~
Latvuksista
läpi käyvät
valon keilet
herkkä
utuinen
kosketus
aarnimetsän
poluttomaan maahan
saniaisten kaarelle
Sieluani kulkee
tyventuuli
Sinun siipesi
painanne
koskemattomaan
kohtaan
minussa
~
Latvuksista
läpi käyvät
valon keilet
herkkä
utuinen
kosketus
aarnimetsän
poluttomaan maahan
saniaisten kaarelle
Sieluani kulkee
tyventuuli
Sinun siipesi
painanne
koskemattomaan
kohtaan
minussa
~
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis, olen lukenut tätä runoa varmaan kymmenen
kertaa, ellen enemmänkin.
Utuisen kaunis ja herkkä.
En lakkaa ihmettelemästä taitoasi, ilmaisukieltä
jolla tuot ajatukset niissä esiin.
* huokaa *
ja kiittää jälleen.
Aurinkoista illan jatkoa Riitta.
Mie vaan kirjoitan... enkä osaa miettiä mistä sanat tulee... monitunnevammaisena höperönä ammennan niitä ihan omasta sisimmästäni... elämästäni ja kokemastani.
Kun en muuta voi, niin virtuaalihalin, sydänlämpimän sellaisen, lähetän sinun iltaasi Rellu :))
Riitta