Kannentiivisteestä ilmeisesti.
Lienee harvinaista, koska verstasukkokaan ei uskonut ennenkuin kävi katsomassa.
Eihän siitä paljon muuta ole kuin hajuhaitta kun muistaa pyyhkiä välillä näkyvät pois.
Siltikin korjaisin mielelläni, mutta verstas arvioi että tiivisteen vaihto maksaisi jopa € 600, minkä hyvin uskon kun olen itse vaihtanut useampaankin autoon.
Mutta mieleeni välähti että olisikohan tuosta ollut kansi auki jossain vaiheessa ja olisi jälkikiristys jätetty tekemättä !
Tiedän, että se on tarkkaa homma ja momenttiin on kiristettävä joka ruuvi määrätyssä järjestyksessä, ja jälkikiristys määrätäyn kilometrimäärän jälkeen.
No sitä vain haluaisin kysyä, että mitä jos toimisin tuon hypöteesin pohjalta niin, että tekisin tuon jälkikiristyksen kylmästi nyt.
Mitä mahdollisia haittoja siitä olisi, jos hypoteesi olisikin väärä???
Mistä muuten johtuu että ainakaan Haynesin verstaskirjassa ei puhuta momenteista missään yhteydessa, vaikka esmes SAAB 900n korjausoppaassa koneen joka ruuville ja mutterille on ilmoitettu momentti (ja heti huomasin että niitä on syytä noudattaa).
No niin, ja mistäs ne momentit sitten olisi saatavissa kun niitä ei tuossa verstaskirjassa ole ? :(
Lienee harvinaista, koska verstasukkokaan ei uskonut ennenkuin kävi katsomassa.
Eihän siitä paljon muuta ole kuin hajuhaitta kun muistaa pyyhkiä välillä näkyvät pois.
Siltikin korjaisin mielelläni, mutta verstas arvioi että tiivisteen vaihto maksaisi jopa € 600, minkä hyvin uskon kun olen itse vaihtanut useampaankin autoon.
Mutta mieleeni välähti että olisikohan tuosta ollut kansi auki jossain vaiheessa ja olisi jälkikiristys jätetty tekemättä !
Tiedän, että se on tarkkaa homma ja momenttiin on kiristettävä joka ruuvi määrätyssä järjestyksessä, ja jälkikiristys määrätäyn kilometrimäärän jälkeen.
No sitä vain haluaisin kysyä, että mitä jos toimisin tuon hypöteesin pohjalta niin, että tekisin tuon jälkikiristyksen kylmästi nyt.
Mitä mahdollisia haittoja siitä olisi, jos hypoteesi olisikin väärä???
Mistä muuten johtuu että ainakaan Haynesin verstaskirjassa ei puhuta momenteista missään yhteydessa, vaikka esmes SAAB 900n korjausoppaassa koneen joka ruuville ja mutterille on ilmoitettu momentti (ja heti huomasin että niitä on syytä noudattaa).
No niin, ja mistäs ne momentit sitten olisi saatavissa kun niitä ei tuossa verstaskirjassa ole ? :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Korjausohjekirjasta, ne on yleensä siellä kappaleen alussa lueteltu. Ja kiristysjärjestys pitäis löytyä myös, tosin puutteitakin näissä "tarvikekirjoissa" on luvattoman paljon. Paras korjauskirja olis aina valmistajatehtaan alkuperäinen opus, joita saattaa saada varaosanumerolla tilattua.
Jälkikiristys vanhaan koneeseen on vähän hankala toimitus, koska kannenpultit/mutterit ovat yleensä jo juuttuneet kiinni enempi tai vähempi. Ja kierteetkin saattaa olla jo hapettuneet. Ohjekirjan kiristystiukkuudet tarkoittavat ellei erikseen ole muuta mainittu, että kyseinen kiristettävä osa laitetaan voideltuna paikalleen ja kiinni. Luonnollisesti myös molemmat kierteet tulee olla kunnossa/huolletut. Ohjekirjan antama kiristystiukkuus ei ole mikään itsetarkoitus, vaan sillä haetaan tiettyä kohtisuoraa puristusvoimaa kiinnitettävien osien välille. Kuten tässä sylinteriryhmän ja kannen välille. Jos asennukset tehdään "rupisilla" kunnostamattomilla ruuveilla/muttereilla ja vielä kuivana, niin sutta ja sekundaa on luvassa!
