Voiko olla masentunut tietämättään?

Voiko olla masentunut tajuamatta sitä itse?

Jos minulta kysytään suoraan, en koe olevani mitenkään masentunut, onneton tai alakuloinen, mutta joskus kun olen avautunut ystävälleni tai vaikkapa sitten tällaisella keskustelupalstalla, vastaukseksi tulee hyvin usein epäilys masentuneisuudestani. Ja joskus kun kuuntelen omia ajatuksiani, ne minustakin kuulostavat aika masentuneilta, mutta en TUNNE olevani masentunut. Tajuaakohan tätä kukaan...?

En tiedä miksi olisin masentunut, enkä siksi osaa hakea apua. En tiedä mistä puhuisin ja kenelle. Mutta sen tiedän, että aina joskus iskee selittämätön ahdistus ja kiloja on tullut puolet siitä mitä pari vuotta sitten painoin.
71154
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat
  • Yli 20 pisteen meni.

    Mitähän nyt sitten.

    Äänestä

Ymmärrän hyvin miltä sinusta tuntuu.

Minäkään en tunne oikein olevani masentunut, mutta lääkärin mielestä ja masennustestien olen vakavasti masentunut. Kyllähän minulla kaikkia noita tuohon kuuluvia oireita on, mutta silti en tunne olevani "oikeasti" masentunut.

Kai tähän oloon on vuosien kuluessa jo jotenkin turtunut, ettei enää itse näe omaa tilaansa. Uskottelee vaan itselleen, ettei ole yhtä positiivinen ja iloinen ihminen kuin muut. Ehkäpä tämän tilan ymmärtää tosissaan vasta kun on parantumaan päin. Tai mistä minä sen tiedän..

Mutta eikös tuo "En tiedä miksi olisin masentunut" ole aika yleinen juttu. Kaikki on periaatteessa kunnossa, mutta silti on paha olo vaikka itse ei sitä haluaisi ja mitään "kunnon" syytä tähän ei olisi.

Äänestä
  • Niinpä niin. Kiitos viestistäsi.

    En vain nyt tiedä pitäisikö tälle asialle sitten jotain tehdä. Tuntuu vain, että jos jollekin pitäisi puhua niin pitäisi olla jotain puhuttavaa, enkä tiedä mitä se olisi. Ja mitään pillereitä en ala niellä. Jatkanko kuin en olisi tätä asiaa miettinytkään, vai pitäisikö tehdä jotain...? Oletko sinä saanut jostain apua...?

    Äänestä

  • miten on kirjoitti:

    Niinpä niin. Kiitos viestistäsi.

    En vain nyt tiedä pitäisikö tälle asialle sitten jotain tehdä. Tuntuu vain, että jos jollekin pitäisi puhua niin pitäisi olla jotain puhuttavaa, enkä tiedä mitä se olisi. Ja mitään pillereitä en ala niellä. Jatkanko kuin en olisi tätä asiaa miettinytkään, vai pitäisikö tehdä jotain...? Oletko sinä saanut jostain apua...?

    Minä menin lääkäriin, kun en enää saanut unta kunnolla, enkä tämän vuoksi jaksanut enää töitä tehdä. Itkin vaan kaiket päivät ja yöt.

    Eipähän siinä mitään häviä, vaikka käy lääkärillä valittamassa pahaa oloa. Käy sinäkin ja vaikka kävisikin niin hyvin ettet olisi masentunut, vaan jotain muuta, niin kyllä monet juoksee lääkärissä paljon turhempien asioiden tähden (mm. flunssa).

    Minulle iskettiin käteen reseptit(unilääke, masennuslääke ja joku rauhottava) ja sairaslomalappu. En noita pillereitä ole popsinut, en usko olevani niin sairas että tarvitsisin, mutta loma tuli kyllä tarpeeseen. Sain jopa nukuttua paremmin kuin pitkiin aikoihin, kun stressikin väheni.

    Tästä eteenpäin ajattelin hankkiutua juttelemaan psykiatrin/psykologin kanssa. Saan ainakin asiantuntevan mielipiteen tälle tilalle. Ja voihan olla, että jos olenkin pahasti masentunut, kokeilen vasta sitten lääkkeitä.

