Äitienpäivän muistaminen on ihanaa. Pieni toive kuitenkin, jos vaikka mieheni lukisit tämän. En halua tehdä tästä asiasta turhan isoa ottamalla sitä puheeksi.
Jospa sen ikuisen äitienpäiväruusun sijaan keksisit jotain persoonallisempaa. Ruukkuruusu yksi miljoonista on kuin sen osto olisi pakkopullaa ilman mitään henkilökohtaista merkitystä tai halua ostaa. Jos ostat kukkia, niin mieti vähän enempi, mikä ilahduttaa vaimoa, jotain erilaista ja yllätyksellistäkin. tai mieluummin muuta lahjaa kuin kukkia, eikä tarvitse olla kallis, ajatus on tärkein.
Kukistakin pidän, mutta saisin niitä mieluiten yllättäen silloin kun ei ole yleinen kukkienantopäivä, jolloin se ei tunnu vain velvollisuuden täyttämiseltä.
Lahjat ja kukat ovat ihana tapa huomioida, mutta saman asian voi tehdä sydämellä, vähän asiaan paneutuen, tai pelkkänä velvollisuutena, jolta ruukkuruusu minusta tuntuu.
Jospa sen ikuisen äitienpäiväruusun sijaan keksisit jotain persoonallisempaa. Ruukkuruusu yksi miljoonista on kuin sen osto olisi pakkopullaa ilman mitään henkilökohtaista merkitystä tai halua ostaa. Jos ostat kukkia, niin mieti vähän enempi, mikä ilahduttaa vaimoa, jotain erilaista ja yllätyksellistäkin. tai mieluummin muuta lahjaa kuin kukkia, eikä tarvitse olla kallis, ajatus on tärkein.
Kukistakin pidän, mutta saisin niitä mieluiten yllättäen silloin kun ei ole yleinen kukkienantopäivä, jolloin se ei tunnu vain velvollisuuden täyttämiseltä.
Lahjat ja kukat ovat ihana tapa huomioida, mutta saman asian voi tehdä sydämellä, vähän asiaan paneutuen, tai pelkkänä velvollisuutena, jolta ruukkuruusu minusta tuntuu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi se niinkin olla, että mies ei osta mitään.Näin meillä ainakin, koska "en ole mieheni äiti". Olen tainnut joskus saada jonkun ruusun ja lapset ovat kyllä tehneet lahjoja. Niin... eli olisin kyllä kiitollinen jos saisin edes sen ruukkuruusun. Uskon kuitenkin, että miehesi luulee sinun ilahtuvan ostamastaan"onnettomasta ruukkuruususta".
Monella miehellä on vaimon lisäksi myös äiti ja kenties isoäiti, joita kai ensisijaisesti pitäisi tänä kyseisenä päivänä muistaa.
Nythän äitienpäivä on jo ohi, mutta kerronpa silti kantani. Minusta äiti ei lakkaa olemasta muistamisen arvoinen, vaikka lapset kasvavat. Äiti on aina äiti niille yhteisille lapsille ja puoliso voi häntä merkkipäivänä muistaa kiitoksena yhteisestä kasvatustyöstä ja kiitoksena ja arvostuksen osoituksena vaimon työstä äitinä ja puolisona. Ihan paikallaan että vaimon sitäkin vaativaa elämäntehtävää edes kerran vuodessa muistetaan, ja nimenomaan puolison taholta. Vaimo ja lasteni äiti on minulle tärkeämpi huomioitava kuin oma äiti, vaimon kanssa sentään tämä perhe on perustettu.