tuntuu et vajoan taas johonkin,en saa otetta elämästä yhtään.en osaa elää niinkuin normaalisti ihmiset elää.ei saa mitään aikaiseksi ja tulevaisuus pelottaa.opiskella pitäisi mutta kaikki viivästyy aina,ei saa tehtyä mitään!tuntuu että teen kaikki väärin ja musta ei oo mihinkään..siksi kai pelottaakin että pitäisi valmistua-> ei musta oo ammattiin mihin haluan,muut on parempia.päivät vaan kuluu ja mä oon omassa ahdistuneessa kotelossa johon ei tuu muutosta.masennuslääkkeitä söin puolisen vuotta mutta lopetin ne sitten kun en haluais koko elämää niitä syödä ja ei ne niin hirveesti muuttanut mitään,sama siis syönkö vai en.mun pitäis aikuistua,ottaa vastuuta elämästä ja tulevaisudesta mut mä en tee mitään.ainoa järkevä asia mitä teen on urheilu,muuta en jaksa.oon jotenki ihan voimaton vaikkei mitää syytä pitäis kyllä olla,oon ihan vihainen itelle tällasesta turhasta voivottelusta..pitäis olla ajattelematta asioita mut ku ei vaan voi.lääkkeistä oli se hyöty että niillä sai sellaisen rennomman,välinpitämättömämmän asenteen kaikkeen.
pitäis ryhdistäytyä!
mites muut jotka lopettaneet lääkkeet,onko elämä jatkunut hyvin ilman niitä?
pitäis ryhdistäytyä!
mites muut jotka lopettaneet lääkkeet,onko elämä jatkunut hyvin ilman niitä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
yritä,jos pääsisit psykoterapiaan,että saat itsesi kuntoon.