Tarkennuspisteistä

Tarkennuspisteitä nykyjärkkäreissä tosiaan on vaihtelevamäärä. Tarkennuspisteen tosiaan voi valita ja samalla, jos on pistemittaus päällä, ottaa mittari juuri tuosta pisteestä valotusarvot. Jos automaattisella tarkennuspisteen valinnalla, taitaapa ottaa tarkennuksen siitä pisteestä, joka on lähinnä linssiä. Eli jos otat vaikka muotokuvaa, niin taatusti tarkentaa kasvoihin, vaikka sommittelist kuvan niin, että kuvattava henkilö on kuvalan toisessa laidassa.
Tuo hämäsräässä kuvauukseen vaikuttaa niin, että toiset tarkennuspisteet tajuavat paremmin pystyviivoja toiset vaakaviivoja ja niin tarkentuu hämärässä paremmin, eikä sahaa sinne tänne, jolloin ei laukasin pelaa. Siis se tarkennuspiste pelaa, jolle löytyy otolliset suuntaiset viivat siellä kuva-alalla.Joissain paremmissa kameroissa on tarkennuspisteissä ristikkäisensorit, jollin tarkennus varmempi.

Melkein tekisi mieli neuvoa se että lukitset kameran käyttämään ainoastaan tuota keskimmäistä tarkennuspistettä jotta kuvatessa voit itse vaikuttaa paremmin siihen mihin kamera oikeasti kuvan tarkentaa ja unohdat automaatit.

Eli siis lyhyesti tiivistäen toimien siten että ottaessasi kuvaa mietit ensin rajauksen, sitten kohdistat pisteen kohteeseen johon haluat tarkennuksen, painat laukaisimen puoleen väliin jolloin kamera tarkentaa ja lukitsee tarkennuksen, pidät laukaisimen puolessa välissä, siirryt takaisin rajaukseen ja painat laukaisimen pohjaan.

Nuo automaattiset.. tai sanotaanko arvaavat.. tarkemmusmenetelmät kun ovat aina enemmän tai vähemmän kompromisseja ja yleensä tarkentavat jonnekin muualle minne pitäisi..

Kaikkien pisteiden käyttö on varma keino mennä metsään. Kamers tarkentaa sinne, missä kontrasti on paras, eikä aioittuun kohteeseen.
Toimii vain siinä tapauksessa, että tusta on "puhdas", esim. lentävä lintu taivasta vasten.
Ainakin Canonin kamerat voi ohjelmoida siten, että tarkennus tapahtuu valotuksen lukitsinta painamalla (Peukalotarkennus) ja tarkennus jää valittuun asentoon, kun näppäin vapautetaan.