    Ei se lääkärissä käynti varmasti oloasi/tilaasi pahenna, joten aikaa tilaamaan vaan heti huomenna. Ihan vaikka terveyskeskuksen päivystyksestä.

    Juu ja minulle muuten suositeltiin vitamiineja ja omega3 rasvahappoja. Nuo kuulemma voivat hyvinkin auttaa, tai ainakin hieman helpottaa oloa. Kokeile ihmeessä sinäkin niitä, vaikka pillereitä ovatkin ;)

    Äänestä

  • :o/ kirjoitti:

    Minä menin lääkäriin, kun en enää saanut unta kunnolla, enkä tämän vuoksi jaksanut enää töitä tehdä. Itkin vaan kaiket päivät ja yöt.

    Eipähän siinä mitään häviä, vaikka käy lääkärillä valittamassa pahaa oloa. Käy sinäkin ja vaikka kävisikin niin hyvin ettet olisi masentunut, vaan jotain muuta, niin kyllä monet juoksee lääkärissä paljon turhempien asioiden tähden (mm. flunssa).

    Minulle iskettiin käteen reseptit(unilääke, masennuslääke ja joku rauhottava) ja sairaslomalappu. En noita pillereitä ole popsinut, en usko olevani niin sairas että tarvitsisin, mutta loma tuli kyllä tarpeeseen. Sain jopa nukuttua paremmin kuin pitkiin aikoihin, kun stressikin väheni.

    Tästä eteenpäin ajattelin hankkiutua juttelemaan psykiatrin/psykologin kanssa. Saan ainakin asiantuntevan mielipiteen tälle tilalle. Ja voihan olla, että jos olenkin pahasti masentunut, kokeilen vasta sitten lääkkeitä.

    Ei se lääkärissä käynti varmasti oloasi/tilaasi pahenna, joten aikaa tilaamaan vaan heti huomenna. Ihan vaikka terveyskeskuksen päivystyksestä.

    Juu ja minulle muuten suositeltiin vitamiineja ja omega3 rasvahappoja. Nuo kuulemma voivat hyvinkin auttaa, tai ainakin hieman helpottaa oloa. Kokeile ihmeessä sinäkin niitä, vaikka pillereitä ovatkin ;)

    Taidanpa tosiaan tehdä niin. Tai taidan oikeastaan ängetä tuonne, kun kerran nipin napin ikähaarukkaan vielä mahdun: http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/310806105348460/$FILE/Sihti-esite.pdf

    Kiitos kannustuksesta ja jaksamista sinulle!

    Äänestä

  • miten on kirjoitti:

    Taidanpa tosiaan tehdä niin. Tai taidan oikeastaan ängetä tuonne, kun kerran nipin napin ikähaarukkaan vielä mahdun: http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/310806105348460/$FILE/Sihti-esite.pdf

    Kiitos kannustuksesta ja jaksamista sinulle!

    Tuohan kuulostaa hienolta ja varmasti tietävät tuolla näistä jutuista! :D

    Kiitoksia, jaksamisia sinullekin.

    Törmäillään torilla ;)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


miten on? kirjoitti:

Voiko olla masentunut tajuamatta sitä itse?

Jos minulta kysytään suoraan, en koe olevani mitenkään masentunut, onneton tai alakuloinen, mutta joskus kun olen avautunut ystävälleni tai vaikkapa sitten tällaisella keskustelupalstalla, vastaukseksi tulee hyvin usein epäilys masentuneisuudestani. Ja joskus kun kuuntelen omia ajatuksiani, ne minustakin kuulostavat aika masentuneilta, mutta en TUNNE olevani masentunut. Tajuaakohan tätä kukaan...?

En tiedä miksi olisin masentunut, enkä siksi osaa hakea apua. En tiedä mistä puhuisin ja kenelle. Mutta sen tiedän, että aina joskus iskee selittämätön ahdistus ja kiloja on tullut puolet siitä mitä pari vuotta sitten painoin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu