Synnytys lähestyy pikkuhiljaa ja vasta nyt on alkanut vähän pelottamaan. Mulla on aina ollut TOSI huono kunto, miten jaksan synnytyksen?
Pelottava
synnytys
91349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ennen verrattiin synnytystä maratooniin, mites olisi?
Kunto nousee raskaanakin mainiosti kun otat päivän ohjelmaan kävelylenkin tai vaikka pari. varsinkin lomille jäädessä päivä on pitkä ja äkkiä on vain sisällä.
Hyväkuntoinen äiti jaksaa todellakin paremmin synnytyksen varsinkin jos se venyy pidemmäksi tai on esim yöllä jne jolloin se rasittaa elimistöä enemmän. Lisäksi hän toipuu siitä nopeammin eli on jalkeilla nopeasti ja hoitamassa lastaan, saa unirytmin kiinni jne ja on valmis kotiutumaankin elinvoimaisena.
Myös vauvan hoidossa kunnolla on merkitystä. Tosin hyvät unen lahjat auttaa osaltaan alussa..
Ei siis tarvitse mihinkään kuntosalilel mennä tms vaan ihan tavallinen kävely vaikka jonkun 5000 askelen verran korjaa kuntoa hyvin kahdesti päivässä. Uiminen on myös passelia jos ei muuten ole ongelmallinen juttu.
Se odotuskin sujuu paljon paremmin kun on kuntoa eikä siis tarvitse olla mitenkään trimmattu van ihan vaan normikunto.
Totanoiniii..
Tohon vaan oma kantani =) Kun synnytystä verrataan maratoonijuoksuun niin siinä tapauksessa mulla on HEMMETIN hyvä kunto =)hehe...
Okei, synnytys oli ehkä 10 kertaa helpompi mitä olin "pelännyt". Hikihän siinä tuli kun ponnistusta kesti n 40min mutta eipä siinä kunto mitenkään loppunut yms. Itse en oo IKINÄ harrastanut yhtikäs mitään ja raskauden aikana hyvä kun jokatoinen pv kävelylle viitsin mennä. Hyvin jaksoin kyllä synnytyksen ja heti sen jälkeenkin. Taitaa olla yliammuttua tuo kuntoilun painottaminen...=I Tosin tää taas vaan MUN mielipide... Jokainen synnytyshän on erilainen jne jne....
Niin ja siitä etukäteen latautumisesta, itse nukuin varmaan sen 3vkoa ennen kun synnytykseen lähdin =) Joten hyvin levänneenä kai jaksoinkin niin hyvin =) Ja se rentoutuminen auttaa sitten tosi paljon! Vaikeetahan se oli aluksi olla rento kun supistus tulee mutta siihen oppi tosi nopeesti. Kun jännitti niin se voimisti tosipaljon kipua....
Unenlahjat on itellä ollut aina loistavat ja niin ne oli sairaalassakin. Vauvakin nukkui ihan syntymästään tähän päivään asti (on nyt 6vkoa) yöt tosihyvin. Ei ole univelkaa päässyt kertymään ollenkaan =)
Yksilöllisyyttä painottaisin taas...
Mutta tsemppii vaa kaikille taas! =)
Kunnosta viis. Et sie sitä enää ylöskään saa :)
Taidat kuulua samaan kastiin kuin mie; liikunta ei kiinnosta juuri p*skan vertaa? :D
Tosin, mie en saa kyllä nyt liikkuakaan riskiraskauden takia...saati että pystyisin.
Minä rauhotin mieleni sillä, että se synnytys menee sitten aikanaan niinkuin menee.
Jos omat voimat ei riitä, niin lähteköön taju. Jos kipu menee yli sietorajan, niin taju menee varmasti.
Ei tässä ole muuta vaihtoehtoa, kuin luottaa siihen osaavaan henkilökuntaan synnärillä, miehen tukeen ja siihen, että kaikki vain menisi ok. Kauhukuvia kun alkaa miettiin niin jo lähtee järki :D
Ota rennosti, se menee niinkuin on mennäkseen. Naatiskele loppuaika ja kerää voimia lepäämällä synnytystä varten. Se on kuulema se valvominen yhtä voimia vievää kuin se kipukin. Joten mitä vähemmällä valvomisella onnistut, se paremmin ne omat olemassa olevat voimat riittää :)
En ole ylipainoinen,mutta huonokuntoinen. En välitä mistään urheilusta ja odotus aikana mietin ihan samaa,eli mites sen synnytyksen kanssa.. Hyvin jaksoin loppuun asti ilman lepoa! Synnytys kesti 37 tuntia. Et ei helpoimmasta päästä. Kätilö sanoi vauvan synnyttyä,että "sinä et taida ihan heti tulla takaisin". Esikoinen on nyt 1v7kk ja mulla rv 29. Et uudestaan vaan!=)
Mistä se synnytyksen alkaminen lasketaan? Ollaanko koko aika synnytyssalissa, siis esim. tuo 37 tuntia ja ponnistetaan? Miltä suupistukset tuntuvat ja kuinka kauan niitä tulee ja kuinka usein? Entä sattuuko, kun vauva tulee emättimestä ulos vai hoitaako puudutus niin, että mitään ei tunnu? Välilihaa kai aika usein leikataan, että vauva saataisiin ulos, koska emätin on muuten liian kapea vauvan päälle?
Musta hyvää kuntoa tärkeämpää on rentoutumisen taito. Supistusten välillä on hyvä yrittää olla mahdollisimman rennosti. Silloinhan ei satu ollenkaan, joten sen puolesta se onnistuu :)
Ja jos vain pystyy, niin tietty se, ettei olisi hirveästi univelkaa pohjalla kun menee synnyttämään. Jos synnytys venyy, voi tulla kauhea väsymys, vaikka kyllä sitä ihmeesti synnytyksen käynnistyessä piristyy. Usein siinä tulee kuitenkin pitkä pätkä valvomista jos synnytys alkaa vaikka illalla..
Mäkin pelkäsin etukäteen, miten jaksan ponnistusvaiheen kun kunto oli mennyt raskauden aikana niin huonoksi. Mutta ihan mainiosti jaksoi. Ei siinä mitään huippukuntoa tarvitse, enemmänkin tahdon lujuutta ja sinnikkyyttä vain ponnistaa uudelleen ja uudelleen kätilön käskiessä. Kuin isoa kakkaa tekisi, ei sen kummempaa voimantarpeen kannalta. Muuten tietty vähän eri asia ;)
Ystäväni on erittäin hyväkuntoinen urheilija. Hänelle jouduttiin antamaan synnytyksessä (joka kesti yli 30 tuntia) nitroja...
On sellainen luonovoima, että siinä ei väsymys tunnu eikä paina, kun tosi toimiin päästään... Ei kunnolla ole paljon merkitystä. Adrealiinin voimalla siinä mennään.
Itse kärsin rytmihäiriöistä, mutta synnytyksessä ei ollut niistä tietoakaan.
Toisen synnytyksen jälkeen olo oli suorastaan mahtava (kesti 6h.) Vähän just ku jonkin liikunta suorituksen jälkeen...
En siis todellakaan ole mikään urheilija...kävelyllä joskus käyn, mutta loppuraskaudessa en oikein niiläkään. Ja valvoin kolme yötä ennen eka synnytystä supistusten takia, että uni velkaa oli ja reilusti. Normaalisti tarvin 9h. yössä.