Tämän kesän säiden väitetään jo kuuluvan yleiseen ilmaston muutokseen. Ainakin Itämerellä ja Pohjanmerellä oli harvinaisen epävakaat kelit aikaisempiin vuosiin verrattuna. Enemmän koneajoa, enemmän reivattuna seilaamista ja enemmän sadetta. Itämerelläkin näkyi samanlaisia "squally showers" sadekuuropuuskia kuin nähdään päiväntasaajan lähellä.
Noonsiten sivuilla on jo muistutus globaalisen sään muutoksista: "As a result of recent global climate changes, in some parts of the world tropical storms can occur outside the known dangerous season that usually coincides with the summer months. In the South Pacific Ocean the cyclone season now lasts longer than in the past, while in the North Pacific the force of typhoons seems to be on the increase, with some super-typhoons having gusts of close to 200 knots. Because the tropical storm seasons are almost impossible to define accurately, the period indicated at the beginning of each route is only approximate. It is therefore stressed that in most oceans tropical storms can occur outside the listed months and therefore this should be born in mind if a passage is planned at the start or at the end of the accepted tropical storm season."
Jännä nähdä miten veneteollisuus reagoi ilmaston muutoksiin. Nythän veneet on suunniteltu ja rakennettu keveisiin keleihin. Aika harvassa on valmiina edes muuta kuin 1-2 reiviriviä isossa.
Noonsiten sivuilla on jo muistutus globaalisen sään muutoksista: "As a result of recent global climate changes, in some parts of the world tropical storms can occur outside the known dangerous season that usually coincides with the summer months. In the South Pacific Ocean the cyclone season now lasts longer than in the past, while in the North Pacific the force of typhoons seems to be on the increase, with some super-typhoons having gusts of close to 200 knots. Because the tropical storm seasons are almost impossible to define accurately, the period indicated at the beginning of each route is only approximate. It is therefore stressed that in most oceans tropical storms can occur outside the listed months and therefore this should be born in mind if a passage is planned at the start or at the end of the accepted tropical storm season."
Jännä nähdä miten veneteollisuus reagoi ilmaston muutoksiin. Nythän veneet on suunniteltu ja rakennettu keveisiin keleihin. Aika harvassa on valmiina edes muuta kuin 1-2 reiviriviä isossa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Veneteollisuus on reagoinut jo. Käytännössä kaikki matkaveneet ovat valtameriveneitä, joten niillä kyllä pärjää esim. Itämerellä vielä pitkään vaikka kelit ovenisivatkin. Purjeet on aina saanut niin monella reivillä kun on halunnutkin.
Jos uusissa veneissä kerran on kovan tuulen purjevarustus valmiina, miksei sitä sitten käytetä? Tavallinen näky on säkin muotoon reivattu rullagenua kelissä, jossa olisi mukavampi purjehtia välistaagiin nostetulla kryssifokalla tai ehkä peräti myrskyfokalla. Myöskään en ole huomannut, että uusissa veneissä olisi vakiona myrskyisolle eli trysailille erillistä mastokiskoa.
Kovin heppoisilta monet ns. valtamerikelpoiset veneet näyttävät.....ainakin ne, joita venemessuilla on ollut näytillä.
Aikaa myöten kyllä jyvät erottuvat akanoista.
...viime aikoina. Vaikka pitkän aikavälin tilastot latistavat isoiltakin tuntuvat muutokset, ovat ilmakehän energiat kyllä eri liikekannalla kuin silloin kun nykyinen paattini oli uusi.
Ilmastonmuutos asettaa haasteita niin veneilijöille, veistämöille kuin säätietopalveluillekin. Uusien perhepursien muotoilu ei kyllä vakuuta siitä, että ne olisivat vaativiin avomeriolosuhteisiin suunniteltuja. Asuntovaunun nielaisseen valaan linjat tuskin tukevat hyvää kryssikykyä ja parasta stabiilisuutta vaativissa sääolosuhteissa.
