Olen saanut pari työtä siirrettyä sivustoon.
Millä tekniikalla piirrätte öljyväreillä pilvet yleensä?
Asioita voi kommentoida myös vieras kirjaani.
http://www.sunpoint.net/~cind
Millä tekniikalla piirrätte öljyväreillä pilvet yleensä?
Asioita voi kommentoida myös vieras kirjaani.
http://www.sunpoint.net/~cind
Vastaukset 29
Vanhimmat
Myytkö sä oikeesti, siis tosissas tollaisia töherryksiä tollasilla hinnoilla? siis minäkin, jopa, osaisin maalata hienompia =D siis uskomatonta.. 200 euroa ja muuta... huh.. tollaisista.. =D lapsikin sais tollaisia aikaan. Etkö nyt hieman liioittele??
Kiva kun löytyy aina näitä "kannustajia". Emiliahan voisi kertoa omien sivujensa osoitteen niin pääsisimme ihailemaan "oikeaa" taidetta :)
Emilia on oikeassa. Ensin täytyy opetella piirtämään ja maalaamaan, vasta sitten voi myydä teoksiaan. Tekijä kaipaa runsaasti harjoitusta ja vaikkapa maalauskursseille menoa. Sittenkään en usko, että hän voisi töitään myydä. Luovuus näkyisi töistä jo nyt, jos sitä olisi. Omaksi harrastuksekseen voi toki maalata, mutta kaikista ei ole "oikeiksi" taiteilijoiksi.
En missään vaiheessa väittänyt, että olisin itse joku taiteilija =) en edes maalaa. Mut jos maalaisin, niin uskon että kykenisin AINAKin samaan kun tuo cind, mut ei kyllä tulisi mieleenkään myydä sellaisia töherryksiä tollaisilla hinnoilla =D noista olisin ehkä muutaman euron kehdannut pyytää. Vai ootko niin sokea, ettet näe et ei noi nyt kovin hyviä/hienoja olleet?? tottakai pitää kannustaa, jos ihminen on oikeesti hyvä mut pitääkö sellaisiakin kannustaa jotka ihan reippaasti liioittelee kykyjään? maan pinnalle tollaiset pitää palauttaa, ku itseään naurun alaiseksi tahallaan tekevät =)
Olen seurannut keskustelua ko. taitelijan taidoista. Mielestäni työt ovat hienoja.
Emilian kommenteista näkee, että hän ei vain osaa arvostaa taidetta.
Jos taiteilija myisi muutamalla eurolla töitään niin eihän hän saisi edes
tarvikkeiden hintoja ja kuka sitä nyt alle tarvikkeiden töitään myisi.
Yleensähän pahimmat arvostelijat ovat niitä, jotka eivät osaa itse
tehdä käsillään yhtään mitään.
No totanoin...Ihan kivojahan noi sun maalaukset ovat, mutta kannattaisi ehkä maalailla lisää ja paljon ennen myymistä:) Tauluista näkee suuria puutteita tekniikassa, perspektiivissä ja syvyysvaikutelmassa sekä värien käytössä(suoraan paletista tai sutteiset,ei puhtaat värit), mutta kovalla harjoittelulla ja kursseja käymällä paranee taso varmasti. Ja kaikkein tärkeintähän pitäisi olla ilo maalata, ei se saako niitä myydyksi... Tsemppiä:)
:) sorry mutta:
Minä en lopeta itseeni uskomista ikinä, ei sitte koskaan.
Pitäisikö olla että:"onpa huono, kerran näin paremman taulun jossain, en varmaan ikinä opikaan paremmaksi ja maata vain aloillaan häpeämässä??"
Suosittelen muillekin vähän uskoa itsennsä, ihmisillä on niiii-iin monia eri makuja ja käsityksiä, että piirtäkää niitä tauluja ja odottakaa kunnes niille löytyy ymmärtäjä.
Sivuilla on myös e-mail osoite, eli jos haluat että lisään oman sivusi linkkeihini laita postia.
Jos hinta on kallis, aina voi tarjota...
Aion tehdä sellaisia tauluja joita haluan,
esim. vihreä taustaista susitaulua en oikeastaan haluaisikaan myydä.
Se on vähän.. mutta toisaalta hieno, yksinkertainen, mutta siinä jää joskus katsomaan,
että näkyykö siinä vielä kolmatta sutta jossain.
Mielellään myös positiivisia omia kokemuksia voi laittaa vaikka sinne vieraskirjaan.
Huom. Jos taulut ovat kauheita ja rumia , aloittelijan tuherruksia, miksi et ostaisi niitä anopillesi? (saat silloin myös lisä-alennusta)
Tarjoukseen voi laittaa merkinnän:"anop"
Mä ainakin yritin kannustaa opiskelemaan alaa ennen myymisen YRITTÄMISTÄ... Sillä eihän se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa:) Jokainen maalaa omalla tavallaan ja se tekemisen ilo pitäisi olla suurin, ei haaveilu rikastumisesta:)Toisilla se tapahtuu ja eräillä ei koskaan...
Ja jos nyt alat alaa opiskella, huomaat että ne suurten nimien mitäänsanomattomannäköisettyöt ovat kuitenkin tehty tekniikat tietäen, ei vain väriä toisen perään sutaten, kuten aloittelijoilla. Ja sori nyt vaan, mun anoppi on aikaste mukava tyyppi, en häntä tommoisilla viitsisi kiusata...Päivän jatkoa...
Voi lapsikulta! Aikuisena keski-ikäisenä naisena, koko ikäni piirtäneenä ja asiaa harrastavana kerron sinulle, että olet nyt aivan väärillä jäljillä taulujesi ymmärtämisen kanssa. Eri ihmisten maulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, jos sinulle ei ole maalaamisen taitoa suotu.
On vääränlaista itseensä uskomista, jos uskoo kyseisiä tauluja hyviksi. Olisi mielenkiintoista tietää ikäsi ja todistuksesi kuvaamataidon numero, sillä uskoisin sinun olevan vielä kovin nuori. Ehkä olet saanut vääränlaista ylikehumista vaikkapa sukulaisiltasi ja siten kuvittelet nyt liikoja itsestäsi. Tämä on valitettavasti totta. Omaksi huvikseen voi kuka tahansa maalata, mutta usko itseen tulee todellisista kyvyistä, jotka myös oikeat asiantuntijat huomaavat. Sitä paitsi oikea taiteilija ei ole koskaan tyytyväinen teoksiinsa, vaan haluaa kehittyä alati ja tekee myös töitä sen eteen. Todelliseksi taiteilijaksi tullaan vuosikausien työllä ja opiskelulla, mutta pohjalla on oltava luontainen luovuus,"se jokin", jota opiskelemallakaan ei saavuteta. Töistäsi näkyy, että sinulle ei tätä luovuutta ole suotu. Nauti siis itse töistäsi ja maalaamisestasi, mutta töidesi myymisestä sinun on turha haaveilla.
Mä en todellakaan ymmärrä haukkujia. Kävin ihan mielenkiinnosta tänään katsomassa tauluja. Enkä mä kyllä voi niitä rumiksi sanoa.
Onkohan niin, että nämä haukkujat eivät todellakaan osaa itse maalata. Ainakin minä, jolle ei ole piirtämisen lahjaa suotu tykkään Cindin tauluista.
Jatka vain samaan tyyliin. Äläkä anna kateellisten ihmisten arvostelun masentaa.
T: Maiju
... kun sinulle ei ole piirtämisen lahjaa suotu, niin et osaa nähdä töitä oikealla tavalla. Yritän vain auttaa "taiteilijaa" suhteuttamaan taitonsa todellisuuteen. Uskon, että minä voin antaa asiantuntijamaisen lausunnon asiasta taidetta opiskelleena ja harrastavana.
Sitä paitsi oikea taiteilija ei hokisi tällaisilla palstoilla: "Uskon itseeni, uskon itseeni....", eikä kysyisi, miten pilvet maalataan. Oikea taiteilija viettäisi tuntikausia ulkona tutkimassa erilaisia pilviä, niiden struktuuria. Hän tekisi ehkä satoja luonnoksia ja harjoitelmia. Hän uppoutuisi kirjastossa tutkimaan taidekirjoja. Oikea taiteilija ei myisi ensimmäisiä kokeilujaan. Oikealla taiteilijalla olisi myös suhteellisuudentaju työnsä hinnan suhteen.
Tämä "taiteilija" vain luulee keksineensä hyvän rahastuskeinon taidetta tuntemattomilta ihmisiltä. Hyväuskoisia on helppo jymäyttää ja huijata rahat.
Eli minä (ja Maiju ja muut lahjattomat) emme ikinä voisi osata nauttia tauluista koska meillä ei ole vuosikausien kokemusta maalaamisen tekniikoista. Ehkä kaikille taulujen katselijoille ei sillä ole väliä onko taulu taiteilijan vai harrastelijan tekemä, tiedoksi vaan Piirtäjälle, ei uskoisi että olet aikuinen...(minä en ole)
Kaikki voivat nauttia taiteesta ja sydämestäni toivoisin, että yhä useammat niin tekisivätkin. Tässä tapauksessa onkin kyse siitä, että "taiteilija" on harrastelija, joka kuvittelee olevansa ammattilainen. Hänen teoksistaan voi toki nauttia harrastajataiteena. Taidenautinto on parasta lääkettä ja toivon sitä kaikille teille.
Ei voi mitään, mutta tulee sellainen vaikutelma piirtäjästä, että hän kuvittelee itse olevansa alan ammattilainen ja hän ei kuitenkaan
saa taulujaan kaupaksi ja on siksi kateellinen toiselle, joka mahdollisesti saa.
Aina pitää omia töitää arvostaa. Siitä se lähtee. Itse teen toisen alan "taidetta"
ja onneksi minun kohdalleni ei ole tollaisia arvostelijoita sattunut. Eipä
taitaisi piirtäjä omalla nimellää uskaltaa arvostella noin kovin sanoin toisen töitä.
Tuntuu kyllä hieman kohtuuttomalta Cindiä kohtaan, että joku noin lapsellinen
ihminen yrittää häntä nujertaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tämän piirtäjän
mestarilliset teokset mitä hän niin ylistää. Enpä oikein usko, että hänellä edes
mitään lahjoja on, kunhan vaan itseään viitsii kehua (huh, huh).
Hei ihan oikeesti... Edelleen; ei ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa!!! Jos Te puolustajat tosiaan maksatte tommoisen hinnan ton laatuisista töistä, niin mitähän päässänne liikkuu?! Ei tosiaan juuri mitään... Harrastaminen on eri asia kuin maalaaminen kun sen osaa! En itsekään alkaisi myymään vaikka ensimmäistä nypläämääni pitsiä, vaikka se kuinka olisi mielestäni onnistunut, hieno, ainutlaatuinen...Huono vertaus, toivottavasti tajuatte. Sitäpaitsi susi tauluhan on kopio julisteesta( ei välttämättä tietoisesti) ja kyllä vähintä mitä voi olettaa on keksiä ja suunnitella itse aihetta. Tosiaan, sukulaisilta ja kavereilta saattaa saada huonoa arvostelua, sanovat onnettomia töitä loistaviksi kun eivät uskalla pahoittaa aloittelijan mieltä:) Kannatan edelleen kursseille menemistä, luovaa taiteilijaa sinusta tuskin tulee, mutta oppisit edes kunnon tekniikkaa...
Hyvä Maiju! Jokainen, jolla kynä tai sivellin pysyy vähänkin kädessä, saisi aikaan aivan samanmoista jälkeä. Tässä maassa ei olisi muita kuin taiteilijoita, jos kyseisillä taidoilla saisi töitään kaupatuksi ja kaiken lisäksi kaikki taiteilijat olisivat äärettömän rikkaita, jos töistään tuollaisia hintoja pyytää.
Ei harrastajaa auta se, että häntä taputetaan selkään, vaan taiteelliseen kasvuun tarvitaan kritiikkiä. Ilman kritiikinsietokykyä ei tässä elämässä selviä.
En ole missään nimessä kateellinen, vaan säälin Cindiä. En ole täällä kirjoittamassa itsestäni, joten en kommentoi sen kummemmin väitteitä itsestäni. Sen kuitenkin sanon, että 10 kuvisnumerolla ja useita piirustuspalkintoja voittamalla en voi kovin huono olla.
Väitätkö, että jos ei yritä myydä taulujaan, ei usko itseensä? Harrastan maalaamista, ja olen kohtalaisen hyvä siinä, mutta tiedän, ettei kukaan taulujani ostaisi. Siksi en tee itseäni naurun alaiseksi myymällä niitä.
Tässä mielipiteeni ja analyysini töistä:
Suden yö:
- suden "ääni" ei kuulu
- tausta liian monotoninen, ei tue suden "nousua"
- susi myös liian erillinen taustastaan, yhdistävä tekijä puuttuu
- taivaalla kummallinen "ihmiskasvo", ei anna työhön mitään, eikä tue muuta kuvaa
- värien yksipuolisuus
- perspektiivin puute
Kuusamo:
- ei syvyysvaikutelmaa
- tökeröt puut ja saaret
- musta on liian musta, sillä mustassa metsässäkin voisi olla värejä ja elävyyttä( esim. tummansinistä, tummaa vihreää), nyt metsä kuin paperista revitty
- veden heijastukset puuttuvat, saarien varjot eivät näy, veden syvyysvaikutelma puuttuu
- hohtavat revontulet eivät näy muusta maisemasta, esim. vedestä, ovat kuin eri kuvasta
Järvimaisema:
- syvyysvaikutelma puuttuu
- kivi on möhkäle vailla muotoja, valon ja varjon vaihtelut puuttuvat, nyt paperimainen
- kiven raskaus ei tunnu
- vihreä ja sininen liian monotonisia
- persoonaton kuva, kuvassa ei kiinnekohtaa, kivi ei riitä sellaiseksi
Kotka:
- työn persoonattomuus
- paperimaiset, kaksiulotteiset puut
- paperimainen kotka
- kotka väreiltään voimaton, sen voima ei tunnu
- työn sanoma ei välity
- puut turhia, sillä ne eivät tue kotkaa, vaan rajaavat ikävästi kuvan, estävät kotkan voiman
- kotkan raivoisa nousu vaatisi räjähtäviä värejä, nyt työ sammuu sameaan voimattomuuteen
Työt ovat kaikkiaan liian "paperimaisia". Töiden eri osien elementit ovat erillään toisistaan, yhtenäisyyttä ei synny. Esim. Suden yö -teoksessa vuoropuhelua suden ja ympäristön kanssa ei synny. Teosten värit ovat suoraan tuubista. Teoksista puuttuu sävyt, jotka saisivat ne elämään. Töiden kaksiulotteisuus "kaatuu päälle" kuin hontelo paperinukke. Töihin ei saa otetta. Maisemiin ei pääse uppoutumaan, koska ne ovat samaa yhtenäistä mössöä vailla syvyyttä. Valon ja varjojen vaihtelu puuttuu tyystin, joten kuvat eivät elä, vaan sammuvat voimattomuuteensa.
Johan on, että viitsitään arvostella toisten töitä noin rumasti. Uskon, että tekijä on työt tehnyt rakkaudella.
En koskaan ole ymmärtänyt ihmisiä, jotka haukkuvat suoralta kädeltä toisten töitä.
Enkä ymmärrä sitä nytkään. Makuja on monia toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, mutta ei kaikkea pidä sanoa julki varsinkaan jos se voi pahoittaa toisen mielen.
Itse ihailen piirtämisen lahjaa ja jos sellainen on luotu niin sitä täytyy myös käyttää.
Ensinnäkin: kaikkia maailman taideteoksia, olkoon sitten ammattilaisen tai harrastelijan tekemiä, saa arvostella. Toisekseen: tämä on julkinen foorumi ja taiteilija on jättänyt työnsä kaikkien kommentoitavaksi.
Onko paha, jos haluaa auttaa taiteilijaa huomaamaan työnsä epäkohdat ja antaa vinkkejä niiden poistamiseen? Minä en arvostele koskaan aiheetta, mieluiten olen hiljaa, mutta tämä keskustelu rönsysi siihen suuntaan, että minun oli pakko eritellä talu taululta, mitä oikein tarkoitin. Kiitosta annan aina runsain mitoin, kun näen siihen aihetta.
Tässä ei ole edelleenkään kiinni mausta ja siitä, mistä tykkää, vaan maalaamisen tekniikasta (joka taiteilijalla on vasta hakusessa) ja tekniikan suhteesta teokseen ja sen sanomaan. Kyseisistä tauluista saa hyviä, tuoreita ja rakkaudella tehtyjä, kun opettelee ensin sivellintekniikkaa, väri- ja perspektiivioppia ja tutustuu syvällisesti kuvaamaansa kohteeseen, olkoon se sitten luonnosta tai omasta itsestä ammennettua.
Kaikki luova työ vaatii "verta, hikeä ja työtä, työtä, työtä...". Cind on rohkea luonteeltaan, kun uskaltaa tuoda työsä esille ja puolustaa niitä, mutta on myös osattava ottaa rohkeasti kritiikkiä vastaan. Jokainen meistä on kyllä erilainen erilaisine makuineen, mutta miksen voisi sanoa mielipidettäni julki, jos teokset ovat julkisesti esillä? Sanoithan sinäkin omasi.
Taitaisi olla paras sanomatta mitään, mutta...
Kiitos kaikesta palautteesta, ilman negatiivisiä kommentteja en jaksaisi yrittää vielä paremmin,
jonain päivänä toivon voivani sanoa: "Tulin, Nousin ja Lensin kuin kotka"
Toivottavasti te positiivisesti ajattelevat ihmiset tulette katsomaan aina joskus mitä on taas esillä.
Olen ajatellut laittaa muutamia runojakin, jotka eivät ole sopineet kirjaani.
En ole muuten saanut yltiömäisiä kehuja joiden takia uskoisin liikaa itseeni, jos totta puhutaan niin eihän minua kukaan ymmärrä.
Ai niin, paras kommentti oli, että pitääkö olla koulutettu että ymmärtää taidetta?
No ei tarvitse.
Juhani Palmun tauluistakin voi esittää monta eri analyysiä, mutta kyseessä onkin enemmän tyhjän päällä oleva sijotus muoto kuin puhdas taiteilijan sielun näkymä.
Jos kyseinen herra osoittautuu esim. roistoksi hänen taulunsa arvo laskee.
Jos hän tekee itsestään vielä kuuluisamman ja hoitaa PR:n oikein, hänen taulunsa hinta nousee.
Toivottavasti en koskaan joudu samaan, ei taida olla pelkoakaan.
Eräs vuoristo maisema vei sydämeni ennenkuin olin edes siveltimeen ikinä koskenut, tai taiteesta mitään tiennyt, ja vain se taulu oli tärkeä,
ei sen tekijä, ei kehystäjä, ei hinta,
vaan se maiseman tuntu.
Minä teen tauluni ajan kanssa, ensin tulee mielikuva, sitten sen mukauttaminen omiin tunnelmiin, omiin toitoihin ja jos ne onnistuvat niin jälki on ainakin itseä miellyttävää, tosin persoonallista, mikä on mielestäni hyvä asia.
Kun oppii oman tyylin siveltimenkäyttöön, väri- ja muoto-oppia ja tutkii ahkerasti luonnossa pilviä ja niiden muotoja ja harjoittelee ensin niiden struktuuria vaikka ihan lyijykynällä, niin pilvien maalaaminenkin onnistuu.
Ilman kritiikkiä taiteilija ei koskaan kehity, vaan jämähtää paikoilleen.
Vääränlainen "hyssyttely", että taiteiljan mieltä ei saa pahoittaa, on kaikista tuhoisinta taiteilijan kehittymistä ajatellen, sillä silloin kehittymistä ei pääse tapahtumaan. Jos haluaa kehittyä, on jatkuvasti osattava ottaa kritiikkiä vastaan. Kritiikistä ei saa kuitenkaan pahoittaa mieltään tai lopettaa luovaa toimintaasa, sillä kritiikin tehtävänä on kannustaa, auttaa, nostaa siivilleen. "Vain positiivisesti" taiteilijan töistä ajattelevat eivät uskalla ottaa vastuuta sanojensa seurauksista. On helppo vain kehua, mutta vaatii uskallusta moittia. On vaikea laittaa oma ja taiteilijan persoonallisuus peliin, sillä "siinähän voisi joku saada pahan mielen".
Esimerkki: Tein yliopistossa gradua ja tutkimusseminaarissa professorini haukkui minut täysin, että "luulenko tästä tosiaan tulevan tutkielman". Sanoin luulen. Ja sitten minä katsoin työtäni uudella tavalla ja tein paljon töitä sen uudistamiseksi. Lopputulos oli, että työstäni tuli yksi koulutusohjelmani parhaimpia töitä. Ja professorini kertoi muille vuosikursseille, miten minä uskoin työhöni, että siitä tulee hyvä ja myös tein töitä sen eteen. Näin kritiikki auttoi minua kasvamaan ja kehittymään hyväksi tietelliseksi kirjoittajaksi.
Toivon sinulle, Cind, kaikkea hyvää elämässäsi. Tutki piirustus- ja maalauoppaita, luontoa ja itseäsi. Elämä itsessään on paras luovuuden voiman antaja.
Minäkin muuten tulen katsomaan taulujasi aina joskus sinne nettisivuillesi.
nim.Piirtäjä osaa varmasti piirtää,
kiitos lausunnostasi samoin maijulle kiitos.
Tämä päivätyössä olo tahtoo vain viedä liikaa energiaa. :) niin aina....
Runojen alkua kokeiltu.
Sivuilta löytyy se kuuluisa email osoite jos haluaa varmasti vastauksen.
Kommentoisin tuota gradun kohtaloa vielä:
Kritiikki pitää tosiaan osata ottaa vastaan,
sitä tulee aina ja kaikille.
Joka ikisessä asiassa joku on erimieltä kunnes lopulta se itseensä uskonut ja eteenpäin jaksanut voi naurahtaa itsekseen, "heh".
kuten sinäkin varmaan teit
Enpä voi olla vielä sanomatta, että se on aina se tapa millä sen kritiikin
esittää.
Voi sanoa, että voisit hieman vielä harjoitella, että kannattaisi kiinnittää
huomiota siihen ja siihen, mutta se, että sanotaan, ETTÄ SÄ OLET HUONO
EI SUSTA OLE MIHINKÄÄN JA HULLUKO OLET, ETTÄ EI KUKAAN
TOLLAISIA OSTA TAI JOS OSTAA NIIN ON HULLU.
Ei ole mielestäni mitenkään opettavaista kritiikkiä vaan se on toisen
polkemista.
Eli sanoa voi, mutta miten sen sanoo siinä on se ydin!!!!
T: Maiju
Jos joku keksii miten rakentavaa kritiikkiä voi opettaa jokaiselle niin hänellä ei varmaan kurssien pitämine lopu hetkeen.
Ei näin:
"tuo on väärin, tee näin."
Vaan esim. näin:
- Otetaan miettivä ilme.
"hmm.. oletkos ajatellut, että tuon voisi tehdä esimerkiksi näin, saatan olla kyllä väärässä."
Mutta olkoon miten on, tuntuu että ne jotka tuota taitoa tarvitsisivat, eivät tajua siitä yhtään mitään, poikkeuksia on kyllä tiedemiesten laskelmien mukaan yksi sadasta. :)
Tätä lienee Maijukin tarjoittanut?
Juuri tuota tarkoitin, että asian voi aina
sanoa niin monella tapaa.
Maiju
Hyvä, Cind! Uusi järvimaisemasi on huomattavasti parempi kuin edelliset maisemat. Taulussa on kauniit värit, monipuoliset sävyt, syvyyttä ja tunnelmaa. Hiljaisuuden (ja ehkäpä kuikan valituksen) voi suorastaan "kuulla". Valkoisen värin käyttö sinisen ja oranssinpunaisen välimailla antaa työlle elävyyttä ja hehkua. Ainoa miinuspuoli on, että taivas ja vesi rajautuu työn puolivälistä. Oikeampi suhde olisi joko 1/3 tai 2/3 riippuen siitä kumpaa korostetaan, vettä vai taivasta.
Työssä on nyt oikea suunta. Tästä on hyvä jatkaa.