Olin Ferguson huoltokäynnillä maalaistalossa, jossa vanhaisäntä Valtteri asui niinsanotussa mummonmökissä pihapiirin laidalla. Se Valtterin vaimo oli kuollut ehkä vuotta aikaisemmin.
-Valtterin poika perheineen asui päärakennusta.
-Valtteri oli kuulunut hirviporukkaan jo kauan maanomistajan ominaisuudessa, mutta nyt oli kunto ja nökökyky heikentynyt. Tänään olisi 70-vuotispäivät.
-Valtterikin oli ampunut monta hirveä porukan laskuun aikaisemmin, ja nylky ja riiputus oli aina tapahtunut Valtterin liiterissä. Kerran tosin kaksi hirvenruhoa oli varastettu yöllä kinteristä. -Senjälkeen Valtterin poika laittoi traktorinsa aina yöksi takapyörät peretettynä sen pariovia vasten riiputuksen ajaksi.Liiteri kun sijaitsi satakunta metriä sivussa päärakennuksesta
-Tein liiterissä Fergusonin määräikaishuoltoa kun Valtterin poika tuli sanomaan että tulkaa “Valtterin merkkipäiväkahveille”!
-Pihalla oli toistakymmenkunta autoa ja monet olivat Helsingin rekisterissä. Oli Chevroletti, Simca Aronde,Skodaa ja Pobedaa!
-Pyyhin käteni trasseleihin ja menin sisään maalaistalon tupaan jonon jatkeeksi.
-Ensin piti kunnanvaltuuston puheenjohtaja juhlapuheen Valtterille
ja sitten hirviporukan nokkamies.
-Hirviporukalla oli syntymäpäivälahjana Valtterille patterikäyttöinen matkaradio, joka hänelle sitten ojennettiin kättentaputusten voimin.
-Kahvit juotiin miniän laittamien kymmenen sortin leivonnaisilla ja pullalla.
-Menin kohta jatkamaan työtäni kärryliiteriin Fergusonin kanssa. Autot häipyivät pihasta vähitellen.
-Sitten itse Valtteri ilmestyikin luokseni kantaen sitä matkaradiota ja kysyi että mitenkäs se tämä toimii, kun en oo oikein niitä ratioihmisiä.
-No, koska tiesin itse jonkinverran noista radioista, niin näytin, mitä nappulaa pitää painaa ja ehkä toista pyörittää, että jotain kuulee.
-Samassa sieltä rämähti kuuluman jokin hirveä Moskovan radion sinfonia täydellä äänenvoimakkuudella.
-Valtteri karjaisi, kun saimme toosan hiljennettyä, että:”jos ei sieltä tuu muuta niin paan kirveellä halki koko toosan!”
------------
Tässä sen entisen kirotun rasvakouran poika selaa isänsä muistelmavihkoja.
-Valtterin poika perheineen asui päärakennusta.
-Valtteri oli kuulunut hirviporukkaan jo kauan maanomistajan ominaisuudessa, mutta nyt oli kunto ja nökökyky heikentynyt. Tänään olisi 70-vuotispäivät.
-Valtterikin oli ampunut monta hirveä porukan laskuun aikaisemmin, ja nylky ja riiputus oli aina tapahtunut Valtterin liiterissä. Kerran tosin kaksi hirvenruhoa oli varastettu yöllä kinteristä. -Senjälkeen Valtterin poika laittoi traktorinsa aina yöksi takapyörät peretettynä sen pariovia vasten riiputuksen ajaksi.Liiteri kun sijaitsi satakunta metriä sivussa päärakennuksesta
-Tein liiterissä Fergusonin määräikaishuoltoa kun Valtterin poika tuli sanomaan että tulkaa “Valtterin merkkipäiväkahveille”!
-Pihalla oli toistakymmenkunta autoa ja monet olivat Helsingin rekisterissä. Oli Chevroletti, Simca Aronde,Skodaa ja Pobedaa!
-Pyyhin käteni trasseleihin ja menin sisään maalaistalon tupaan jonon jatkeeksi.
-Ensin piti kunnanvaltuuston puheenjohtaja juhlapuheen Valtterille
ja sitten hirviporukan nokkamies.
-Hirviporukalla oli syntymäpäivälahjana Valtterille patterikäyttöinen matkaradio, joka hänelle sitten ojennettiin kättentaputusten voimin.
-Kahvit juotiin miniän laittamien kymmenen sortin leivonnaisilla ja pullalla.