Tukea tälle mutu-väittämälle näyttäisi antavan esim. mukavuuslukujen (http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm) vertailu uusien tilapursien ja vanhempien, jo kykynsä näyttäneiden matkapursien välillä.
Tuohon ilmastoasiaan palaten - sääjaksojen lyhyyteen ja vaikeaan ennustettavuuteen liittyy uutena ominaisuutena myös yllättävän kovat tuulet "epätyypillisistä" (vuodenaikaan nähden) suunnista. Saariston satamapaikoiksi ovat historian saatossa valikoituneet vallitsevilta tuulilta parhaiten suojaavat rannat. Vanhojen suosikkipaikkojen tarjoama suoja ja mukavuus ovat parina viime kesänä osoittautuneet välillä melko heikoksi.
Sama suure pitää antaa kahdella eri yksiköllä ilmaistuna.
suureita
Displacement (Boat's Weight) in Pounds - OR -
Displacement (Boat's Weights) in Long Tons.
Tuossa on välissä tuo OR, joten jompi kumpi riittää, luulen ma.
...onkin. Mutta en luottaisi tuommoiseen yksinkertaistukseen liikaa, vaikka kaavalla saatu tulos omalle veneelleni tukeekin käytännön kokemuksia.
Samoja havaintoja täälläkin. Satamissa, joissa kylkikiinnitys on normaalia, olen havainnut yllättävän ilmiön: uusien matkaveneiden kiinnitysknaapit on liian pieniä. Tuulisissa olosuhteissa käytetään mielellään tukevia kiinnitysköysiä. Jämäkkä köysi ei kuitenkaan tahdo mahtua uuden keskieurooppalaisen veneen köysiuraan (kaikissa ei sellaistakaan ole) eikä kiinnitysknaapiin. Kylkikiinnityksessä toisiin veneisiin joutuu pakosti tutustumaan niiden heloihin. "Valtamerikelpoisuus" ei taidakaan koskea heloitusta?
Heinäkuu todella oli poikkeuksellisen epävakaa säiden osalta. Mikäli olisi pelkästään sääennusteiden perusteella ollut liikkeellä, ei varmaan olisi paljoa halunnut ulos mennä. Mutta kun se todellisuus on aina hieman muuta: melko useasti ihmettelimme satamien suurta väenpaljoutta, kun ihmiset olivat jääneet odottelemaan "myrskyn ohimenoa". Hyvänä esimerkkinä eräs tiistaipäivä pari viikkoa sitten. Jungfruskäristä katosi jo aikaisin aamulla kaikki veneet, kun säätiedotus ennusti kovaa tuulta ja ukkoskuuroja. Vaan kuinkas kävikään? Tuon hienompaa keliä ei olisi voinut toivoakaan, ja saimme nauttia upeista maisemista keskenämme.
Hulluhan se on, joka ei lainkaan merisäätietoja seuraa, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että varsinkin tänä kesänä nuo sääennusteet ovat menneet poikkeuksellisen paljon pieleen.
Oma havainto oli päinvastainen, mutta seilasin Br.saarten ja Norjan välillä. Matalapaineiden liikkeet ennustettiin melko hyvin ja navtexissa tulleet tuulivaroitukset osuivat.
Täytyy sanoa että tänäkesänä on mennyt sitten usko tuohon laitokseen. Muutaman kerran oli kovantuulen varoitus ja koneella piti ajaa kun ei purjeet vienyt riittävästi eteenpäin tuulta siis ~2m/s. http://www.windguru.com sensijaan antaa huomattavasti varmemmat tuuliennusteen. Tuntuu siltä että ilmatieteenlaitos lupaa kovaa tuulta varmuuden vuoksi, vähän niinkuin saisivat sakkoa jos lupaavat liian vähän.