Jos Haynesin kirjasta ei tietoa löydy, niin ehkäpä Clymer:istä löytyy(?) Mulla on joskus ollut samaan pyörään kahden eri toimittajan kirjat vierekkäin auki. Lukemalla molemmat sain huomattavasti kattavamman kuvan korjattavasta kohteesta.
On tietysti kevyempikin konsti olemassa. Tiivistesauman vuotava kohta puhdistetaan lämpimästä koneesta jollain rasvanpoistoliuottimella muutamaan kertaan ja jos on paineilmaa käytössä, niin sillä voi puhaltaa sauman kuivaksi. Saumaan laitetaan jotain hyvin tunkeutuvaa tiivistysainetta, Vaikkapa Locktite:n kierretiivistysainetta.
Ei kaikkea tarvii aina tehdä raskaimman mukaan, kyllä tervettä järkeä ja harkintaa voi myös käyttää. Pääasia että tietää kulloinkin mitä on (oikeesti) tekemässä.
Oikeessa oot, kyllä löytyi sekä momentit että kartta selaamalla, sisällysluettelo vain oli vähän puutteellinen.
Varteenotettava näkökohta tuo mitä kirjoitat jenkojen voitelusta ja kiinni hapettumisesta.
Mutta esmes. vanhoissa autojen korjausohjeissa (uusia en tunne) käskettiin jälkikiristys tekemään sillä tavalla, että kartan mukaisessa järjestyksessä ensin löysätään pultti ja sen jälk. se kiristetään uudelleen momenttiin joka oli vähän suurempi uin se ensimmäinen kiristys.
Tästä johtuisi mieleen sellainen menetelmä, että kun tuo Suzukin kansi on kiinni pienehköillä kupumuttereilla, niin mitä jos ruuvaisi ne kokonaan irti, voitelisi ja kiristäisi momenttiin!
Tietysti yksi kerrallaan oikeassa järjestyksessä.
Nyt herää kysymys siitä, että miten se varsinainen tiiviste mahtaisi tuohon reagoida, se näkyy olevan rakenteeltaan aivan identtinen autoisa käytettyjen kanssa. Olettaisin että jotain jäyksitymistä sellaisessa tapahtuu iän myötä, joten saattaa olla ettei sen tiivistysominaisuus enää toimi jos jälkikiristys venähtää liian pitkälle :(
Mitä seurauksia puutteellisesta kiristämisestä yleensä saattaa olla moottorin toiminnalle.
Nestejäähdytteisessä autossa asia oli selvä: pakoputkesta alkoi tulla harmaata savua merkkinä siitä että nestettä tihkuu palotilaan, ja sitähän ei viitsinyt kauaa katsella, joskaan ei ollut mahdotonta ajaa muutamaa 100 km vuodosta huolimatta.
No jos oletetaan että tommosessa ajoviimajäähdytteisessä koneessa on vastaava vuoto siellä sisäosissa, niin onko esmes mahollista että se oireettomana pahenee pahenemistaan siellä ja jossain vaiheessa sitten kone leviää???
Tämä nyt on tämmöistä filosofointia, mutta kait sellainen vuoto on epäiltävissä kerran ulospöinkin vuotaa.
Olisi kivaa ja hyödyllistä kuulla jokunen kokemus aiheesta.