-Menin kohta jatkamaan työtäni kärryliiteriin Fergusonin kanssa. Autot häipyivät pihasta vähitellen.
-Sitten itse Valtteri ilmestyikin luokseni kantaen sitä matkaradiota ja kysyi että mitenkäs se tämä toimii, kun en oo oikein niitä ratioihmisiä.
-No, koska tiesin itse jonkinverran noista radioista, niin näytin, mitä nappulaa pitää painaa ja ehkä toista pyörittää, että jotain kuulee.
-Samassa sieltä rämähti kuuluman jokin hirveä Moskovan radion sinfonia täydellä äänenvoimakkuudella.
-Valtteri karjaisi, kun saimme toosan hiljennettyä, että:”jos ei sieltä tuu muuta niin paan kirveellä halki koko toosan!”
------------
Tässä sen entisen kirotun rasvakouran poika selaa isänsä muistelmavihkoja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Haistelen, maistelen,tunnistelen kirjoitusta onko aito ja nyt totean...hmmm...?!
TERVETULOA RASVAKOURAN KIRJOITUKSET TAKAISIN!!!!!!!AVAA HANAT JA ANNA PALAA RASVAKOURAN POIKA!!!
Haluaisin kuulla niitä muita pariasataa jäljelläolevaa kertomusta jos jaksat ne tänne näpytellä!
Terveisin Traktorihemmo
En ole koskaan uskonut miehen poismenoon. On vain jostain kumman syystä tekeytynyt omaksi pojakseen.
Samapa tuo – jutut ovat pääasia ja ne ovat ehdottoman mielenkiintoista luettavaa, mukavasti kerrottuna!
Jos rasvakoura oli 60- luvulla vaikka 25 ikäinen, niin kuollessaan hän oli ainakin 75 ikäinen. Poika voi tuon arvioin vahvistaa.
Pitkän työuran aikana sattuuu monenlaista, niin omanikin. Suunnilleen nuo samat työvuödet ollen palvellut itsekkin ja olen nyt eläkkeellä.
Jos joustavasti osaisin kirjoittaa, niin juttuja löytyis.
Kyllä Rasvakouran jutut on mielenkiintoisia ollet, eikä niistä yksikään lukematta ole jäänyt.
Nuo samat ajat nähneenä, tunnistan niiden aitouden, kun poika niitä meidän luettevaksemme antaa.
Siis rasvakoura on jättänyt meidät ja poika hyväntahtoisuuttaan julkaisee isänsä julkistamakseen tarkoittamia muistelmia.
Hyvin ne tänne mahtuu, eikä loukkaa ketään.
Rasvakouralla oli mielenkiintoinen työhistoria, että kateeksi käy.
Olit ensimmäinen joka ehti heittämään epäilyksen viitan tämän aiheen ylle. Olet todella viisas näkijä; eihän se nyt voi mitenkään olla mahdollista, että vanha ja sairas mies kuolee ja poika jatkaa hänen työtään.
Luepa tämä "vaimon" kirjoittama viesti ajatuksella läpi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=22000000019657114#22000000019657114
Vertaa myös tekstin ilmiasua (ranskalaisten viivojen "persoonallinen" käyttötapa jne.).
Vertaa sitten myös "pojan" tekstejä sisällön ja muodon osalta alkuperäisen Rasvakouran teksteihin. Missä ero?
Ei missään. On ilmiselvää, että niin isän, äidin kuin pojankin tekstit ovat aivan saman ihmisen käsialaa. "Poika" väittää vain julkaisevansa isänsä muistelmia sellaisinaan kopioituina, mutta väite ei mene läpi! Kyllä kaikesta huomaa, että asialla on kaiken aikaa aivan sama taho. Ei kolme ihmistä voi kirjoittaa niin että tekstit ovat joka suhteessa samasta persoonallisesta muotista lähtöisin.
Autenttisia (tositapahtumiin perustuvia) nuo jutut toki ilman muuta ovat. Ne on myös kirjoitettu mukavalla otteella ja niitä on kaikin puolin ilo lukea. Lisää, kiitos!
ja minä väärässä, mutta silti haluan uskoa tähän tarinaan. Yleensäkin elämässä pitäisi suhtautua toisiin ihmisiin siten että kaikki ovat rehellisiä, kunnes toisin todistetaan. Vallalla tuntuu olevan suhtautumistapa että kaikki ovat rikollisia, kunnes toisin todistetaan.
Jos kuullaan hyvä tarina, ei kannata ensimmäisenä alkaa pähkäilemään, että onko se totta vai tarua.