Siis mitä mieltä olette naimisissa olevista perheenäidistä?
Kaikkoatteko kuin ruttoa vai kiinnostaako tuttavuus?
Kaikkoatteko kuin ruttoa vai kiinnostaako tuttavuus?
Mitä mieltä naimisissa olevista
ellu_Mar1a
424503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
tuttavuus kiinnostaa. Ystäväpiiristä löytyy montakin perheenäitiä. Mutta naisia silloin tällöin vonkaavat naimisissa olevat perheenäidit kyllä etoo. Niitä kartan kaikin tavoin.
en ole kiinnostunut perheenäideistä. Jotenkin se vain tuntuu oudolta, kun nainen jolla on mies ja lapsia, vonkaa tapaamisia ja seksiä. Itse en ole ainakaan tiennyt, miten sellaiseen oikein pitäisi suhtautua.
Laajemmin ajateltuna jokaisen elämä on jokaisen oma, ja jos mies näyttää vihreää valoa ja lapset eivät joudu kärsimään, en minä ole oikea ihminen määräämään siitä mitä kukakin saa tehdä.
Itselleni en perheenäitiä ottaisi, sillä haluan ihan ikioman vaimon ja perheen, en jaettua.
Kysymyksenasettelusta en oikein ymmärtänyt, oliko kysymys pelkästä tuttavuudesta. Mutta kuka nyt tuttavuusmielessä perheenäitiä karttelisi?
jos ns. kemiat kohtaavat ja energialataus kahden ihmisen välillä on suuri, ei ole väliä kuka tämä toinen on ja mistä tulee. eikä nimittäin ole sille toisellekaan. ei tarvihe ajatella toista ihmistä mahdollisena "pokana" vaan ylipäätään mielenkiintoisena ihmisenä jonka kanssa voisi olla mukavata vaikkapa keskustella tai tehä töitä.
joskus tietysti tämä lataus johtaa johokin elämää suurempaan...
itse koin sen suuren latauksen netin välityksellä, usko tai älä, eikö ole hassua. joskus sitä vain tietää muutamasta lauseesta mitä toinen sanoo... ruoan laitosta. että voi jeekura, tämä ihminen on se... "the one".
Minun ainoani, rakkaani, on pienen lapsen äiti ja naimisissa miehen kanssa. Me vain kohtasimme, ja tiedän, etten koskaan saa häntä täysin itselleni, hän ei koskaan jättäisi lastaan isättömäksi, joten tyydyn tähän.. Tämä tunne repii minua, mutta en voisi olla onnellisempi kenenkään muun kanssa, ja ne hetket jotka vietän hänen kanssaan ovat huumetta. Ei kannatta miettiä liikaa, onko toisella perhettä vai ei, aion ainakin rakastaa naistani... Tietäen etten koskaan häntä täysin saa. Tällä hetkellä tilanne tyydyttää minua, mutta tulevaisuudessa voi asiat kääntyä, että minä lähden tästä suhteesta. Aika näyttää, mutta nautin tästä hetkestä.
ilman seksileikkejä? Niinhän?
tunteita minua kohtaan. Ja elämme siis suhteessa. Aivan kaikkine sen ulottuvuuksineen, myös mainitsemasi seksileikkeineen. Hänen aviomiehensä tietää tilanteen, mutta hyväksyy sen. Emme kuitenkaan harrasta mitään kolmen kivoja, mutta hän on ymmärtäväinen. Vierastatko tilannetta?
tuollainen.
Kituutan itse vielä liitossa mieheni kanssa, ja toteutan lesbistä puoltani vain näillä keskustelupalstoilla. Olen siis erittäin puolueellinen moralisoimaan niitä, jotka antaa palaa, mutta...
Eikö teitä yhtään ihmetytä millä perustein se mies hyväksyy suhteenne? Minulle tulisi lähinnä mieleen, että hän on ylemmyydentuntoinen teidän suhdettanne kohtaan. Se ei uhkaa häntä, kun olette "vain naisia". Voihan siinä olla muitakin syitä, mutta tuskinpa minä niitäkään ymmärtäisin.
Anteeksi tosiaan, kun näin utelen. Te olette rakastuneita, ja minä elelen vain tavallisen kuolevaisen elämää. Pisti vain silmään tuo "ymmärtäväinen mies". Minusta tuntuu, ettei se mies ymmärrä mistään mitään.
"Tietäen etten koskaan häntä täysin saa. Tällä hetkellä tilanne tyydyttää minua, mutta tulevaisuudessa voi asiat kääntyä, että minä lähden tästä suhteesta. Aika näyttää, mutta nautin tästä hetkestä.”
Lapsi kasvaa aikuiseksi, ja hänellä on oma elämä. Jos edelleen rakastat tuota naista ja hän sinua, saatat saada hänet. Lesbo-suhteet päättyvät kuitenkin usein ja olet siinä vaiheessa voinut jo löytää jonkun toisen. Lykkyä sinulle joka tapauksessa.
ai mitäh?
"häntä täysin itselleni, hän ei koskaan jättäisi lastaan isättömäksi, joten tyydyn tähän"
ei ne muksut isättömäksi jää jos isä tallaa maapallolla vielä!!Mihis se katois?Asuis vaan eri osoitteessa.pyh..Miettikääs nyt tosissaan että ketä tässä vedätetään?Mami vähä pitää hauskaa ja rakastaa naista, mut oottakaa, kyllä se mami kohta sieltä kotiin tulee keittään puuroo ;)))))
Ja sitten kun mami kyllästyy lepakoihin niin se lepakko jää iha yksin nuoleen haavojaan...
tunteeko ehkä viehtymystä pukeutua naisten alusvaatteisiin, jonka ymmärtäväinen vaimo sallii. Ihmismielen ulottuvuudet on uskomattomat. Lisäksi löytyy miehiä että naisia, jotka kykenee tasavertaisesti kunnioittamaan kumppanin aivoituksia.
.. että lapset kasvavat itsenäisiksi ja muuttavat aikanaan pois kotoa eikä siihen mene enää kauaa.
Turha kenenkään alkaa moralisoida tätä, jokainen suhde on oma juttunsa. Tämä on meidän mielestämme tässä tapauksessa paras ratkaisu, siis odottaa.
Hyviä arveluja olette meidän tilanteesta tehneet. Mies on todellakin täysin normaali, perussuomalainen, ja kokee minut uhkana, emmekä tule toimeen, mutta koska rakastaa vaimoaan, sallii hänelle tämän suhteen. Nainen, rakkaani, on itse kasvanut isättömässä ympäristössä, ja koki sen raskaaksi, joten en halua painostaa häntä jättämään miestänsä. Naisella on aikaisemminkin ollut suhteista naisten kanssa miehen tietäen, ja naiseni on bi. Ei mikään kokeilun haluinen kolmekymppinen. Näemme harvoin ja pidämme postin kautta yhteyttä enimmäkseen, asun kaukana ja yhä opiskelen, joten minulla ei olisi mahdollisuutta elättää tällä hetkellä perhettä, joten olen mitä tyytyväisin ja onnellisin tähän tilanteeseen. Ja katson mitä aika tuo tullessaan :)
kun lapset on muuttaneet pois kotoa, pitää eroamista viivyttää vielä kymmenisen vuotta, ettei lapset arvaa että heidän takiaan on odotettu.
ikää vasta pari vuotta... Eli siihen menee aikaa.
Ystäväni tuossa taannoin erosi ihan heteroliitosta, kun mies petti. Heillä on kaksi lasta, nyt 7 ja 5.
Lapset ovat sopeutuneet tilanteeseen jopa niin hyvin, että nuorempi tässä eräänä päivänä kysäisi "siis onko isi joskus sitten asunut meidän kanssa, hassua".
Mies teki niin paljon töitä, ettei häntä juuri kotona näkynyt lasten ollessa pieniä. Eli nämä eivät edes muista isänsä asuneen kanssaan eivätkä pidä asiaa mitenkään ongelmallisena. Tapaavat tätä kuitenkin viikottain vähintään.
Ylipäätään "lasten takia" toistensa kanssa pysyvät parit tekevät asialla enemmän vahinkoa lapselle kuin tietävätkään. Lapset kyllä vaistoavat ja tietävät, kun vanhemmat ovat toisistaan vieraantuneet. Sen verran monen ystävän vanhemmat ovat eronneet vasta lasten muutettua pois kotoa, että tiedän ihan kuunneltuani toinen toistaan samankaltaisempia tarinoita...
