keskenmenostani on jo neljä vuotta mutta sureminen jatkuu yhä. aina kun kuulen että joku tuttu tai tuntematon on raskaana, alkavat kyyneleet taas virrata. luulisi ikävän ja surun jo loppuneen neljässä vuodessa, mutta ei... tämä keskenmeno aiheutti masennukseni ja syömishäiriöni, joita olen myös yrittänyt tässä parannella (masennus voi jo paremmin, sh ei..).
en vain jaksaisi enää itkeä. ja olla niin kateellinen toisten onnelle. kateus syö minut sisältä kokonaan, pelkään että ystävyyssuhteenikin menevät sen seurauksena.
suru on ehkä siksi kestänyt näin pitkään että minulla ei ole ollut mahdollisuutta yrittää uudelleen, suhde kun meni poikki positiivisen testin tultua eikä muutkaan miessuhteet ole päässeet puusta pitkään.
miten siis toipua, miten päästä elämässä eteenpäin?
en vain jaksaisi enää itkeä. ja olla niin kateellinen toisten onnelle. kateus syö minut sisältä kokonaan, pelkään että ystävyyssuhteenikin menevät sen seurauksena.
suru on ehkä siksi kestänyt näin pitkään että minulla ei ole ollut mahdollisuutta yrittää uudelleen, suhde kun meni poikki positiivisen testin tultua eikä muutkaan miessuhteet ole päässeet puusta pitkään.
miten siis toipua, miten päästä elämässä eteenpäin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Monet saavat lapsia vielä pitkän pötkön jälkeen neljän kympin.
Hoida pääsi ensin kuntoon, ei lapset ole mikään ihmelääke. Eikä lapsia pitäisi tehdä jos päästä valmiiksi jo viiraa.
haluaisin tähän vain kommentoida, että tosi ikävä jos täällä käy joku purkamassa suruja ja saa tällaisen vastauksen. Ilmeisesti itse et ole keskenmenoa kokenut. Pahoitteluni alkuperäiselle kirjoittajalle.
kuulla, että et ole päässyt jatkamaan elämääsi keskenmenon jälkeen. Itsekään en tosin ole, mutta tapahtuneesta on "vasta" n. 7 kuukautta.
Mielestäni ei ole "ihan normaalia", jos vielä neljän vuoden jälkeenkin itket jatkuvasti tapahtunutta ja olet masentunut. Saitko kunnolla purettua tapahtunutta heti keskenmenon jälkeen? Oliko ketään kenelle puhua?
Tuli mieleen, että ehkä voisit käydä ammattiauttajan juttusilla, jos et ole jo käynyt. Lääkäriltä saisit varmaankin lähetteen. Tai entä jos soittaisit neuvolaan? Helsingissä ainakin on myös väestöliiton lapsettomuuspoliklinikalla erityisvastaanotto keskenmenon kokeneille. Sinne ei tarvitse edes lähetettä, mutta vastaanotto on maksullinen. Puh. 09-616 211 (vaihde).
Toivon, että pääsisit pikkuhiljaa jatkamaan elämääsi. Unohtaa ei tarvitse, vaan tapahtuneen voi hyväksyä osaksi elämääsi. Olet tosiaan vielä niin nuori, että ehdit varmasti saada vielä sen oman nyytin kainaloon. Kaikkea hyvää sinulle!