Myönnän kärsiväni syömishäiriöstä, kyseessä on mielestäni jonkinlainen ortoreksian ja anoreksian "sekoitus". Eli siis vahdin tarkasti, että syön mahdollisimman terveellisesti ja kaikki kalorit tulee laskettua tarkasti. Olen elänyt tässä muutaman kuukauden niin, että kalorivajetta jää taatusti joka päivä. Liikun päivittäin, joten normaali kaloritarpeeni olisi vajaan 2000:n pintaan per päivä, nyt kuitenkin saan yleensä korkeintaan noin 1200 kaloria päivässä.
Tilanteeni on alkanut ahdistamaan itseäni sekä perheenjäseniäni, ja tahtoni parantua on kova. Nyt mietityttää se, että kannattaako minun ruveta heti nostamaan päivittäistä energiansaantiani tuohon noin 2000:n, vai pikkuhiljaa ruveta lisäämään saamiani kaloreita? Kuinka helposti keho varastoi "normaalia" (tässä tapauksessani n. 1200) suuremmat kalorimäärät esim. selluliittina? Äitini on sitä mieltä, että eikun vain 2000:n suoraan, mutta itse epäilen, että jos alan tähdätä suoraan siihen, ei kehoni välttämättä pysy perässä.
Tilanteeni on alkanut ahdistamaan itseäni sekä perheenjäseniäni, ja tahtoni parantua on kova. Nyt mietityttää se, että kannattaako minun ruveta heti nostamaan päivittäistä energiansaantiani tuohon noin 2000:n, vai pikkuhiljaa ruveta lisäämään saamiani kaloreita? Kuinka helposti keho varastoi "normaalia" (tässä tapauksessani n. 1200) suuremmat kalorimäärät esim. selluliittina? Äitini on sitä mieltä, että eikun vain 2000:n suoraan, mutta itse epäilen, että jos alan tähdätä suoraan siihen, ei kehoni välttämättä pysy perässä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni sun kannattaisi vähitellen nostaa kalorimäärääsi. Varsinkin jos ajatus nopeasta muutoksesta ahdistaa. Lisää hieman lihaa ja muuta hyvää ruokavalioosi, syöt varmaan melkein vain vihanneksia yms? Uskon että pärjäät oikein hyvin. Ja aina joskus tulee takapakkeja. Tsemppiä!
Käykääpä ihimiset lukemassa mun viestiä bulimiapalstoilla..
Kiitoksia tsemppauksesta :) Tosiaan ruokavalioni koostuu pääasiassa vihanneksista ja kasviksista. Ajatus nopeasta muutoksesta tosiaan ahdistaa, varsinkin kun tarkoituksenani olisi saada "lihaa luiden ympärille", eikä nostaa painoani niin, että se kertyisi esim. vatsanseudulle ylimääräisenä selluliittina.
En kalori määrään puutu, mutta toivotan semppiä sinulle ja terveyttä. Ihana lukea tällä palstella jonku järkevän "heränneen" huolehtimaan itsestään.
Itse ole ex-kalori kyttääjä ja olen elänyt monta vuotta normaali/tervettä elämää syömisen suhteen jopa niin että, kiloja on tullut.
Ja nyt tarkastelin syömisiä suurennuslasilla huomasin niitä samoja vanhoja tuntemuksia kumpuilevan mieleen kuin hulluna aikana, jolloin paino oli 50kg .
Vaan uskon että ikä ja oma historia suojaa jo siltä vimmaisesta laihduttamisesta=kehon palvonnasta.
syömään vaikka heti sen 2000 kcal verran. Kehosi on joutunut kärsimään nälkiintymisestä ja erilaisista ravintoainepuutoksista, joten se käyttää nyt kaiken saamansa ravinnon näiden puutoksien ja niiden aiheuttamien seurausten korjaamiseen. Sillä ei tod. ole varaa varastoida ravintoaineita selluliitiksi tai esim. rasvakudokseksi vaan kaikki käytetään viimeistä piirtoa hyväksi! Mutta jos susta itsestäsi noin suuri harppaus tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa toki aloittaa rauhallisemmin.