Sorry.. en tajua edes kysymystäsi...
Naimisissa olevat perheenäidit?
tarkotatko lesbopariskuntaa, joilla on lapsia ja sellaisen lesbon iskemistä, vai mitä ajat takaa?
Jos tarkoitat tota, niin mielipiteeni:
joka alkaa vikitellä toisen omaa, on omaa pohjasakkaansa ja that it.
naimisissa oleva perheenäiti?
Tarkoitatko heteronaista, joka on miehen kanssa aviossa ja heillä on lapsia?
vain idiootti lesbo menee ihastumaan heteronaiseen!
Toisekseen, on ala-arvosta menä vikittelemään toisen omaa!
Minä en tajua sinua:
kysyt mitä mieltä ollaan toisen oman viettelemisestä vai mitä oikein tahdot kysyä?
Minusta on paskamaisa käytöstä, kun kiinnostutaan varatusta - oli kysymyksessä hetero tai lesbo - varattu mikä varattu ja toisen parisuhdetta pitäisi kunnioittaa niin paljon, ettei menisi siihen tuolla tavoin sotkeutumaan.
Jos kunnioittaa toista, niin silloin ei häntä vahingoita - edes sekaantumalla ja tuhoamalla tämän avioliittoa.
Muitakin vaihtoehtoja on kuin lesbo ja hetero. Kyllä minua ainakin saa vikitellä.
t. bi-perheenäiti
taas provoilemaan bi-seksuaaleista, tai siitä onko muitakin vaihtoehtoja kuin eri monogaamisuuden muodot (ehdoton, sarjamainen...), pettäminen, ja sinkkuus. Toivottavasti ei.
Miksi kukaan sinua vikittelisi, jos olet varattu?
Ei varattuun kukaan halua rakastua.
Eroa ensin puolisostasi ennen kuin alat vikitellä toisia. Ilmeisesti teillä ei ole minkaanlaista moraalia eikä etiikkaa nykyään?
joku vikittelisi varattua. Mitä järkeä siinä on, ihan sopimatonta sellainen. Ei se asiaan mitään vaikuta onko kyseessä naiset tai miehet. Kaikkia ihmisiä pitää arvostaa samalla tavalla. Jos ei suhde jonkun kanssa onnistu, niin parasta varmaan yhteistuumin lopettaa se ja olla sen jälkeen vähän aikaa itsensä kanssa rauhassa ja miettiä mitä oikein haluaa ja sitten vasta katsella uutta suhdetta. Ei toisia ihmisiä saa käyttää välikappaleina.
Ei ketään loukata eikä ketään käytetä välikappaleena, eikä kyse ole siitä, että mikään suhteista olisi huono.
Minä en lakkaa hämmästelemästä sitä, miten marginaalien sisällä rakennetaan marginaaleja ja itsekin pitkään katsotut jaksavat katsoa toisia vielä pidempään.
Meillä polyamoria on ihan toimiva juttu.
"polyamoria" on sitä, että historiallisesti sorretut ihmiset (naiset ja seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat) ottaa revanssia sortamalla vuorostaan kilttejä heteromiehiä, ja usein myös toisiaan. En näe tuollaisessa mitään hyvää, tai korkeintaan sen, ettei silloin ainakaan tehdä hätiköityjä avioero-päätöksiä.
En usko, että kaikki osapuolet voi olla onnellisia ja keskenään tasa-arvoisia tuollaisessa triangelissa. Ymmärrän kyllä, miksi ne kärsivät osapuolet eivät tuo esille murhettaan. Varmasti ottaa luonnon päälle.
No, avauskirjoittaja kysyi, mitä mieltä olemme "polyamoriasta". Olemme vastanneet.
Ei keskiverto ihmistä polyamoriat kiinnosta, vaan ne vaikuttavat todella eettisesti ja moraalisesti kestämättömiltä suurimalle osalle ihmisiä.
Meille keskivertoihmisille rakkaus merkitsee aika paljon. meille rakkautta ei ole se, että on kolme ihmistä suhteessa. ja, me kaipaamme rakkautta, emmekä polyamoriaa.
Kun kysyttiin, vastattiin.
En todella ymmärrä, enkä edes halua ymmärtää sellaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat itselleen yhtäaikaisesti useampia kumppaneita, jotta saisivat tyydyttää halujaan ja tarpeitaan. Se on egoistista ja eettisesti kestämätöntä.
Minun puolestani kaikki saavat harrastaa polyamoriaa vaikka koko maailman kanssa, jos voivat tehdä sen loukkaamatta toisia osallisia. Mitä epäilen suuresti. Mutta sellainen on väärin, että ollaan esim. miehen kanssa vakituisessa parisuhteessa ja samaan aikaan pidetään jotain naista siinä mukana leikkikaluna. Kaikilla pitää suhteessa olla sama asema, ei se muuten mitään oikeaa polyamoriaa ole vaan ihmisten hyväksikäyttöä!
Miksi kaikilla pitää olla suhteessa sama asema? Mikä itseisarvo se on? Entä jos osalliset eivät halua tai tarvitse täysimittaista suhdetta?
Eikö ole reilumpaa, että kaikki osalliset itse päättävät ja tietävät mitä haluavat ja mitä voivat saada?
siis----------- ootko aatellu et sun miehes on -ehkä- susta liiaks riippuvainen, oisko joteski heikompi tms ja se muka hyvväkasyy sun suhtees, mut sisimässään kärsii pirusti,mut sä et sitä itsekkyydes huomaa,uslle riittää kun sulla menee hyvin ja rakkautta riittää.ei ymmärrä tollasta sori vaan!!!!!
Mieheni hyväksyy suhteeni sanotaanko nyt vaikka ystävättäreeni siinä määrin, että ilman hänen rohkaisuaan koko suhdetta ei olisi aloitettu. Jos mieheni (tai ystävättäreni mies) joskus ilmoittaa kokevansa toisin, kunnioitan hänen toivettaan ensisijaisesti, koska näin on sovittu.
Ei päde meihin tuo heikkousoletuksesi, mutta suhteita ja ihmisiä on erilaisia. Ehkä jotkut tosiaan roikkuvat heikkouden takia huonoissa suhteissa - normatiivisissakin.
Ei tarvitse ymmärtää. Mutta ei aina kannata ottaa itselleen oikeutta tuomitakaan vain siksi, ettei ymmärrä.
ja vain sun oma näkemys ihan loppujen lopuks,ootko sitä aatellu?
Kuten olet viestiketjun vastauksista huomannut, suurinosa vastaajista haluaa täysimittaisen suhteen, joka perustuu rakkaudelle ja jossa kaksi ihmistä asettavat toinen toisensa tunteet ja toiveet etusijalle tasa-arvoisesti ja luonnostaan kuten kahden rakastuneen välillä tapahtuukin.
Toki te, joita ei todellinen kahden naisen välinen rakkaus kiinnosta, vaan teitä kiinnostaa polyamoria ja seksisuhteet, jotka eivät ole täysimittaisia rakkaussuhteita, saatte niitä seksisuhteitanne harrastaa niin paljon kuin lystäätte. tehkää se kuitenkin siten, että ette loukkaa ketään osapuolta näissä sekstailuissanne, vaan tettee heti selväksi, että rakastua ei kenenkään kannata eikä ottaa todellisia tunteita peliin. Puolestani saatte harrastaa polyamorioita ja sekstailujanne niin paljon kuin fysiikkanne ja sielunne sietää. Älkää satuttako ketään näissä harrastuksissanne.
Okei.
Mut entä jos ystävättäresi kokee tilanteen loukkaavana, niin oletko heti valmis eroamaan miehestäsi ja muuttamaan pois hänen luoltaan?
Olet kertonut, että teet siten, jos miestäsi alkaa loukata seksisuhteesi toisen kanssa, että lopetat suhteen toisen kanssa heti. Lopetatko liittosi ja suhteesi miehesi kanssa heti, jos se loukkaa naista, jota sekstailet?
Siis onko miehesi sinulle tärkeämpi kuin ne naiset, joita sekstailet?
Minun on tosi vaikea ymmärtää, että mikä tekee ihmisistä sellaisia, etteivät he rakasta toisiaan... Siis en jotenkin voi kuvitella sinun rakastavan miestäsi, enkä voi sinun kuvitella rakastavan "ystävätärtäsikään" mitä implikoi jo se, että kutsut häntä "ystävättäreksesi"...
