Eilen saatiin pienten tuhkat laskettua kirkkomaalle ja surukin alkaa hellittämään pikkuhiljaa mutta varmasti tulee olemaan aina sielun sopukassa.Toivottavasti tää jossain vaiheessa helpottaa sen verran että uskaltaa alkaa unelmoimaan uudesta raskaudesta....Tälläisiä ajatuksia vain pähkäilin ja ajattelin hieman tuntoja purkaa...
Hei
Gougar-77
3741
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voimia sinne toipumiseen! Olen kovin pahoillani puolestasi. Käy pikkuisten haudalla juttelemassa tai vaikka laulelemassa jos se tuntuu että auttaa. Toivotaan että aika auttaa, ja muistamalla saat myös rauhan sisimpääsi jotta pääset elämässä eteenpäin.
Tsemppiä ja jaksamista!!!
Ei tähän osaa oikein muuta sanoa.. Kyllä elämä voittaa, pikkuhiljaa ..
Poikani hautajaisista on nyt aikaa kuukausi. Syntyi kuolleena rv 23.
Tuska ja suru on aaltoilevaa. Välillä on hyviä päiviä, välillä huonoja. Mutta harvassa on ne päivät kun ei enää muuta saa tehtyä kuin itkettyä. Alussa kun itkin niin paljon...
On hyvä kun on paikka jossa käydä suremassa.