Skitsofrenian syyt?

oli hoito sitten mitä tahansa. Osalle se todellakin on parantumaton, elinikäinen sairaus joka pysyy lääkkeillä remissiossa.

todellakaan parane kirjoitti:

oli hoito sitten mitä tahansa. Osalle se todellakin on parantumaton, elinikäinen sairaus joka pysyy lääkkeillä remissiossa.

Se on vain sitä miten yksilöä kohdellaan ja minkälaista maailmankuvaa hänelle syötetään, mikäli on fyysisesti terve.
Se sairain uskomus on niillä, jotka lääkitsevät.

Ai että oireet häviävät kun pääsee häiritsevästä ympäristöstä eroon??? Kenties ne oireet ja harhat mielestäsi poistuvat kokonaan kun lopettaa lääkityksen yms? Ja että ohimenevä häiriö? Psykoosi skitsofreniaa yms sairastavalla on ohimenevä häiriö, mutta usein skitsofreniasta kärsivä sairastaa vuosia ja vuosia. Ajatus ja aistiharhat eivät kenties päällepäin näy, mutta harvemmin ne kurissa pysyvät ilman lääkitystä tai sitä että "sairastava" itse on oppinut niitä hallitsamaan, elämään niiden kanssa.

Niinkö? kirjoitti:

Se on vain sitä miten yksilöä kohdellaan ja minkälaista maailmankuvaa hänelle syötetään, mikäli on fyysisesti terve.
Se sairain uskomus on niillä, jotka lääkitsevät.

Itse olen kouluttautumassa tällaiseksi "maailmankuvan syöttäjäksi", enkä todellakaan usko, että pelkästään lääkityksellä korjataan. Yleisesti ottaen tulevana ammattilaisena en muutenkaan ole oppinut näkemään mielenterveysongelmia sairausnäkökulmasta, sillä minä en ammattiin valmistu sairaanhoitaja, enkä lähihoitaja tietä ja siten ammattiorientaationi ei ole hoidollinen. Skitsofrenia kenties on sairaus, muttei sitä voi rinnastaa (kuten ei muitakaan mielenterveysogelmia)siihen mielikuvaan, mitä tavis tallaajilla on sairauksista ylipäätänsä. Nehän ovat jotain,minkä vuoksi haleudutaan hoitoon ja sitten lääkäri määrää lääkkeen ja parannut.

Minun ammattiorientaatio on pikemminkin auttaa asiakasta elämään elämäänsä siedettävästi, ei parantamaan, siten että arjen rutiinit on hänen itsensä hoidettavissa ja että hän pystyy elämään tuoimintakykyisenä ja toimimaan yhteiskunnassa. Että hän oppii elämään oireidensa kanssa ja mielellään oireetonta elämää ja oikean lääkityksen ja avun turvin. Tavoitteena on että hän kykenee itsenäiseen, ulkopuolisista riippumattomaan elämään, jossa hän ei tarvitse ammattilaisten tukea ja puuttumista.

---- kirjoitti:

Ai että oireet häviävät kun pääsee häiritsevästä ympäristöstä eroon??? Kenties ne oireet ja harhat mielestäsi poistuvat kokonaan kun lopettaa lääkityksen yms? Ja että ohimenevä häiriö? Psykoosi skitsofreniaa yms sairastavalla on ohimenevä häiriö, mutta usein skitsofreniasta kärsivä sairastaa vuosia ja vuosia. Ajatus ja aistiharhat eivät kenties päällepäin näy, mutta harvemmin ne kurissa pysyvät ilman lääkitystä tai sitä että "sairastava" itse on oppinut niitä hallitsamaan, elämään niiden kanssa.

Ns. "aistiharhoja" on mielestäni kolmea tyyppiä.
a) psykoosin omainen tila, masennuksen, ahdistuksen ja ympäristön epätavallisen käytöksen aiheuttamaa.
b) Vanhat huonot muistot, jotka heräävät pintaan ahdistus, masennus tilanteessa.
c) Epätietoisuus asioiden todellisesta tilasta ja tämän vuoksi eri vaihtoehtojen hakeminen mielestä.

