Jos

Mutta mikä estää sitä kutistumasta äärettömän pieneksi?

niin! kirjoitti:

Mutta mikä estää sitä kutistumasta äärettömän pieneksi?

Mikä kohta on seinän pintaa?

Seinä koostuu atomeista jotka laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja.

Myös pallo koostuu kolmiulotteisesti laajenevista atomeista joista avautuu energia-aaltoja.

Pallo kääntyy poispäin seinästä sen takia kun seinän atomien ytimistä avautuvat energia-aallot saavat pallon atomien ytimet räjähtämään paljon energiaa kohti seinää.

Ja väliin jää paljon tilaa.

Eli ei pallon ja seinän atomien ytimet koskaan edes osu toisiinsa.

Onesimple

:);):)

ollenkaan? kirjoitti:

Mikä kohta on seinän pintaa?

Seinä koostuu atomeista jotka laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja.

Myös pallo koostuu kolmiulotteisesti laajenevista atomeista joista avautuu energia-aaltoja.

Pallo kääntyy poispäin seinästä sen takia kun seinän atomien ytimistä avautuvat energia-aallot saavat pallon atomien ytimet räjähtämään paljon energiaa kohti seinää.

Ja väliin jää paljon tilaa.

Eli ei pallon ja seinän atomien ytimet koskaan edes osu toisiinsa.

Onesimple

:);):)

Lue lisää

Entä jos asetamme kaksi levyä päällekkäinen, koskettavatko ne toisiaan, vai jääkö niidenkin väliin tyhjää tilaa?

ollenkaan? kirjoitti:

Mikä kohta on seinän pintaa?

Seinä koostuu atomeista jotka laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja.

Myös pallo koostuu kolmiulotteisesti laajenevista atomeista joista avautuu energia-aaltoja.

Pallo kääntyy poispäin seinästä sen takia kun seinän atomien ytimistä avautuvat energia-aallot saavat pallon atomien ytimet räjähtämään paljon energiaa kohti seinää.

Ja väliin jää paljon tilaa.

Eli ei pallon ja seinän atomien ytimet koskaan edes osu toisiinsa.

Onesimple

:);):)

Lue lisää

koska seinään jää jälki.

ollenkaan? kirjoitti:

Mikä kohta on seinän pintaa?

Seinä koostuu atomeista jotka laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja.

Myös pallo koostuu kolmiulotteisesti laajenevista atomeista joista avautuu energia-aaltoja.

Pallo kääntyy poispäin seinästä sen takia kun seinän atomien ytimistä avautuvat energia-aallot saavat pallon atomien ytimet räjähtämään paljon energiaa kohti seinää.

Ja väliin jää paljon tilaa.

Eli ei pallon ja seinän atomien ytimet koskaan edes osu toisiinsa.

Onesimple

:);):)

Lue lisää

leimasta ei jäisi koskaan jälkeä paperiin, koska muste atomien ytimet eivät koskaan koskettaisi paperia.

perusteella kirjoitti:

leimasta ei jäisi koskaan jälkeä paperiin, koska muste atomien ytimet eivät koskaan koskettaisi paperia.

sitten kysyä näin:
Tyhjiössä on kaksi atomia, joidenka etäisyys toisiinsa aina puolitetaan. Kuinka on mahdollista, että atomien elektronipilvet koskaan kohtaavat, koska pienikin välimatka on aina puolitettavissa?

varmaan kirjoitti:

sitten kysyä näin:
Tyhjiössä on kaksi atomia, joidenka etäisyys toisiinsa aina puolitetaan. Kuinka on mahdollista, että atomien elektronipilvet koskaan kohtaavat, koska pienikin välimatka on aina puolitettavissa?

Lue lisää

Koska matka voidaan jakaa aina puoliksi atomien "pinnalta" kohti keskustaa ja energian tiheys voi jokaisen puolikkaan matkan jälkeen olla 4 kertaa tiheämpää, voidaan kysyä onko atomien ytimissä äärettömän paljon energiaa.

Nythän atomista voidaan kuoria kerros kerrokselta ain asen hetken "pinnalta" kohti keskstaa puolet pois ja saada aina yhtä paljon energiaa pois äärettömän monta kertaa.


Ja entäpä kun kaikki atomeissa oleva energia tekee koko ajan työtä ja pyrkii avautumaan eli räjähtämään eli laajenemaan ja täyttäämään tilaa joka ei laajene tai kaareudu?

