Jotkut psykedeelejä käyttävät ihmiset kokevat aineiden avulla löytävänsä itsestään jotain uusia puolia ja sanovat että ihmisellä voi olla tarve laajentaa tajuntaansa.
Kyllä mä ymmärrän, että kun ihminen on lajinakin niin kovin utelias, niin joillakin on tarve tutkia miten millaisetkin aineet vaikuttaa niiden päähän, mutta että niiden avulla todella löytäis jotain itsestään? Mä uskon että ne vaan aineiden aiheuttamia aistiharhoja yms, jotka vaan tuntuu siltä että olisivat jotenkin todellisia.
Jotkut sitten puolustelee huumeiden (nimenomaan psykedeelien) käyttöään sillä, että oppii tuntemaan itseään. Mun mielestä siinä oppii vaan miten joku myrkky vaikuttaa elimistöön ja sellaista ei välttämättä tarvitse kokea itse, sen voi lukea kirjoistakin, siis jos se kiinnostus todella on ainoa syy.
Eri juttu on se, jos tykkää käyttää niitä, kun niistä tulee hyvä taikka hassu olo. Se on ihan ymmärrettävä selitys (vaikka tietysti surullista, että eikö sitä hyvää oloa muuten saa). Mutta se, että vedotaan itsetutkiskeluun tai muuhun hienoon ja tärkeään missioon, tuntuu itsepetokselta.
Kyllä mä ymmärrän, että kun ihminen on lajinakin niin kovin utelias, niin joillakin on tarve tutkia miten millaisetkin aineet vaikuttaa niiden päähän, mutta että niiden avulla todella löytäis jotain itsestään? Mä uskon että ne vaan aineiden aiheuttamia aistiharhoja yms, jotka vaan tuntuu siltä että olisivat jotenkin todellisia.
Jotkut sitten puolustelee huumeiden (nimenomaan psykedeelien) käyttöään sillä, että oppii tuntemaan itseään. Mun mielestä siinä oppii vaan miten joku myrkky vaikuttaa elimistöön ja sellaista ei välttämättä tarvitse kokea itse, sen voi lukea kirjoistakin, siis jos se kiinnostus todella on ainoa syy.
Eri juttu on se, jos tykkää käyttää niitä, kun niistä tulee hyvä taikka hassu olo. Se on ihan ymmärrettävä selitys (vaikka tietysti surullista, että eikö sitä hyvää oloa muuten saa). Mutta se, että vedotaan itsetutkiskeluun tai muuhun hienoon ja tärkeään missioon, tuntuu itsepetokselta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Kyllä mä ymmärrän, että kun ihminen on lajinakin niin kovin utelias, niin joillakin on tarve tutkia miten millaisetkin aineet vaikuttaa niiden päähän, mutta että niiden avulla todella löytäis jotain itsestään? Mä uskon että ne vaan aineiden aiheuttamia aistiharhoja yms, jotka vaan tuntuu siltä että olisivat jotenkin todellisia."
Noh aloitetaan nyt aistiharhoista ja ajattelusta. Otetaan esimerkiksi 2ci. Toimii niin, että aineen tuomat kemikaalit aivoihin päästyä muistuttavat hyvin lähelle ihmisen omia välittäjäaineita mutta kun eivät ole aivan täysin samanlaisia tuppaavat ohjaamaan toimintaa hieman omille urille. Impulssi on aina matkannut reittiä A. Tienviitta onkin vaihtunut ja suunnaksi otetaan viereinen tie B. Tästä seuraa se, etteivät ajatuksien erilaisuus johdu mistään aistiharhoista. Ajatukset reititetään aivoissa uudelleen. Uuden tapaista ajattelua. Tämä on hyyyvin hyvin pelkistetty yritys kuvata hieman ajattelun muutosta deelien alaisena.
"Eri juttu on se, jos tykkää käyttää niitä, kun niistä tulee hyvä taikka hassu olo. Se on ihan ymmärrettävä selitys (vaikka tietysti surullista, että eikö sitä hyvää oloa muuten saa). Mutta se, että vedotaan itsetutkiskeluun tai muuhun hienoon ja tärkeään missioon, tuntuu itsepetokselta."