Luitkin vastaukseni tähän kysymykseen varmasti jo edellisestä viestistäni. Kyse on siitä, mitä on sovittu. Me olemme sopineet, että ne suhteet ovat ensisijaisia, joissa meillä on lapsia.
En pysty oikein näkemään sen järkevyyttä, että epätyypillistä suhdetta yritettäisiin pyörittää tyypillisen suhteen säännöillä. Edelleen ihmettelen mikä itseisarvo niillä säännöillä on.
Jos sinulla on kaksi suhdetta yhtä aikaa, eikä mitään sääntöjä, vaan kyselet vaan, että mikä arvo säännöillä on, niin on sinulla pallo hukassa mielestäni.
Kun et kerran kykene rakastamaan ihmisiä, vaan haluat heiltä vaan seksiä (miehesi ja ystävättäresi) ja sitten vielä nämä naisesi asetat toisarvoiseen asemaan elämässäsi sanoen, että et tulisi miestäsi jättämään, koska sinulla on lapsia miehesi kanssa, niin höpö elämäähän sinä elät hyväksikäyttäen näitä naisiasi pelkästään omiin egoistisiin seksuaalisiin tarpeisiisi.
asian siltä kantilta, että vaimon samanaikainen suhde naiseen ei ole oikea suhde, kun siinä ei suoriteta yhdyntää peniksellä. Koska hän rakastaa vaimoaan, hän mielihyvin suo hänelle leikkimisen naisenkin kanssa. Se piristää heidänkin suhdettaan kun vaimo saa naiseltakin tyydytystä. On sitten hänenkin kanssaan paremmassa timmissä kuin ilman sitä naissuhdetta olisi.
tietenkään ole itseisarvo, joten sääntöjä sopii arvioida ja uudistaa silloin, jos vanhat säännöt ei enää toimi. Rakkaus-suhteita ja perhemallejakin on maailmassa ollut vaikka niin minkälaisia, eikä ole yhtä, luonnollista, ja hyvää mallia, jonka mukaan kaikkien pitäisi elää.
Juttu kumminkin on niin, että tuo sinun mallisi, joka perustuu sille, että neljä ihmistä tekee keskenään sopimuksen, että kaksi heistä saa varsinaisten suhteidensa ohella hässiä myös keskenään, on sellainen jossa tuo keskinäinen sopimus on paljon ongelmallisempi kuin tavallisten parisuhteiden sopimus.
Parisuhteistakin yli puolet (avioliitoista noin puolet, ja avoliitoista reilusti yli puolet) päätyy eroon, eli sopimuksen purkautumiseen. Miksi? No siksi, kun sopimusta tehtäessä ei ymmärretä tai uskota, miten asiat, tunteet, ja ihmiset tuppaavat muuttumaan ajan kuluessa. Onkin sitten jo todella naiivia kuvitella, että neljän ihmisen suhdesopimus voisi onnistua.
Mikään mahti maailmassa ei estä rakastumista, jos sellainen on tullakseen. Seksi laukaisee elimistössä hormonaalisia reaktioita, jotka herättävät rakastumisen ja rakkauden tunteita, ja siinä ei osapuolten tekemät sopimukset paina. Puolisotkin voivat jo tässä vaiheessa käydä mustasukkaisiksi. Viimeistään tässä vaiheessa jonkun tai joidenkin osapuolten kärsimys on jo täysin väistämätöntä.
En siis millään muotoa ymmärrä, mitä järkeä kenenkään on mennä tekemään noin riskialtista suhde-sopimusta. Vai onko tarkoituskin vain pitää hauskaa hinnalla millä hyvänsä?
En nyt halunnut loukata ketään.
Kiinnostaa vain minkälaisen vastaanpidon voisin saada.
Avioliittoni on jo kuollut ja kiinnostaisi illan vietto naisen kanssa. En nyt puhu mistään irvakkaisesta illasta, vaan vain hauskasta illan vietosta.
En vain tiedä mitä muut minusta ajattelevat, en kuitenkaan halua olla tätä asiaa mainitsematta. Se olisi mielestäni liian epäreilua.