Tämä tulee kyllä kostautumaan jossain vaiheessa kun ei tahdota enää luottaa sääennusteisiin. Lähdetään siis merelle vaikka on kovantuulen varoitus. Tätä tuli tänä kesänä harrastettuva vaikka aikaisempina kesinä olen pysytellyt satamassa. Mikä pikku veneellä/perhe miehistöllä on ihan perusteltua. No jos windguru lupaa kovaa tuulta jään kyllä edelleenkin satamaan, riippuen tietysti legistä ja tuulen suunnasta.
...pannut vuosien varrella merkille, että Ilmatieteenlaitos tuntuu todella olevan hiukan pessimistinen noissa tuuliennusteissaan. Osasyynä voi olla tietty viranomaistoiminnan luonne ja halu varmistaa turvallisuutta, mutta luulen suuren merkityksen olevan silläkin, että Ilmatieteenlaitoksen perussäätiedotus on aika karkeajakoinen. Esimerkki: Ilmatieteen laitos ennustaa Suomenlahdelle tänään 8-12 ja aamulla 14-18. Venelehden sääpalvelu, joka on Forecan tuottama, taas tarjoaa läntiselle Suomenlahdelle tänään 8-11 ja itäiselle 5-7, huomiselle taas länteen n. 11 ja itään jopa 18. Ero Porkkalan tai Kotkan edustalla veneileville on siis huomattava, mutta perussäätiedotuksen nojalla operoiva ei voi sitä tietää.
Vertailun vuoksi muuten Windgurun äskeiset luvut Hankoon: tänään n. 5-6 m/s, huomenna n. 10 m/s. Kotkaa sieltä ei valitettavasti löydy. Pitääpä katsoa huomenna havaintoja :)
Harmajalla 3m/s eli aivan tyypillinen tilanne. Melko säälittävää että 100% heitto on hyvinkin tavanomainen, ja aina samaan suuntaan. Eipä ihme että suhtautumiseni veneilysäähän on hyvinkin skeptinen, mitä se ei todellakaan saisi olla. Mutta jos noita alkaa "tottelemaan" niin eihän sitä olisi tänäkesänä päässyt merelle lainkaan. Mutta suosittelen tuota windgurua on ainakin tänäkesänä pitänyt paikkansa käsittämättömän hyvin.
Mitä mainitsit tuosta ilmatieteenlaitoksen jakoa on totta että ennusteet annetaan laajoille alueille mistä epätarkkuutta voidaan jollakin tapaa selittää. Mutta eikö heidänkin olisi aika herätä tähän paivään ja antaa tuuli/näkyvyys ennusteet esim sääasemien mukaan? Kaikkea ei kannata enää tehdä samalla tavalla mitä 30v sitten. Tuntuu vaan että ahneita ovat jos haluaa jotain vähän edes tarkempaa pitä siitä maksaa erikseen. Säätiedothan on hyvinkin paikalliselle tasolle ennustettuna mutta ne maksavat senverran että huviveneilijä ei niitä maksa.
Nyt ennustetaan ilmatieteenlaitos
Suomenlahti:
Voimistuvaa idän ja kaakon välistä tuulta, illalla 8-12 m/s. Aamuyöllä tuuli kääntyy etelän ja lounaan välille ja voimistuu edelleen, aamulla 14-18 m/s. Aluksi sadekuuroja, illasta alkaen sadetta, mahdollisesti ukkosta.
Windguru
09h 12h 15h 18h 21h
3 4 3 3 5
katsotaan kupi on oikeassa :D
http://www.dmi.dk/dmi/index/verden/verdensvejr_europa.htm?city=110358039&name=Bågaskär
Bågaskäriin DMI ennustaa tälle viikolle: ma SE 8m/s, ti SW 13, ke W 9, to SW 7, pe SW 6, la N 9 m/s. Saa nähdä osuuko lähelle.
