8-vuotias adhd tyttäremme imee meistä viimeisetkin mehut! Miten jaksatte hoitaa parisuhdetta? Onko muillakin vaikeuksia, olisi kiva kuulla miten olette saaneet voimia parisuhteen hoitamiselle ja siihen että jaksatte myös miehenä ja vaimona?? Tuntuu ettei sitä omaa aikaa juurikaan ole, ei edes iltaisin.
parisuhde rakoilee...
adhd tytön äiti
5950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
heipä hei, juu todelakin tiedän tunteen kun lapsi imee kaiken energian itsestään ja tuntuu ettei ole muuta elämää.Täytyy vain pyytää mummit,kummit,ja muut keitä pystyy pyytämään ottamaan lapsi yökylään edes yhdeksi yöksi ja silloin on vaa vaikka kotona miehen kanssa tai lähteä yhdessä ulos.Parisuhdetta on pakko hoitaa ja otettava se aika jostain ,muuten suhde kuihtuu.On osattava olla itsepäinen ja myöskin itse -rakas että sen ajan saa itselleen ja myöskin parisuhteen hoidolle,itse olen oppinut vasta tänä vuonna ottamaan aikaa itselleni (poika 13wee)ja se on myös sen arvoista,jaksaa ihmeessä jatkaa arkista puuhaa ,kun saa akut välillä ladattua.Muista ei sitä ketään tule oven taakse tarjoamaan apua,täytyy itse olla asian esille ottajana.Koska väsyneet vanhemmat eivät jaksa -turhaa kinaa ja riitelyä-eihän kukaan meistä ole kone.Alkavan syksyn jatkoja sulle
yökyläily siinä tapauksessa että lapsen "meno" jatkuu myös nukkuessa? Meidän juniori vaati pienempänä varuilla-oloa myös yöaikaan! Eli ei tullut mieleenkään päästää(!) lasta yökylään edes lähimmille sukulaisille, koska tiedossa oli 100-varmasti menoa ja meteliä myös pikkutunneilla :)
Nyt pojan ollessa kaksitoista vuotias "yöelämä" on rauhoittunut huomattavasti. Mutta edelleen, viikoittain, kävellään ja mölötetään unissaan.
Ja vielä tuohon aloitusjuttuun palatakseni, kyllähän lapsen adhd rassaa vanhempia, varsinkin jos iskällä ja mammalla on eriävät mielipiteet asiasta... Mutta maltti on valttia ja aika hioo terävimpiä kulmia.
Tiedän mitä tarkoitat kun kirjoitit että lapsesi imee teistä voimat! Olen 3:n lapsen yh-äiti,lapset 14-v,10-v ja 5-v. Nuorimmaisellani diagnosoitiin adhd Lokakuussa -06. Taistelin itseni lastensuojelun ovien väliin ja haen lapselleni tukiperhettä. Ei kenenkään tarvitse venyä yli voimavarojensa. Asumme espoossa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä sosiaalipuolelle,ette leimaudu! Ei teistä ole lapselle iloa jos olette kokoajan ihan puhki! Voimia jokaiseen päivään!
Pitkään ADHD lapseni kanssa, ja vasta nyt kun poikani on 12-vuotias, pystyin ajatella parisuhdetta, joka voisi toimia,ettei poika vie minun aikaa kokoajan. Kannatti odottaa, aikaa parempaa:)
Me saatiin tukiperhe viikonlopuksi ja omien tarpeiden mukaan sovimme milloin lapset voisivat olla siellä ja milloin meillä pidettiin perheviikonloppu.Lapset nauttivat erilaisesta ja jaksavasta aikuisesta ja saivat tulla levänneiden vanhempien luokse kotiin kertomaan uusista seikkailuista viikonlopun jälkeen.