Olen todella uupunut ja tilanteeni on aika epätoivoinen.
iltaa ulkona et hetero- tai lesbonaisen kanssa. sinä tarvitse eron, sinä tarvitset uuden mahdollisuuden, uuden alun. Sinun ongelmiasi ei poista se että tapaisit tuttvallisissa merkeissä naisen kanssa, joka tukisi ja kuuntelisi, lohduttaisi. Sinä olet tilassa jossa sinun uupunut mielesi luultavasti ihastuisi siihen huomioon mitä saisit. Ongelmasi syvenisivät, hetkellisen onnentunteen jälkeen sinulla olisi edessä valintoja, toisen kylmästä sylistä toisen kuumaan syliin. Miettimättä itseäsi ollenkaan siinä välissä.
Elämä on tässä, hyvä nainen, älä luule että sinulla on toinen elämä tämän jälkeen. Sinun elämäsi on sen polun päässä, sinä olet umpikujassa, ja sinä jäät siihen jos et laita itseäsi liikkeelle.
Älä etsi hetken helpotusta, älä pieniä onnenjyviä, älä varastettuja hetkiä, älä petkuta itseäsi että jaksat taas jos vain saisit vähän edes jotain muuta.
Sinä tarvitset kaiken uusiksi, äläkkä sano että kun on lapset, talo, asiat eivät ole niin helppoja. Kyllä ne on, se ensimmäinen askel vain on aina vaikein ottaa. Mutta vain se ensimmäinen askel.
Sinulla on vastuu lapsillisesi olla parempi äiti kuin pystyt onnettomana olemaan, sinulla on vastuu itseäsi kohtaan etsiä onnea ja rakkautta. Sinua ei kukaan pelasta ellet itse itseäsi.
Mitä sinä haluat muistaa kun istut keinutuolissa vanhana, senkö että hukkasit elämäsi paskaan avioliittoon ja huijasit itseäsi että se oli lasten parhaaksi koska et vain saanut itseäsi liikkeelle. Vai muistatko sen kun rakastuit uudelleen, syvemmin, valmiimpana ottamaan rakkautta ja valmiimpana antamaan sitä.
Älä luule että mikään illanistujaiset sinua vie tämän elämän läpi, älä luule että voit aloittaa uutta ennen kuin vanha on ohi, älä luule että sinulla on pakko olla liitossa jossa kaiki voivat huonosti. Jos sinä luulet että lapset ei ymmärrä mitään, olet väärässä.
Ole nainen, ole rohkea, ota vastuu omasta elämästäsi ja onnestasi, silloin ja vasta silloin sinä alat ymmärtämään asioiden kauneuden taas.
Juuri siten :)
voi viettää ystävien kanssa, ystävät tukevat vaikeissa tilanteissa. Ei kannata kehittää mitään päällekkäissuhteita, se vaan sotkee asioitasi entisestään. Puhu miehesi kanssa rehellisesti yhteiselämänne tilasta ja päättäkää yhdessä mitä teette. Jos olet bi niin olet, mutta ei se sitä tarkoita, että pitää YHTÄ AIKAA säätää kahdessa suunnassa. Jos olet hetero, joka on vain ahdistunut tilanteestaan ja siksi etsii umpimähkään jotain uusia ratkaisuja, silloin ei tietenkään ole aiheellista etsiä kuvaamaasi suhdetta naisten suunnalta, vaan olla vaan ystävä naisten kanssa.
juuri näin.
vastuu omasta elämästä ensiksi ja sitten kun olet koossa ja elämäsi koossa on aika juhlia.
Jos olisin polygamisti, niin toki, jos itselläkin olisi oikeus pitää kahta yhtäaikaa. Mutta, koska olen ehdottoman monogaami, niin ystäväksi joo, rakastetuksi jaettuna ei.
sitä olla vaikka mitä mieltä, mutta rakastuminen ei välttämättä katso aikaa eikä paikkaa, toisen ikää, siviilisäätyä eikä paljon muutakaan jos se oikea ihminen sattuu löytymään.
Luullakseni voisin ihastua, rakastuakin, mutta tuskin odottaisin kyseisen naisen jättäävän vuokseni perhettään. Pelkkää sukupuolisuhdetta en hae enkä halua, enkä lähtisi ehdoin tahdoin "vikittelemään" naimisissa olevaa naista.
aina kahden naisen loukkuun. Kun kaunis nätti ihminen alkaa flirttailemaan, niin en osaa kieltäytyä, vaikka mulla tyttökaveri jo olisi ennestäänkin.