Itse olen purjehtiessa vuosikaudet seurannut DMI:n säätiedotuksia ja pitänyt sen ennusteita aika luotettavina. Valitettavasti ennusteen merialue ei kata meidän kotivesiämme muuta kuin säähavaintipisteiden osalta. Etelä-Itämerellä Tanskan DMI:tä kannattaa jo ruveta seurailemaan radiosta. Säätiedotusten kielen oppii ymmärtämään melko helposti. 5 vrk merisää luetaan klo 1145 ja 1745 paikallista aikaa(keski- ja pitkillä aalloilla, joten kuuluu hyvin kaukana rannikoista).
Vuosia olen jo pannut merkille, että varoitukset ja huomautukset annetaan liian aikaisin.
En noteeraa lainkaan huomautusta veneilijöille, koska silloin ei tuule liikaa. Kovantuulen varoituksista voi katsoa tuulen suunnan. Myötäisellä 15 m/s on ihan hyvä tuuli, vastaisella turhan paljon.
Kesällä on jokatapauksessa varottava ukkospuuskia ja tästähän usein erikseen huomautetaankin. Ilmiönä vähän vastaava kuin squals showerit. Tuulee kovan lyhyen aikaa.
Windguru, samoin kuin Wetteronline, pyrkivät ennustamaan huomattavan laajan osan maapallon pinta-alasta yhdellä mallilla. Seurauksena on samantapainen karkeus kuin ilmatieteen laitoksen merisääennusteellakin. Ollakseen hyödyllinen, pitää alue jakaa paljon pienempiin palasiin.
Forecan Vene-lehdelle tuottama ennuste on jo kohtalainen ja siitä näkee Porkkalan, Helsingin edustan ja Sipoonselän erot. Eli perinteinen merisään läntinen Suomenlahti on pilkottu useampaan kymmeneen ruutuun. Sen saa muuten kännykkäänkin. Hyvä on myös kesän aikana uudestaan avautunut puolalainen ennuste. Löytyy nyt osoitteesta: http://new.meteo.pl/index_eng.php
Kun taas on seurannut eri lähteitä, näyttää tosiaan vanha käsitys vahvistuneen siitä, että ilmatieteen laitos aina lisää tuuleen pari metriä varmuuden varaa verrattuna muihin. Aikaisemmin luotettavana pitämäni lähde kertoi myös "viikonloppulisästä".
Säät vaihtelee vuosittain, vastaavia kelejä kuin nyt on ollut viimeisien kymmenien vuosien aikana
vaikka kuinka paljon.
Jos nuo tosiaan on ennustukset tälle päivälle niin eipä pahemmin mettään voi mennä! Ennustetun 3 /s sijaan on 20 m/s, ymmärsinkö oikein? Vai onko nuo eilisen aikasarjoja eli mennen ajan ennustamista?
Ilmatieteenlaitoksen 18 m/s on sekin vähän alakanttiin, nykytilanne:
Haapasaari 19,1 m/s, Russarö 19,9 m/s (www.fmi.fi sivuilta klo 9:40 havainnot) ja Orrengrund 21,7 m/s (testbedin sivulta 9:45 havainto)
Ainakin nyt sai Windguru pahasti nenilleen ja Ilmatieteenlaitos näyttää olleen varsin tarkka ennusteessaan. Forecan suoritus hävisi myös sille.
Muistui ohimennen mieleeni, että ihan ensimmäisen kerran joskus muinoin Windgurun ennustesivun (tai taisi olla oikeastaan siitä otettu printti) nähdessäni tulkitsin sitä pahasti pieleen. Jäi nimittäin huomaamatta sana "knots", joten luin numerot metreiksi sekunnissa. Ennustehan näytti suorastaan hirveältä :)
ei ole mitään näyttöä mistään erityisistä kasvihuoneilmiöistä tai muutoksista.tällaista vaihtelua on ollut maapallon historissa aina ilmastossa.eikä tämä kesä ollut mielestäni mitenkään erikoinen omassa purjehdushistoriassani.ei erityisen hyvä muttei kuitenkaan huonokaan säiden osalta.eikä näitä veneitä nyt muuteta yhden kesän ilmojen perusteella.ja nytkin on valinnan varaa eli osta avomerelle suunniteltu vene suomen saaristoon,jos tuntuu ettet pärjää.tai sitten se kuuluisa bavaria,joka ei ainakaan ole ylirikattu.kihdin yli seilatessa seurasin sivusta kun kaksi 37 jalkaista bavariaa hävisi 30 jälkaiselle homeiselle skandille.huh huh.