Kupumutterit minullakin XJ Jammussa ja varsinkin ne keskimmäiset 4 kpl olivat rumasti ruosteessa päältä päin. Avasin muttereita yksi kerrallaan manuaalin järjestyksessä ja "puunasin" ne kiiltävään kuntoon ja lopuksi vielä lakka päälle suojaksi. Kierteet kunnostaen ja voidellen, momenttiavaimella kiinni ja kävin vielä kertaalleen kaikki 12 mutskua järjestyksessä läpi ja sitten kone tulille. Ekassa käynnistyksessä kylmänä kuului lievää "paukutusta" koneen käydessä, johtuen sylinterin paineiden lievästä vuotamisesta tiivisteen välistä ulos. Tuttu ääni 70-luvun 2-t kavoista kylmänä samasta syystä.
Ekan ajoreissun jälkeen kun kone jäähtyi tein perinteisen jälkikiristyksen, sen jälkeen toimii niinkuin pitääkin. XJ:ssä homma on helppo tehdä kun ei tarvii purkaa mitään vaan pääsee heti käsiksi kansipulttien muttereihin.
Ilmajäähdytteisissä tämä onnistuu, mutta nestejäähdytteisissä nykypeleissä en menis edes kokeilemaan moista operaatiota. Ja kaikki kiristykset tehdään AINA vain kylmään koneeseen, myös sytytystulpat.
Jos kansi on kiristetty epätasaisesti, niin seurauksena on yleensä kannen vääntyminen. Mitä eksoottisempi rakenne (rivi kuutonen) niin sen herkemmin vääntelehtii. Ilmajäähdytteisissä pieni ilmavuoto saattaa jäädä huomaamatta mutta öljy-/nestevuoto on selvästi nähtävissä.
Kannen saa myös "ruvelle" jos ilman lämmityskäyttöjä lähtee "miljoonaa" baanalle painamaan.
On ainakin kahdenlaista käytäntöä kannen kiristyksen suhteen:
1. Perinteinen tapa on kiinnittää kansi ns. kovilla venymäpulteilla joissa tarvitaan jälkikiristystä. Tätä pulttityyppiä voidaan käyttää useampaankin kertaan, koska jännitystasot pysyvät selvästi myötörajan alapuolella.
2. Uudempi tapa on käyttää pehmeitä kertakäyttövenymäpultteja joissa ei tarvita jälkikiristystä. Tätä pulttityyppiä ei suositella käytettäväksi uudestaan koska pultti venyy myötörajan yli jokaisella kiristyksellä
3. Sitten on erilaisia kokoon puristuvia aluslevyjä (Pliwasher) joilla oikea kiristys voidaan todeta, mutta niitä en ole vielä tavannut muualta kuin lentsikoista.
Kova venymäpultti esim lujuusluokkaa 12.9 ja pehmeä esim 8.5
12.9 = vetomurtolujuus yli 1200 N/mm2 ja myötöraja 90% murtolujuudesta
8.5 = vetomurtolujuus yli 800 N/mm2 ja myötöraja 50% murtolujuudesta
Nyt meni pään raapimiseks.
Yhtäältä viittaisi tuohon perinteiseen pulttimateriaaliin se, että oppaassa ei puhuta mitään pulttien vaihtamisesta vaan oletusarvona on että samat vanhat pultit ovat käytössä. Ja nehän ovatkin sylinteriplokissa kiinni.
Toisaalta tuohon pehmeämpään materiaaliin viittaisi se, että oppaassa ei puhuta mitään jälkikiristyksestä vaan oletetaan että asia on selvä yhdellä kiristämällä.
Tämähän alkaa vaikuttaa siltä että
1. kansi on ollut auki jostain syystä
2, että se on vedetty kiinni ohjeen mukaisesti vaihtamatta pultteja ja tekemättä jälkikiristystä
3 ja että pultit olisi kuitenkinpitänyt vaihtaa.
Enpä taida uskaltaa tehdä mitään, vaan lähden luottavaisin mielin Lappiin ja tulen junalla takaisin jos leviää. Se on siltikin pienempi riski :)
Niinhän se monesti on, että tieto lisää tuskaa....
Tuskimpa joudut VR:n asiakkaaksi ainakaan tuon asian takia, hyvää matkaa ja kelvollisia ajokelejä!