Pihallani olevat perennat eivät tänä kesänä ole kasvaneet ollenkaan niin paljon kuin viime vuonna vaikka vettä ainakin ovat saaneet tarpeeksi.
Jätipoimulehti, kuunliljat ja suikeroalpi on ainakin ottanut tosi pahasti nokkiinsa.
Suikeroalpi on ihan vaalean vihreä ellei jopa keltainen.
Olen lannoittanut niitä kanankakalla jonka liotin veteen. Olenkohan antanut sitä liikaa?
Jos olen niin mikä avuksi että ens keväänä ne taas kasvaisi normaalisti?
Jätipoimulehti, kuunliljat ja suikeroalpi on ainakin ottanut tosi pahasti nokkiinsa.
Suikeroalpi on ihan vaalean vihreä ellei jopa keltainen.
Olen lannoittanut niitä kanankakalla jonka liotin veteen. Olenkohan antanut sitä liikaa?
Jos olen niin mikä avuksi että ens keväänä ne taas kasvaisi normaalisti?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kanankakkaa laitetaan pakkauksen ohjeen mukainen määrä vain kerran, eli keväällä mullan lisäyksen yhteydessä! Kanankakka sotketaan tällöin pintamultaan, ja sitten penkit kastellaan kunnolla. Jatkossa voi alkaa laittaa kastelulannoitetta (esim. Kemiran Puutarhan Kesä -lannoite) joko jokaisella kastelukerralla tai kerran viikossa - lannoitteiden käyttöohjeet kannattaa lukea tarkkaan!
Kuunliljat ovat todella helppoja kasveja, mutta niitäkin pitää osata hoitaa oikealla tavalla. Kuunliljojen ei pidä antaa kuivua liiaksi, vaan käytännössä heti kun multa on sormella kokeilemalla kuivaa vähintään 5 cm syvyyteen, niin silloin kastellaan kunnolla.
ELI:
Jätä kasvit talvehtimaan perennoihin ilman että poistat niiden kuolleita lehtiä ennen lumen tuloa. Poista kaikki kuolleet lehdet vasta keväällä, ja jokakeväisen mullanlisäyksen teet silloin kun kuunliljan lehtisuikerot alkavat olla muutaman sentin mittaisia - eli kun ne jäävät näkyviin vielä parin sentin mullanlisäyksenkin jälkeen. Mullanlisäyksen yhteydessä siis laitat sitä kanankakkaa pintamultaan, ja kastelet puhtaalla kylmällä vedellä kunnolla koko perennan. Kastele seuraavan kerran vasta kun mullasta löytyy kosteutta sormen syvyydeltä.
saattaa myös olla vika/vikana.
Minulla oli tänä vuonna kasvun ihmeitten kesä! Kaikki kukkivat ja aivan villeinä. Hoito oli muuten sama kuin muinakin vuosina, mutta tämän vuoden keväällä hain ravitalleilta hevosen jälkituotosta=paskaa ja heinää siinä seassa. Mikään muu ihme ei kasvimaalla voinut tapahtua, kuin se, että saivat sitä sontaa. Haimme sitä raparperien huonon kasvun vuoksi ja kun ainetta jäi levitimme koko pienen puutarhamme (rivari) jokaiseen sopukkaan. Kyllä kasvoivat!
Ensi keväänä haen taas satsin, syystä, että en tiedä, onko plaatu jo liuennut maahan kokonaan. Luulen, että on, sillä hevosenkakka on aika haperon tuntuista, kun siinä on sitä olkiheinää mukana.
Terv. ja ihahaa!
Ps. Voi olla, että ollessani kesälomamatkalla naapurini loitsui muutaman loitsun, sillä mm. niin korkeita päivänkakkaroita en ole koskaan tavannut. Naapurikin luuli niitä jalostetuiksi, mutta kun kerroin hakeneeni ne pellonpientareelta, hän sanoi, että se ei ole totta. Olkoon nyt siis nimenä vaikka Hevoskakkarat.