Nykyajan ihmisen on vain niin vaikea hyväksyä sitä ettei tiedetä lämpeneekö maapallon ilmasto vai ei, koska ei ole olemassa tilastotietoja riittävän pitkältä tarkkailujaksolta. Jos viimeisen 20 vuoden aikana on nähtävissä muka jokin suuntaus, ei sillä ole mitääm merkitystä maapallon ikään verrattuna. No, joka tauksessa tämä oli kylmin kesä miesmuistiin, eli muistelen viime kesän olleen lämpimämpi. Vastustan kyllä tällaista ilmastomuutosta, muuten joutuu pian käyttämään välihousuja heinäkuussakin.
jotka eivät ota uskoakseen mitään uutta. Kriittinen pitää olla, mutta ei kannata olla tietämätön. On selvä ettei hetkellinen sää oikeuta mihinkään johtopäätöksiin, mutta ilmasto on jo muuttunut ja muutos näyttäisi kiihtyvän. Tässä yksi suomenkielinen linkki:
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/ipccn_neljas_raportti/tieteellinen_perusta.html
>tällaista vaihtelua on ollut maapallon historissa aina ilmastossa.
... Totta. On ollut jääkausia ja lämpimiä kausia. Meitsin talon tonttikin on joskus ollut päiväntasaajan seutuvilla, kun Telluksen akseli oli eri tavalla kenollaan.
Kirjoitetun historian ja säätilastoinnin lyhyydestä huolimatta voidaan todentaa, että 4000-10 000 vuotta paikallaan jököttäneitä jäätiköitä sulaa kiihtyvällä vauhdilla mereen. Lämpeneminen on tosiasia, mutta sen syitä ei varmuudella/yksiselitteisesti kyetä osoittamaan. On tutkijoita (esim. Åbo Akademissa) jotka väittävät, että nykyisellä kasvihuonekaasuongelmalla ei tässä ongelmassa ainakaan vielä ole mitään roolia, mutta auringon jaksollisella toiminnan muutoksella kylläkin. Eli auringossa ovat kääntyneet reaktorin nupit kaakkoon, ja meillä maapallolla on nyt vilkkaammat ajat.
Fakta kuitenkin on, että ilmastossa tapahtuu muutoksia ja todennäköisesti voimakkaat tuulet sateet yleistyvät niiden mukana. Eikö se tietämys riitä? Meistä kukaan ei ole näkemässä palautuuko ilmasto entiselleen sadan tai tuhannen vuoden päästä. Enemmän kiinnostaa nämä lyhytaikaiset ilmiöt eli mikä sää on lähivuosina.
Joku on sitä mieltä, että jo nyt olisi sarjatuotantoveneissä hyvä valikoima eri tyyppisiin matkaveneisiin. Mielestäni ei ole. Samanlaisia pulleita, eväkölisiä asuntoautosisustaisiahan ne on. Todennäköisesti venesuunnittelu perustuu ostajayleisön mieltymyksiin ja mahdollisimman halpaan hintaan enemmän kuin merenkulkuominaisuuksiin. "Valtamerikelpoinen" on eri asia kuin valtameripurjehduksiin suunniteltu ja rakennettu!
Kiihtyvällä vauhdilla,7m tekee itämerellekin hyvän säväyksen.
jos reivien määrä askarruttaa