Mielenterveyspotilaaksi katsottu joutuu helposti ympäristön epänormaalin kohtelun kohteeksi, Koskaan ei tiedä koska poliisi on ovella heittämässä hullujen huoneelle.

Ahdistus ja masennus isoja syitä muiden mielen ongelmien synylle. Niistä päsee eroon, mutta siitä muusta ahdistavasta ympäristöstä ei pääse.

..l kirjoitti:

Itse olen kouluttautumassa tällaiseksi "maailmankuvan syöttäjäksi", enkä todellakaan usko, että pelkästään lääkityksellä korjataan. Yleisesti ottaen tulevana ammattilaisena en muutenkaan ole oppinut näkemään mielenterveysongelmia sairausnäkökulmasta, sillä minä en ammattiin valmistu sairaanhoitaja, enkä lähihoitaja tietä ja siten ammattiorientaationi ei ole hoidollinen. Skitsofrenia kenties on sairaus, muttei sitä voi rinnastaa (kuten ei muitakaan mielenterveysogelmia)siihen mielikuvaan, mitä tavis tallaajilla on sairauksista ylipäätänsä. Nehän ovat jotain,minkä vuoksi haleudutaan hoitoon ja sitten lääkäri määrää lääkkeen ja parannut.

Minun ammattiorientaatio on pikemminkin auttaa asiakasta elämään elämäänsä siedettävästi, ei parantamaan, siten että arjen rutiinit on hänen itsensä hoidettavissa ja että hän pystyy elämään tuoimintakykyisenä ja toimimaan yhteiskunnassa. Että hän oppii elämään oireidensa kanssa ja mielellään oireetonta elämää ja oikean lääkityksen ja avun turvin. Tavoitteena on että hän kykenee itsenäiseen, ulkopuolisista riippumattomaan elämään, jossa hän ei tarvitse ammattilaisten tukea ja puuttumista.

Vanhemmat ihmiset ovat mm. kaupunkiolosuhteissa oppineet ns. umpihulluun ympäristöön ja totaalirauhallisuuteen siinä jossa tänäpäivänä ihmiset menevät lujaa ja matalalla, eikä jokaisen sanomisen ja tekemisen tarvitse olla niin tärkeää. Vähääkään nuoremmat sairaanhoitajatyypit ovat todella täydellisiä ihmisinä vaikka ei niin täydellisiä muutoin olisikaan. Vanhempi väki ei ehkä ymmärrä, minä kiitän ja kuittaan heille.

..l kirjoitti:

Itse olen kouluttautumassa tällaiseksi "maailmankuvan syöttäjäksi", enkä todellakaan usko, että pelkästään lääkityksellä korjataan. Yleisesti ottaen tulevana ammattilaisena en muutenkaan ole oppinut näkemään mielenterveysongelmia sairausnäkökulmasta, sillä minä en ammattiin valmistu sairaanhoitaja, enkä lähihoitaja tietä ja siten ammattiorientaationi ei ole hoidollinen. Skitsofrenia kenties on sairaus, muttei sitä voi rinnastaa (kuten ei muitakaan mielenterveysogelmia)siihen mielikuvaan, mitä tavis tallaajilla on sairauksista ylipäätänsä. Nehän ovat jotain,minkä vuoksi haleudutaan hoitoon ja sitten lääkäri määrää lääkkeen ja parannut.

Minun ammattiorientaatio on pikemminkin auttaa asiakasta elämään elämäänsä siedettävästi, ei parantamaan, siten että arjen rutiinit on hänen itsensä hoidettavissa ja että hän pystyy elämään tuoimintakykyisenä ja toimimaan yhteiskunnassa. Että hän oppii elämään oireidensa kanssa ja mielellään oireetonta elämää ja oikean lääkityksen ja avun turvin. Tavoitteena on että hän kykenee itsenäiseen, ulkopuolisista riippumattomaan elämään, jossa hän ei tarvitse ammattilaisten tukea ja puuttumista.

Tuossa muutama fakta neurolepteistä ja elämästä niiden vaikutuksen alaisena. Kaikki ei todellakaan ole niin ruusuista kuin lääkeyhtiöt esitteissään lupaavat:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000018103377#22000000018103377