Tässä taas tullaan siihen tilanteeseen, että mitä on järkevää käyttää mitä ei. Onko järkevää käyttää alkoholia vai kannabista tai olla ilman tai rouhia niitä deelejä menemään tai vaikka lähteä kalaan. Ihmisiä on monia ja kaikki eivät saa nautintoa samoista asioista (tätä kuuluteltiin kannan kanssa)
Noh oma kantani deeleihin ja tarkemmin tutkimuskemikaaleihin on se, ettei niiden haittavaikutuksista tiedetä vielä tarpeeksi. Vaikka ne pohjautuisivat samaan ketjuun kuin aineet joiden terveysvaikutuksia on tutkittu niin terveysvaikutukset voivat kuitenkin erota huomattavasti tutkitusta aineesta. Samaten deelit ovat niin henkilökohtaisia aineita, vaikutukset ja annostelumäärät eroavat huimasti.
Kun kritisoin herää kysymys enkö ymmärrä deelien käyttäjiä ja heidän haluaan laajentaa tajuntaa. Kyllä noita on tullut testattua liuta varsinkin tutkimuskemikaaleja ja näiden kokemuksien varjolla voisin todeta, että mielenkiintoisia ovat mutta johonkin hedonismissä pitää vetää raja. Enkä voisi kuvitella kyseisiä tuotteita mitenkään massapäihteenä kuten esim. alkoholi tai edes lähelle kannabista.
Deelit muuttavat ajattelua. Ne aistiharhat eivät ole ollenkaan se olennaisin osa kokemusta.
Aina deeleistä ei edes tule hyvä olo, mutta kokemus voi silti olla hyvin mielenkiintoinen ja ajattelua avartava.
Esimerkiksi mun amt-kokemus ei ollut koko ajan ollenkaan nautittava, koska välillä pelotti kauheasti että se muuntunut ajattelu jää päälle ja sitten ei enää tule toimeen normaalin yhteiskunnan kanssa. Onneksi se ei ole mahdollista, ja aina kun muisti että ne olot mitä tulee, johtuvat vain siitä huumeesta ja menevät ohi, lakkasi pelottamasta.
5-meo-diptin avulla ymmärsin jotain maailmankaikkeuden olemuksesta mitä en ehkä olisi ymmärtänyt muuten.
Deelejä voi rouhia sillä "pääsekaisinkeinollamillävaan"-mentaliteetilla, tai sitten niitä voi käyttää työkaluina omien ajatusten käsittelyssä. Niillä voi myäs tehdä vaikka bileillasta mielenkiintoisemman. Tähän viimeiseen pystyy myös alkoholi, mutta se tekee joka tapauksessa ihan erilaisen olon kuin muut päihteet. Kaikki ne ovat yksilöitä eikä niitä pidä mennä niputtamaan.
"5-meo-diptin avulla ymmärsin jotain maailmankaikkeuden olemuksesta mitä en ehkä olisi ymmärtänyt muuten."
Tätä juuri tarkoitan. Siis millä tavalla "ymmärsit"? Minulle ymmärtäminen tarkoittaa lähinnä jonkin tiedon mieltämistä. Mitä on tämä ihmisten päässä oleva tieto, jonka saa ymmärrettyä vain joidenkin aineiden avulla? Mistä se tieto on sinne tullut? Ilmeisesti kyse on ihan normaalista tiedosta, joka ollaan nyt käsitetty/ymmärretty eri tavalla? Millätavoin eritavalla? Siis aivan konkreettisesti?
Entä mistä sitten voi tietää että aineiden avulla saatu "ymmärrys" vastaa todellisuutta, eikä ole vain jokin aivoissa syntyvä harha siitä että nyt ollaan jotenkin ratkasevasti ymmärretty jotain? Ovatko nämä ymmärrykset sitten ihan konkreettisia, jälkeenpäinkin ajateltuna hyviä oivalluksia vai ainoastaan jotain abstrakteja fiiliksiä siitä että ymmärtää jotakin suurempaa?
Tähän on hirveän helppo vastata että näitä asioita ei voi ymmärtää, ellei itse kokeile, mutta olen pettynyt jos päästätte itsenne niin helpolla.
Tuo selostus siitä kuinka ajatukset reitittyvät eri tavalla, oli ihan mielenkiintoinen. Osaisitko (tai joku muu) nyt kertoa sitten hieman konkreettisemmalla tasolla, eli esimerkin kera, että miten ne ajatukset muuttuvat (varmaan eri henkilöillä, aineilla ja tapauksissa eri tavalla, mutta joku esimerkki) tyyliin: näin ajattelin asiasta ennen ja näin aineiden kera.
Miten voit määritellä, onko "todellisella ymmärtämisellä" ja "ymmärtämisen harhalla" jotain eroa?
