Jos suunnittelee lattialämmityskaapelilaattaa paksuus n. 8-10 cm, mikähän olisi paras verkkoratkaisu tähän, 5 mm vai 6 mm ja saako näihin niitä korppuja, jotta tulisi tasainen kaapelitaso??
Verkkopaksuus lattialämmityskaapelilaattaan?
mikähän vois olla
209544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
niissä on säätö kahdelle korkeudelle ja useita malleja.
Raudoituksen määrää suunnittelija.
Millaisia paksuuksia olette käyttäneet betonilaatassa, jossa on lattialämmityskaapelit ja millaista verkkoa? Kokemuksista tietävät vastatkaa ja onko pelannut hyvin?
10cm 5#150.
Itte laittasin vastuksen rinnalle myös varauksen vesikierrolle. Se on helppoa ennen valua eikä edes kallis investointi. Lämmitysmuotoa ei olla sen jälkeen sidottu pelkkään sähköön vaan sen voi myöhemmin muuttaa mihin vaan. Se voi harmittaa myöhemmässä vaiheessa kun mietitään säästökohteita lämmityskuluihin.
Ja totuushan on se, että kwh hinta ei tule laskemaan ja suorasähkö (pelkät patterit) pitäs lailla kieltää
Laatan paksuus 100 mm ja keskellä verkko 8-200. Hyvin on pelannut.
Ei tuossa olisi mitään järkeä, se tupalaisi lämmittimien hinnan. Mielummin sitten vesikiertoinen ja vaikka sähkökattila.
pelkkä vesiputkivaraus ei maksa maltaita. Eli olisi järkeä.
Eikä se mitään hintaa tuplaa. Pelkässä sähkökattilassakaan ei ole mitään järkeä...tosin järkevämpi sekin kuin pelkkä kaapeli.
Uusien rakentajien on syytä herätä tähän lämmitysmuoto asiaan jo rakennuksen tekovaiheessa ja jos ei herää niin sitten esim vastaavan tms pitäs potkia se hereille ellei sitten sekin ole nukkumassa.
"Paskan ollessa housuissa on turha enää pyllistää"
Jo erilaisien kaatojen vuoksi suositeltava paksuus min 120mm ja verkko 10mm k150 esim.
höpöttäkö jostain ø10#150 verkosta omakotitalon laatassa. Tuota en ala edes perustelemaan sillä jokainen joka tietää asiasta tajuaa sen perustelemattakin.
Mulla tuli 6-7cm pintavalu jossa 6#150-verkko ja 20mm putket. Ohuempana ei voinut tehdä kun on vesikiertoinen lattialämmitys. Sinulla kaikki voi olla toisin. Tässä pari vinkkiä
Suunnittelija sen verkon yleensä määrää. Asennettavuuden vuoksi ei kannataisi käyttää alle 6mm verkkoa kun se menee mutkille ja ohuessa valussa jää helposti pintaan/menee pohjalle.
Korppuja saa monen korkuisia. Minusta UK-muovin korput on hyviä kun niissä on sellaiset pienet kynnet joilla ne pysyvät verkossa. Kun verkkoa joutuu asennusvaiheessa nostelemaan niin, kynnettömät korput irtoavat samaa tahtia verkosta kun niitä asentaa.
Älä tee turhaan lattiasta yhtään paksumpaa kuin suunnittelija määrää. Lattiasta ei kannata tehdä yhtään varaavampaa kuin siitä minimissään tulee. Betonilattialämmitys on muutenkin todella hitaasti reagoiva lämmitin ja yösähköllä ei säästä käytännössä mitään.
käytännössä eniten, sen osuus on helposti yli 60 % kokonaiskulutuksesta. Ja siis myös ilman paksua laattaa.
Kyllä yösähkö voi hyödyntää, mutta mielestäni sen vuoksi ei kannatta tehdä minkäänlaisia lisä investointeja. Yösähkö on 10-20% halvempaa?(siirtoineen) Vaikka saisi kaiken lämmityksen yösähkölle niin säästö jää sataseen tai pariin.