Onesimple

:);):)

koskaan atomeista? kirjoitti:

Koska matka voidaan jakaa aina puoliksi atomien "pinnalta" kohti keskustaa ja energian tiheys voi jokaisen puolikkaan matkan jälkeen olla 4 kertaa tiheämpää, voidaan kysyä onko atomien ytimissä äärettömän paljon energiaa.

Nythän atomista voidaan kuoria kerros kerrokselta ain asen hetken "pinnalta" kohti keskstaa puolet pois ja saada aina yhtä paljon energiaa pois äärettömän monta kertaa.


Ja entäpä kun kaikki atomeissa oleva energia tekee koko ajan työtä ja pyrkii avautumaan eli räjähtämään eli laajenemaan ja täyttäämään tilaa joka ei laajene tai kaareudu?

Onesimple

:);):)

Lue lisää

ole sellaista vastausta, jonka minä tajuaisin :).

varmaan kirjoitti:

sitten kysyä näin:
Tyhjiössä on kaksi atomia, joidenka etäisyys toisiinsa aina puolitetaan. Kuinka on mahdollista, että atomien elektronipilvet koskaan kohtaavat, koska pienikin välimatka on aina puolitettavissa?

Lue lisää

Siis eihän ne koskaan kohtaakaan, jos välimatka aina puolitetaan.

Huomioi että, jos on tasainen liike, niin myös aika pitää puolittaa tarkasteluissa. Tämä johtaa siihen, että lähestytään rajattomasti tiettyä aikapistettä, joka sattuu muuten olemaan juuri se hetki, jolloin atomit kohtaa toisensa.

Todellisuudessa aika kuluu tasaisesti ja atomit kohtaavat määrättynä hetkenä.

niin! kirjoitti:

Mutta mikä estää sitä kutistumasta äärettömän pieneksi?

Tämä on Zenon 2500 vuotta vanha paradoksi ja sen vastaus on tietenkin:
Matemaattisesti on mahdollista jakaa jotakin ad infinitum, eli ikuisesti aina vain pienempiin osasiin.

Fysikaalisesti näin ei ole. Eli jossakin on oltava se, mitä Zeno kutsui miniumiksi, pienimmäksi mahdolliseksi mitaksi, joka ylitetään pienimmässä mahdollisessa ajassa ja jonka on oltava jakamaton. Nykyfysiikassa tätä nimitetään Blanckin mitaksi.

Se että Zeno jo ammoin loogisesti päätteli saman, minkä tieteilijät todistelivat itselleen vasta 1900-luvun alussa, osoittaa, että totuus ja äly eivät ole mitenkään uusi asia.

Tästä muuten seuraa UUSI paradoksi.

Miniumin jakamattomuudesta seuraa, että sen ylittämiseen kuluvan ajan on oltava vakio.

Eli jos kappale A ylittää miniumin ajassa t, niin kappaleen B, ylitettävä minium ajassa t, vaikka se olisi puolet hitaampi! Muussa tapauksessahan se olisi kulkenut vasta puoli miniumia ajassa t ja silloin minium ei olisi jakamaton ja paradoksin pitäisi päteä todellisessa maailmassa!

Toisaalta, mikä tahansa mitta maailmankaikkeudessa on tietty miniumin kertoma. Eli 100 metriin mahtuu X Miniumia, jossa X on 100 metriä jaettuna miniumin pituudella.

Jos nämä kaksi yhdistetään, niin minkään liikkuvan kappaleen (tai hiukkasen tai bosonin) ei pitäisi olla toista nopeampi! Jokaisen kappaleen on ylitettävä minium ajassa t ja jokainen matka on tietty määrä miniumeja, jolloin kappaleen nopeus on miniuminen määrä matkalla kerrottuna ajalla t!

Eli valon nopeus on sama kuin etanan!

Tosin tähän on olemassa vastaus.

Selvin vastaus tähän paradoksiin saa tikkarin!

Kyseessä on geometrinen sarja ja sen q=an 1/an = 1/2. Eli summa S = a1/1-q = 1.

On se ihmeellistä, että tiedepalstoilla esitetään tuota Akhilleus ja kilpikonna juttua. Sen matemaattinen väittämähän on, ettei sarjakehitelmä suppene, koska summassa on ääretön määrä termejä. Pääsiskö sillä läpi matematiikan peruskurssista?

Asialle on myös matemaattinen perusta. Sarjojen suppenemiselle on kriteerit. Esim. geometrisessa sarjassa |q| < 1.

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/pimatem/paavalikko/pmku10/pmk10_12.html

Tarjoan muuten tikkarin sille, joka kehittää tuosta Akhilleus ja kilpikonna jutusta version, joka pitää sisällään sarjakehitelmän joka ei suppenekaan.