Muurmanskin valtatie?

M-18 on aivan hyväkuntoinen tie ainakin eteläosiltaan. Paikoin jopa erinomainen.
En ole ajanut Karhumäen pohjoispuolelle.
Joku palstalainenhan ajoi matkailuvaunulla pohjoisemmaksi. "Itäsuomalainen" varmaan tietäisi.
Onhan se valtatie tärkeä kuljetusväylä Murmanskista, olettaisin sen olevan pohjoisessakin ihan kelvollinen tie. Rekkaliikennettä on tiellä melkoisesti.
Aunuksesta Murmanskiin ajaa varmaan kolmessa päivässä. Kaksi päivää on varmaan liian tiukka tahti. Ei oikein ehdi näkemään mitään.
Aunuksen ja Petroskoin väli on aivan laadukasta tietä, ei juuri moitittavaa. Tietöitä on vielä pieniä pätkiä aivan Petroskoin lähellä.

Juhannus-viikolla tultiin henkilöautolla Louhesta Prääsään Murmanskin-tietä. Tien kunto vaihteli uudesta päälysteestä vanhaan ja reikäiseen pinnoitteeseen. Kontupohjan korkeudelta etelään pinta oli parempaa kuin pohjoisemmassa. Sattui matkalle pätkä tietyömaatakin. Tien korjaus jatkui huolimatta viikonlopusta ja yöajasta.

Ajettiin Kemin paikkeille asti. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä reikäisemmäksi asfaltti käy. Ihan ajettavaa silti. Vaunun kanssa sa oli vähän rynkyttämistä. Varovasti kannattaa silti edetä, kuopat on aika teräväreunaisia. Rengashommat näytti olevan kovasti muodissa Karhumäen pohjoispuolella. ;-)

Vajaa pari vuotta sitten kiersin linja-autoporukan kanssa Raja-Joosepista Petsamon kautta Muurmanskiin ja sieltä sitten edelleen Louhen kautta Kiestinkiin. Lisäksi aikaisemmilta reissuilta tuo Louhen ja Vienan Kemin ja edelleen Kotskomaan eli Rukajärvelle kääntyvän tien risteykseen on tuttua reittiä.

Pääsääntöisesti se tie on ihan kohtalaisessa kunnossa. Mutta siinä välillä Kantalahden jälkeen muistaakseni on tie paikoitellen kaikkea muuta kuin valtatietasoista. Tien kunto kohenee Monsegorskista pohjoiseen kohti Muurmanskia mentäessä. Tosiasiahan on toki se, että missään kohtaa tuolla välillä Muurmanskin valtatie ei ole kuin korkeintaa heikkoa kantatien tasoa suomalaisittain ajateltuna. Tietöitä tuolla välillä ei ollut tuolloin paljoakaan nähtävissä. Lisäksi huoltoasemat ovat todella harvassa, joten tankkausmahdollisuudet kannattaa kyllä hyödyntää, kun niitä näkee. Statoililla on hyvä asemaverkosto suuremmilla paikkakunnilla. Kantalahti on ihan kohtuullinen välietappi esim. yöpymistä varten. Sen jälkeen jää sopivan mittainen matka niin ajallisesti kuin matkallisesti ajettavaksi Muurmanskiin.

Koko tie on tullut ajettua tosin ei yhdellä kertaa Pietarista Murmanskiin vaan pätkissä monilla reissuilla, monet pätkät useaankin otteeseen. Aunuksesta ajaa päivässä Murmanskiin, jos laittaa vaan kunnon draivin päälle ja varautuu siihen, että tulee myöhään yöllä perille. Jos maisemia haluaa katsella, niin sitten enemmän aikaa pitää varata.

Murmanskista (lähtö kello 16) esimerkiksi Segezaan (saapuminen noin kello 0130) ajoi maaliskuussa 2006 kepeästi myös talvikelillä kohtalaisen pitkän pätkän ilman isompia taukoja.

Muun muassa Louhen piirissä on heikkoja osuuksia, tietyö vielä menossa. Lisäksi myös Kemin piirissä soiden keskellä routavauriot ovat merkittäviä, muutoin pohjoisessa hidastavia taajamia ei ole tien varrella kuten etelämässä. Monilla suorilla saa luukuttaa sen minkä uskaltaa ja Kuolan puolella ei tarvitse edes poroja pelätä. Joten kaasua vaan.

tien olen ajanut joitain kertoja ja voin sanoa, että se on nautinto, joka ei muodostu himoksi. Päällyste on aika muhkurainen ja huonontunut viime vuosina. Lisäksi aika kapea ja reunassa jyrkkä kynnys, ettei uskalla ajaa herkästi pientareelle. Onhan se Karjalan hiekkateiden jälkeen kuitenkin kohtuullinen. Aunuksesta ajaa varmaan pitkän päivän aikana Murmanskiin mutta raskas taival.