Mä muistan ne ymmärretyt asiat ihan selvinpäinkin, ja edelleenkin niissä tuntuu olevan järkeä. Selvinpäin olen myös miettinyt niitä lisää ja ymmärtänyt vielä enemmän.
Missä ongelma?
Oikeesti, tota ajatusten muuttumista psykedeeleissä on ihan hirveen vaikee selittää sellaselle, jolla ei oo niistä mitään kokemusta.
Esimerkki kumminki: sen amt-tripin aikana en ollut ihan varma nukunko mä. Aloin miettiä et jos nukun niin silloin mun uniminä seikkailee valvemaailmassa mun tietämättäni. Tossa ajatuksessa itsessään ei ollut mitään järkeä, mutta se johti mielenkiintoisiin ajatusketjuihin unen ja valveen eroista, ja todellisuuden olemuksesta... Siitä, miten todellisuus on se mitä ihminen aistii, ja unet ovat tavallisesti hyvin selvästi aistittavissa. Toisinsanoen ihminen ei voi tietää todellisuudesta _yhtään mitään_ koska ikinä ei voi olla varma siitä, aistivatko kaikki tämän maailman samalla tavalla.
En tiä ymmärsitkö mitä yritän selittää mutta mä ymmärrän ton ite :)
Ahaa, mä en tainnut itse selittää ihan tarpeeksi hyvin. Tarkoitin sillä ymmärtämisharhalla sitä, että joskus unissa tulee sellainen olo, että "jes nyt ymmärrän kaiken" ja kun herää, niin tajuaa että ne "ajatukset" ja "oivallukset" siinä unessa ovatkin oleet jotain ihan hevonkukkua, siis sellaista tyyliin "koska tomaatit ovat punaisia, se tarkoitaa että ihmiset osaavat lentää". Niin halusin tietää että ovatko ne aineiden avulla koetut ymmärtämiset tätä luokkaa, vai ihan järkeenkäypiä vielä jälkeenpäinkin.
Ilmeisesti vähän sekä-että, mutta siis osa ainakin on sellaisia että niissä on jälkeenpäin ajateltunakin järkeä. Se oli kiinnostava tieto. En aikaisemmin mieltänyt sitä niin, että aineiden vaikutuksena ajatellaan itse, mutta aineet ohjaavat ajattelua. Nyt vertaan sitä unitilassa oloon, jolloin pystyy kyllä ajatelemaan, mutta ajatukset menee vähän minne sattuu (tai miten sitä nyt kuvailisi). Olenko jäljillä?
Välillä unet kuitenkin on vaan sellaisia "leffoja" joita vaan katsoo tai elää siellä mukana, mutta ei ole itse ollenkaan aktiivinen, tuleeko psykedeeleistäkin sitten välillä sellaisia kokemuksia?
Ai niin, kysyit missä ongelma? - Siinä että tämä asia kiinnostaa (ei aineiden käyttö, vaan se mitä ihmiset siitä saa) enkä ymmärrä vielä tarpeeksi, joten minun täytyy esittää kovasti kysymyksiä :)
No tuollaiset ajatusketjut ovat tottakai mielenkiintoisia. Aineiden avulla sitten sattuu kelailemaan eri juttuja kuin selvinpäin? Tuo nimenomainen esimerkki kyllä vaikutti siltä, että samanlaiseen pohdintaan olisi päässyt ilman aineitakin, mutta ehkä siinä oli jotain, että koit, ettei olisi.
Kiitos esimerkistä, tämä auttoi ymmärtämään taas vähän enemmän :)
Itselläni ei ole kovin paljoa kokemusta psykedeeleistä. Pari kertaa olen sieniä kokeillut. Tiedän että niihin jää koukkuun helposti,mutta kerääminen ja löytäminen on niin iso urakka ettei kovin monesti niitä saa. Eikä niitä ole talvella. Siksi en pelkää koukuttamista. (ei tätä kyllä kysytty´, mut kirjotinpahan kumminkin)
Niistä kokemuksista. Ihminenhän ei tutkitusti käytä kuin pienen osan aivokapasiteetistaan. Mielestäni tajuntaalaajentavat aineet auttavat käyttämään niitä aivojen osia mitä ei selvin päin osaisi käyttää. Siksi usein havahtuu keksiessään uusia ratkaisuja ja ymmärtää maailman menoa useammalta eri kannalta.
Tämä tosin oli vain minun mielipiteeni.
Kyllä ne asiat muistaa vielä seuraavanakin päivänä ja silloin tulee mietittyä asiaa uudelleen. Samaa mieltä on asiasta selvin päin.