voitteko kaksilahkeiset kertoa miksi ette halua synnytykseen mukaan(tarkoitan teitä jotka ei ole ollut mukana tai ei ole menossa).oma mieheni ei halua tulla mukaan synnytykseen,eikä se kerro siihen syytä vaikka olen kysynyt monta kertaa.ei se minua haittaa,etten ole häntä väkisin raahaamassa mukaan jos ei kerta halua.kyllähän se silti vähän harmittaa.
naisen mukana synnytyksessä
emett
204318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mies on jo vähdännyt sen minuutin mitä synnytykseen tarvitaan. Loppu on muiden hommaa.
on suorastaan ihme jos sinulla on oma vaimo tai avopuoliso joka synnyttänyt sinulle lapsen koska helvetti soikoon olet noin idiootti :@ lapsen saanti ei ole itsestään selvyys ja se on lahja jonka todellakin rakastava puoliso haluaa kokea jos lapsi kerran on haluttu ja toivottu. Oma mieheni ei koskaan ole ollut aikaisemman avioliittonsa aikana synnytyksessä mukana mutta siihen syynä se että hänen maassa käytäntö on toinen ja nyt todellakin on tulossa meidän lapsemme synnytykseen jos nyt vaan kaikki hyvin menee vaikka kieltämättä häntä vähän hirvittää ajatus nähdä minut tuskissani eikä hän pysty edes auttamaan pahemmin. NIIN JA MINKÄ VUOKSI MIEHIÄ EI OLE LUOTU TUOHON HOMMAAN ON SE ETTÄ MIEHET ON NIIN HEIKKOJA NOISSA ASIOISSA EIKÄ KESTÄISI SITÄ! Kyllä me naiset sitten ollaan hyviä ;)
hauskasti kirjotettu tuo loppuosa:D
en oo kirjottanu mitään noista aikasemmista viesteistä joten älä mun silmille nyt tule kun vaan tähän väliin huomautan että täällä kyllä tuppaa naiset ärähtämään jokaisesta asiasta todella helposti. Oon itte joutunu semmosten vihan kohteeksi jo usein enkä oo mielestäni tehny mitään muuta kun keskustellu
olen kyllä huomannut saman asian.normaalia keskustelua yrittänyt miesten/naisten kanssa niin paskaa niskaan.
..huumoria.
kommentti "no siksi tietysti, että":ltä.. onko peruskoulu käytä vai noinko vituttaa takas kouluun astuminen?
suomalaiset miehet on surkea! me turkilaiset oleme iahana ja suomi nainen kaunis.
Oma mieheni harkitsi myös, jättäisikö tulematta synnytykseen. Syinä oli esim. se, ettei olisi halunnut nähdä minun kärsivän, onhan se pelottavaa, kun ei voi itse vaikuttaa toisen tilaan mitenkään. Toisaalta itse synnytyksessä ponnistusvaiheessa hän lähti huoneesta pois ja tuli takaisin kun vauva oli syntynyt. Tietysti voi pelottaa sekin, että synnytyksessä intimiteettisuojaa ei tunneta, sinua käydään ronkkimassa ja kehon eritteitä on joka puolella. Voihan se miehelle ja hänen haluilleen toisinaan olla kova paikka..
olen kuullut myös tuota ettei sen takia tule synnytykseen mukaan kun ei pysty "auttamaan" kipuihin.
Miesten selitykset ontuvat. Miten miehet kuvittelevat pystyvänsä hoitamaan vauvaa tai pientä lasta, jos "pelkäävät" kärsivää ihmistä, tai eivät pysty "auttamaan" äitiä.
Monet, jos ei jopa suurin osa ihmisistä, joutuvat elämänsä aikana sairaalahoitoon.
Kun lapsi joutuu sairauden tai onnettomuuden takia sairaalaan, jättäisikö isä menemättä sairaalaan myös silloin? Tai mitä jos vaimo tai lapsi on onnettomuudessa ja miehen pitäisi antaa ensiapua?
Minun mielestäni synnytyksessä mukana olo on miehille kuin "riitti" aikuisuuteen, miehisyyteen ja vanhemmuuteen. Synnytys on vain alkusoittoa sille, mitä on vielä elämässä tulossa.
Synnytys on myös puhtaasti positiivinen tapahtuma. Jos mies ei syystä tai toisesta "halua" osallistua siihen, herää väkisinkin ajatus, mitä mies mahtaa tehdä negatiivisten tapahtumien kohdatessa...
mies vois unohtaa itsensä hetkeksi. siis ne miehen tuskat siinä synnytyksessä on niin pientä, että luulis ne kestävän oman lapsensa ja naisen vuoksi. Onhan syntymä ihana ja luonnollinen tapahtuma. Minusta mies voisi olla tukena edes avautumisvaiheenajan, kylläkai mies siihen kykenee, kun ei tarvi kuin kädestä pitää.
miestä kohtaan kärsisi, jos tuon syyn takia ei voisi tulla synnytykseen. kyllähän se naiselle on paljon kivuliaampaa kuin miehelle, jolle kipu on "vain päässä".
