyteen halpaa pizzaa. Kesällä mennään lasten kanssa Särkänniemeen ja käydään mummolassa.

Tätä 25 vuotta putkeen? Ei kiitos.

Äänestä
  • Tykkään saada melaa perseeseen

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


asunnon omistaja kirjoitti:

Eivät uskalla tehdä päätöksiä, vaan nyhjäävät vuokraläävissään ja pelkäävät tulevaisuutta. Elämä on tarkoitettu elettäväksi, ei sitä kannata peljätä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu