on aina 1000 jalkaa korkeimman esteen yläpuolella. Tarkoittaa Haapaveen keskustaa niin, että minimi täytyy olla 1000 jalkaa/300 metriä.
Kun kaikki linkit ja mastot huomioidaan se on toi 400 metriä suunnilleen.
Jos joku kone alittaa ton rajan siitä voi aina valittaa.
Tosin laskussa oleva vesikelpoisuusluokassa toimiva lentokone voi alittaa noi minimit kun kyseessä on perusosa tai loppuosa laskulle.
Kun kaikki linkit ja mastot huomioidaan se on toi 400 metriä suunnilleen.
Jos joku kone alittaa ton rajan siitä voi aina valittaa.
Tosin laskussa oleva vesikelpoisuusluokassa toimiva lentokone voi alittaa noi minimit kun kyseessä on perusosa tai loppuosa laskulle.
Vastaukset 27
Vanhimmat
vesikelpoisuuslentokoneiden kokoontumiset. Kylpyläsaaren alue on laskulle mahtava, olen lennellyt ja startannut usein 182 Cessnalla.
Oikein hyödynnettyä Haapaveelle tulisi vesikoneita jopa satoja kun ottaa huomioon keski-Euroopasta kesänaikana tulevat niin ultrakevyet kuin isommatkin lentokoneet. Pudasjärvellähän se nähtiin. Kevättalvella mm. lapin Sevettijärvi on yksi mahtavimmista suksilentokoneiden kokoontumispaikoista.
Haapaveen kannattaa hyödyntää kesäisin lentokoneiden kokoontumisen kylpyläsaaren rantaan. Turvaatte vaan polttoaineen saannin siitä terveiset ABC-asemapäällikölle.
Kesällä 2008 vesikoneiden kokoontumisajot, niin yli 100 lentokonetta on Haapaveellä. Juttua tulee kansainväliseen ilmailulehteen ja onhan se PR-tapahtumana ainutlaatuinen koko pohjois-suomessa. Kaupunki voi olla järjestelyissä mukana ilman panosta.
Onhan meillä lentokenttä, jonka Pyhäjokialueen Ilmailukerho yhdessä Kytökylästen kanssa rakensi 70-luvun alussa. Tästä vielä kiitos Kytökyläläisille, oli ne mieleenpainuvat talakoot sillon ja kaikki oli mukana. Joka talosta osallistuttiin talkoisiin.
Toivottavasti kesätapahtumana vesikoneiden kokoontumiset onnistuisi.
Meillähän Kytökylässä toimii kenttä koko ajan kovassa käytössä. On pursitoimintaa ja ultrakoneita sekä isompiakin piipahtaa päivittäin tervehtimässä. Moni on saanut innoituksen ilmailussa ihan ammattiin saakka.
SAR-lento etsintä- ja pelastuspalvelukurssi muistaakseni 80-luvun puolivälissä. Koulutuksessa oli 10 lentäjää ja 10 tähystäjää pohjois-suomen alueelta. Teoriaosuus oli Korkatin koululla ja lennot tapahtui Haapaveden alueella. Toimin silloin Haapaveen VPK:ssa ja osallistuin noihin järjestelyihin palopäällikön kanssa
oli kukoistuksessaan ja palokunta matkassa.... miten lie nyt ??? Sopis tuon hyvän homman jatkua...
vesilentohomman tänne saa niin kyllä kaikki mukana ollaan ja yhtenä rintamana hoidetaan hommaa.... sitä on jo vuosikymmneniä tehtykin..
Hyvä yhteistoiminta lentäjien ja palokunnan välillä oli merkillepantavaa. Jos halus palolennoille mukaan aina pääsi. Miten lie nyt asianlaita olevan?
Haapaveden aktiivisuus täytyy palkita monestakin syystä. Olette ehdottomasti Suomen suurin keskustelupalsta, toiseksi ympäristönne on huikean kaunis vesistöineen, mäkineen ja vaaroneen (Korkattivaara).
Aktiivisuus palkittaisiin niin, että saataisiin Haapaveelle vesikelpoisuuskoneiden kesäpäivät tai tms.
Toimin ammatikseni ilmailun parissa Helsinki/Malmilla.
Ei muuta kun nyt jo järjestelemään ensisuven hankkeita. Olkaa yhteydessä tännepäin puolin ja toisin. Hankkikaa puuhan vetäjäksi aktiivinen henkilö ilmailun parista. Melkoinen ilmailusirkus tulee olemaan eikä hankkeeseen tarvi kaupungin varoja käyttää, koska mehän ilmailijat sen maksamme.
ilmailukerho, moottorikerho, leirintäalue, VPK, naapurikuntien alan harrastajat ja kiinnostuneet.
varsinainen STOL-kone (lyhyt lentoon lähtö ja -lasku) ainaki pyörillä. Vedessä uusilla kellukkeilla hyvä.
Tullaan kahdella isolla 182-Cessnalla, molemmissa amfibiokellukkeet, pääsee tarvittaessa kiitotielle.
ite potkurista lähtiin koko konneen, polliisit sen takavarikoi,oli teheny potkurin koivu puusta,joku ukko sano että oisivat antanu lennellä,jossakin näytillä omatekonen lentokone on,vaan en muista missä,legenda kertoo että joku järvinenkin on lennelly omavalmisteella
on yritellyt mutta huonolla tuloksilla. Oulussa yks toinen paremmasti yritti mutta loppu sekin.. Kyllä lentopoikien kannattaa homma pystyyn pistää, kannattajia riittää pilvin pimein...
paras ajatus aikoihin. Lentokone lemmonluoma sotakiihkon synnyttämä..olin ilmoissa itekki, kiemuroissa kovissa.. Heiskanen oli lentäjä ja WiinaMatti kyytimiehenä.-. muistattako ???
olinhan siellä minäkin ... kiemuroissa kovissa ..miettikää sitä. Lentohommat käyntiin Haapaveella ettei Kärsämäki mene eelle kuin Pyhäjokiseutu pian väittää......
oli ollu paska housussa ku oli olu lentokonneen kyytissä,vai liekkö ollu jo ennen ku meni etes koko konneesseen.oli hyvät jutut viinamatilla,harvon nykyukkoilla on nuin hyvät jutut.
Käykääpä katsomassa Jyväskylän Ilmailumuseossa heti näyttelyhallin oikealla puolella on omatekoinen suksilla varustettu lentokone nimeltään Tiira. Sen rakensi Sanginjokinen mieshenkilö. Lentokoneessa on yhdestä puusta veistetty potkuri, jossa keskiosassa on vajaakanttisuus näkyvissä ja vähän puun kuorta. Potkuri itsessään on tasapainoinen ja hieno tekele. Ohjausjärjestelmä ja hallintalaitteet ovat erilaiset mitä tavallisessa lentokoneessa.
Viranomainen oisi antanut kaverin lennellä, mutta sattui yksi vaaratilanne Oulussa ja lentäjä oli ollut lentokelvottomassa kunnossa. Kone takavarikoitiin ja myöhemmin lahjoitettiin museoon.
Lentokone lemmonluoma
sotakiihkon synnyttämä
En suosi surmansilmukoita
kuperkeikkoja kovia
Äsken mikä oli housuissa
on nytten niskassa
Ei se riimittely ihan noin mennyt kuhan nyt muistelen minäkin.
Matilla meni paskat housuun ja kun Matin vaatetus oli ns. löysää mallia lipsahtihan se paska niskaan.
Heiskanen lennätti ja kone oli Karhumäen kone.
Hän hankki tarvitsemansa tiedon lukemalla kirjoja ja kyselemällä lentäjiltä.
Lentokoulutusta ei hänellä ollut. Oppi vain itse lentämään ensin kevättalvella pelloilta ja jäältä. Hän on rakentanut 3 konetta joista viimeinen eli kolmas lentää jälleen. Hieno juttu.
Huikarinniemen tien varrella Ehojoen maakellarin päällä. Ihan tien vieressä kun mentiin tiilitehtaalle.
Käytiin poikassa salaa katsomassa siivet ja runko oli vanerista tehty. Se oli keskenjäänyt tekele. En vain muista kenen tekemä se oli. Jos joku muistaa niin kertokoot.
minäkin olen nähnyt vilaukselta. En tiedä siitä mitään muuta, kuin mitä ihmiset kertoivat.
Kertomusten mukaan oli kyseessä vanha vaurioitunut tai romutettava ja osittain purettu armeijan kone, jonka Ehojoen poika (tai jokin sukulainen) oli ostanut, toimittanut Ehojoelle ja aikonut laittaa sen lentokuntoon. Ihmisten kertoman mukaan se poika katosi jäljettömiin (omaistensa ehkä tietämää todellista tilannetta en tiedä) ja kone jäi sinne maakellarin katoksen alle.
Olin parina kesänä töissä Ehojoen tiilitehtaalla, joka sijaitsi alempana Huikarinniemessä. Siitä maakellarin vierestä tuli kuljettua töihin ja aina sitä katosta katseltiin uteliaana. Alussa kertomiani juttuja ne muutkin työntekijät porisivat silloin, kun Ola ei itse ollut paikalla. Mutta eivätpä ne aikamiehetkään kysyneet tietoja koneesta tai tarkennusta juoruilleen itseltään Olalta!
että sen koneen siivettömän konerungon näki myös jostakin kellarikatoksen seinän raoista? Muistelen, että siinä olisi kyykitty tiirailemassa.
armeijan lentäjästä,joka käy lapsilleen näyttämässä miten matalalla suihkarilla voi lentää?
Lentokorkeus tässä tapauksessa oli vajaat 50 metriä.
Sotaväki saa lentää erossa esteistä.
Haapavesi kuuluukin sotaväen harjoitusalueeseen monestakin syystä.
1. maantieteellinen syy on se, että voimalaitoksen torni ja savut näkyy tosi kauas. Kuopiosta on ns. kolmiolentoharjoitus matalalla helppo teettää Haapaveden kautta Kauhavan suunnalle.
2. haapavetisiä lentäjiä on lennostojen palveluksessa useita. Mukavahan se on töiden lomassa käydä tervehtimässä joko itsensä tai vaimonsa omaisia ja sukulaisia.
Kaikille mukavaa kateltavaa oli lentokorkeus sitten 50 metriä tai 10 metriä.
asukkaat ovat nostaneet metelin tuosta matalalennosta noin vuosi sitten ja tuo on tapahtunut Haapavedellä.
siitä on turha nostaa mitään juttuja.
Tietysti jos on osoittaa, että vahinkoa tulee esim. minkkitarhoille pesintäaikana, eläimille, niistä voi pyytää korvausta sotaväeltä.
samaa mieltä,että turha siitä on meteliä nostaa.
lentonäytös ja varmasti matalempana kuin suurissa ilmailunäytöksissä.
Meijän asukkaijjen täyttyy olla vaan tyytyväisiä.
Kerkeis vaan panna korvat lukkoon ku näkkee matalalla tulevan konneen.