Paksulla laatalla saa yösähkön osuuden nostettua 60%:sta ehkä 80%:iin. Silloin lämmityksen säätö on mitä on, lämpötila seilaa, energiaa kuluu enemmän, ja kaikki vain muutaman kympin tähden. Tuskin säästöllä saa maksettua monen betonikuution lisähintaa. Minusta ei kannata tehdä laatasta yhtään paksumpaa kuin on tarpeen.
Miksi yöllä korventaa lattiaa, kun silloin talo saisi olla kylmempi kuin päivällä. Ei se lämmitys koko päivää riitä siinä lattiassa kumminkaan. Kevättalvella päivällä voi olla sisällä kuuma, mutta sitten illalla jo paleltaa varpaita ennen kuin lattia alkaa lämmetä.
kyllä on. Joku yösähkö ei ole ratkaisu tällaiseen ei edes edullisuutensa vuoksi. Sillä se on liian lyhytnäköistä hommaa.
Itse kannatan täysin sitä, että kaapelin rinnalle vedetään myös vesikiertovaraus. Laatan vahvuus sitten tarpeen mukaan
Ne vesiputket maksaa saman kuin sähkökaapelti. Ei ole mitään järkeä vetää lattiaan kumpiakin. Asentaminenkin menee vaikeaksi kun ovat toistensa tiellä. Jos pelkkä sähkö alkaa pelottaa, niin sitten suoraan vesikieroinen systeemi.
jo kuivatusvaiheessa ja vesiputket voi ottaa sitten mukaan kun kaukolämpö tai oma hakekeskus joskus valmistuu.
on tosiaankin järkeä. olet oikeassa tämän asian suhteen.
Ne ei ole tiellä jos sen oikein tekee ja sen putken hinta siinä "konkurssissa" ei merkitse yhtään mitään. Sen jälkeen lämmitysmuotoa ei olla sidottu mihinkään.
pelkän vesikierron perustamiskustannukset ovat paljon suuremmat kuin sähkön ja siksi on järkeä laittaa molemmat. Se nostaa rakentamiskustannuksia tekovaiheessa ja laskee roimasti käyttökustannuksia. Entä sitten kun laina alkaa olla lopuilla, jostain pitäs säästää tai jossain vaiheessa tulee katumapäälle? Sitten se vasta maksaakin...
Pelkän sähkön kannattajia pidän lyhytnäköisinä pelleinä, jotka ovat tyhmyyksiissään laittaneet ainoastaan kaapelin. Syyllinen siihen löytyy sitten peilistä eikä sähköyhtiöistä kun lämmityskulut nousevat yli kipukynnyksen ja edelleenkin väitän, että sähkön hinnan suunta on ylöspäin. Tähän tulee varmasti jossain vaiheessa joku lakikin mutta ensin päättäjäjien on herättävä horroksesta.
Eikö asia selviä rakennekuvista? Pitäisi selvitä.
En viitsi lähteä kuvista tarkastamaan mutta muistelisin että meillä on alakerran maavaraisessa lattiassa 80mm laatta ja verkkona 5#150 ja yläkerrassa (ontelolaatat välipohjassa) 70mm laatta ja 4#150 verkko. Yläkerran laatan pakusuus oli käytännössä aivan minimi nereuksen vesiputkille.
Saattoi ne verkot kyllä olla 3 ja 4 millisiäkin... ei muista.
verkon olleen 6 x 150 mutta en minäkään viitsi kuvista tarkistaa.. Ei se ainakaan alle 5 mm voi olla.
Ontelolaatan päällä riittää 4*150 verkko.
Laatan paksuus min. 80 mm vesikiertosessa.
Sähkölämmityksessä laatan paksuus vaikuttaa varauskykyyn. Yösähköllä varattaessa laatta n. 100 mm.
Lämpölaajeneminen on voimakkaampaa sähkölämmitteisessä kuin vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Vesikierrossa laatta pysyy tasalämpöisenä koko ajan. Kun sähkö paukuttaa lämpöä päälle ja pois jatkuvasti, tietysti säätö rajoissa.
Vesikiertoisessa tulee varaajasta lisähintaa, mutta voit siirtyä käyttämään maalämpöä tai jotain muuta edullisempaa vaihtoehtoista lämmitysmuotoa.