Sinä olet jo hehkuttanut mielipiteitäsi tällä palstalta ja käsittääkseni olet ollut mukana synnytyksessä. Joten malta nyt pitää näppisi erossa näppiksestä=D
...mukaan ex-mieheni ei halunnut synnytyksiin mukaan koska ei kestänyt katsoa toisen kipua. Saman selityksen antoi veljeni. Siispä synnytin omat lapseni yksin, ja menin itse "doulaksi" veljeni vaimon synnytyksiin! Mahtava kokemus!
Oli se elämäni paras kokemus tähän mennessä.
Hieno kokemus, jonka muistan aina !
olisi varmaan kannattanut laittaa tuonne äideille niin olisit saanut syylistaa paljon kun naiset täälläkin vastaa..
Useimmille on toisten miesten tarinat isoin este verine yms juttuineen. Pahimpia juttuja vaan tuppa akertomaan ne jotka ei siellä ole olleet ja ne jotka on kertoo ihan muuta.
Lähipiirissä on kaksi isää kieltäytynyt. Tosin kumpikin on lopult amennyt ja ollut tyytyväinen päätökseensä. Toinen poistui ponnistusvaiheen ajaksi ja toinen oli koko ajan kun ei sitten malttanutkaan poistua sovitusti. Hei on yksi ollut kokonaan pois, mutta ei kertonut siihen syytä muille.
Tukihenkilön merkityshän on juuri avautumisvaiheessa jolloin aika käy pitkäksi yksin siellä olla. Loppuosalla on ihan sama onko siellä mie stai varuskunta tai ei ketään kunhan se tenava tulee pois! Ja se alku on siistiä touhua.
Mielestäni kipu on selitys syvältä. Jos naisen pitää kestää se kipu niin miksi miehen ei pidä kestää sen katsomista? Ja tämä on yhden isän suora lainaus. Ja hän tietää msitä puhuu kun esikoista oli tehty 38tuntia.. Sanoo vielä että vasta synnytyksen jälkeen alkaa arvostaa äitiyttä ja naista ihan uudella tavalla varsinkin jos vielä toiseen kertaan moiseen ryhtyy.
Juttele sille miehelle vielä ja sano, että syyn tietäminen on sinulle tärkeää. Kerro että voi mennä pois jos tulee paha olo tms ja se on ihan ok sulle ja henkilökunnalle. Ei siis mitään hävettävää jos ei kestä, mutta jos ei edes yritä eikä kerro syytä niin se on vähän raukkamaista..
Eipä voi muuta kuin yhtyä siihen, että hienoin kokemus jossa on mukana saanut olla.
Sen verran täytyy kyllä myös todeta, että kyllä se ainakin minulle oli todella vaikeaa katsoa vierestä niitä vaimon kipuja ilman, että niihin voi mitään tehdä. Toisaalta se arvostus, jonka te kaikki synnyttäneet naiset saatte kun on siinä vieressä ollut ja sen kaiken nähnyt niin ilman muuta suosittelen.
Uskoisin, että mukana oleminen antaa miehelle voimia ensimmäisiin kotona vietettyihin päiviin, koska ne voivat sanalla sanoen olla melkoista vuoristorataa ja tietysti koko parisuhteeseen.
Yksi asia mitä ei voi tietää ennen synnytystä on se, että kuinka kaikki menee. Meillä tarvittiin imukuppia ja sen katsominen ei ollut helppoa, koska se näytti todella rajulta. Itse istahdin hetkeksi vaimon viereen säkkituolille. Loppuvaiheessa ei voi muuta kuin olla hengessä mukana, kun tuo rakas vaimo saattaa olla aivan eri ihminen kuin se johon on rakastunut. Tosin se teille kaikella kunnioituksella suotakoon.
Varsinaiseen kysymykseen luulisin, että suurin syy olla tulematta synnytykseen miehelle on pelko siitä, että entäpä jos en kykenekään olemaan loppuun asti. Epäonnistumisen pelko on meille miehille peloista yksi suurimmista eli sitä kannattaa painottaa että yrittää saa ja kannattaa mutta "epäonnistua" myös saa. Tämän jälkeen kannattaa antaa miehelle aikaa niin kyllä se vielä paikan päälle tulee.
Lopuksi vielä suosittelen jokaista isää ainakin kokeilemaan se todella on sen arvoista!!!
Itse odottelen naiseni kanssa ensimmäistä lasta meille. sanoin heti kun kuulin että naiseni on raskaana että muissa tapahtumissa ja ristiäisissä voin olla mukana mutta synnytykseen en tule. ajatus siitä että näen naiseni makaamassa reikä niin paljon auki ei houkuta. en pysty katsomaan edes tv:stä synnytystä vaikka muuten ei veren ja nesteiden näkeminen haittaa. eipä tätä osaa hienommin selittää.
en olisi jäänyt mistään hinnasta pois.(2x ollut) Itse vierastan veren ym näkemistä normaalisti, mutta koulussahan jo synnytyksen on nähnyt melkein jokainen...
Paljon paremmin jaksoi vaimoa kannustaa (sainpa myöh kehut), kun tiesi mitä on edessä. Ihmettelen oikeasti miehiä jotka lähtee "karkuun", sillä voihan sitä olla pääpuolessa jos tarvitsee normaalia elämää pelätä.Mikään ei ole mun mielestä yhteisempää puolisoille, mutta kaikki saapi kokea asian kuten haluaa...