Aiemmin olin innokas eurooppalaisten autojen kannattaja enkä autokaupassa vilkaissutkaan japsiautoihin päin. Tein silloin lähes joka pyhä remonttia vanhojen Opeleiden ja Fordien kanssa. Luulin silloin, että autot todella vaativat pyhäisin näin paljon huoltoa ja korjausta, jotta työssä pystyisi arkisin käymään.
Monien vuosien aikana muutamat tuttavani sanoivat minulle, että hanki itsellesi pienempi riisikuppi, niin voit lopettaa kaikki autoremontit ja saat olla viikonloput puhtain käsin. Niinpä minulle tuli sitten tilaisuus ostaa 6 vuotta vanha vähän ajettu Toyota Carina. Kirosin kyllä silloin auton kovaa hintaa, sillä vastaavan eurooppalaisen auton olisin saanut halvemmalla. Nyt tiedän, miksi kalliimpi hinta kannatti silloin maksaa tästä riisikupista.
Olen nyt ajellut Toyotalla 6 vuotta, eikä autossa ole ollut vielä yhtään vikaa. Huoltoa auto ei tarvitse juuri ollenkaan. Koska ajan hyvin vähän ( 10000 – 12000 km/vuosi), niin vaihdan vain kerran vuodessa öljyt ja vahaan auton 2 kertaa vuodessa. Auto on ollut aina laakin peli. Hyvästä laadusta kertoo sekin, että akkukin on vielä alkuperäinen ( 12 vuotta) ja täysin kunnossa. Ero Opelin luotettavuustasoon tuntuu olevan tähtitieteellinen.
Ajo-ominaisuuksiltaan Toyota ei maantiellä ole kaikkein parhaita, mutta kaupunkiominaisuudet ovat hyvät. Jousitus on hieman töksähtävä ja maantiellä tehoa tuntuu olevan liian vähän ( 1.6 l ruiskukone). Pakkasella Toyota pitää ikkunat paljon paremmin kirkkaana kuin Opel, sillä puhallin antaa runsaasti lämmintä ilmaa. Opelin lämmityslaite on aina ollut pelkkä vitsi, ja sen näkee selvästi pakkaspäivinä. Vähänkään vanhempien Opeleiden (kenno likainen) ikkunat ovat aina huurussa ja jäässä. Ford oli tässä suhteessa hieman parempi, mutta ilmamäärät olivat niissäkin liian pienet ja lasien huurtuminen siitä syystä voimakasta.
Kokemukseni mukaan Toyota on juuri tavallisille ihmisille tarkoitettu yleisajoneuvo, joka toimiin minimaalisella huollolla äärimmäisen luotettavasti reilut 10 vuotta. Jos autoa säilytetään huonoissa olosuhteissa, niin silloin alkaa ilmetä joitakin korroosiovaurioita, ja auto alkaa näyttää "käytetyltä". Useimmiten tekniikka on vielä loistavassa kunnossa ja luotettavuus vielä erinomainen.
Monet merkkiuskolliset Toyota-kuljettajat ostavat autonsa uutena ja ajelevat niillä täysin huolettomasti 3 – 5 vuotta ja 70000 – 150000 km. Juuri näiden erittäin tyytyväisten merkkiuskollisten auton ensikäyttäjien lausunnoista Tojon maine täysin harmittomana ajopelinä on peräisin. Joskus tämä luotettavuushurmio on saanut jo uskonnollisia piirteitäkin, mutta ei se tosiasioita miksikään muuta.
Tojon seuraava omistaja maksaa vielä hyvin paljon (usein ylihintaa) käytetystä ajokistaan, mutta oppii vähitellen arvostamaan auton luotettavuutta ja toimivuutta. Aika nopeasti tavallinen kansalainen antaa anteeksi pienet puutteet ajo-ominaisuuksissa ja alkaa yhä enemmän arvostaa huoletonta autoilua. Tojon toinen omistaja ( usein tee-se-itse-mies) ajaa autolla vielä noin 100000 ja sitten hän myy sen amisporukalle. Nämä vähävaraiset poikaset laittavat autoon vielä paljon aivan turhaa rekvisiittaa (madallusjousia ja alu-vanteita????) ja yrittävät vielä tehdä näillä jo hieman ruostuneilla Tojoilla vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Tietenkin he jäävät hopealle hyväosaisten poikien uusien Bemujen ja Audien kanssa kisaillessaan, mutta erittäin luotettavasti Tojo toimii vielä sittenkin. Eihän näillä amispojilla ole varaa aina remontoida ajokkejaan. Tojon laatu on vielä siinäkin vaiheessa arvossaan.
Tojon hautausmaa löytyy usein Afrikasta. Euroopasta ja muualta maailmasta viedään laivalasteittain ikäloppuja Tojoja Afrikan vaikeisiin olosuhteisiin. Siellä jos missä osataan arvostaa ikälopun auton luotettavuutta, sillä korjaamoja ei ole juuri ollenkaan. Tojot ajetaan täysin loppuun Afrikan kinttupoluilla käytännöllisesti katsoen ilman mitään huoltoa. Jos tippa bensaa jostain löytyy, niin menoksi vaan naapurikylään. Tässä elämänvaiheessa Tojoja ei voi enää sanoa siisteiksi ajopeleiksi. Ne ovat lommoisia ja ruosteisia romuläjiä, mutta tekniikka vaan tuntuu edelleenkin toimivan luotettavasti.
Tojoa pidetään yleisesti sellaisen keskinkertaisen tuulipukukansan ajokkina, ja juuri sellainenhan se onkin. Sen ajo-ominaisuuksia haukutaan jatkuvasti, mutta tämä tavallinen kansa kyllä pysyy sillä tiellä. Hyvä luotettavuus ja jatkuva käyttövalmius on tälle tavalliselle kansanosalle paljon tärkeämpää kuin epäluotettavan statusauton loistavat ajo-ominaisuudet.
Mielestäni juuri näitä ajo-ominaisuuksia korostetaan aivan liikaa, sillä monet ihmiset eivät todellisuudessa osaa niitä ollenkaan arvioida. Esimerkiksi minä lukeudun juuri tähän sivistymättömään joukkoon. Työelämässä ollessani ajelin hyvin paljon autolla, mutta vieläkään en osaa sanoa sitä, onko auto ali- vai yliohjautuva ja millaiset auton kaarreominaisuudet ovat. Olen tullut siihen tulokseen, että kesällä kaikkia autoja on helppo hallita, mutta huonoissa talviolosuhteissa niiden kanssa saa olla hieman tarkempi. Koskaan en ole ajanut kolaria. Kerran koeajossa ollut BMW tosin meinasi luiskahtaa liukkaalla alta pois, koska se on niin arvaamaton (mielestäni huono!!!) kaarreajossa huonoissa olosuhteissa.
Tällainen "juupas – eipäs" keskustelu oman merkin paremmuudesta on hyvin yleistä. Sinänsä siinä ei ole mitään pahaa, mutta liian vakavasti tällaista autokeskustelua ei kannata ottaa. Jokainen ajaa niin hyvällä autolla kuin värkissä on varaa ja arvostaa juuri niitä ominaisuuksia, jotka itsestä tuntuvat tärkeiltä. Trendikkäät ihmiset arvostavat auton ajo-ominaisuuksia, ulkonäköä ja statusta, ja tämä tuulipukuja käyttävä Tojo-kansa taas tykkää tavallisista luotettavista ajokeista. Kaikki me mahdumme vielä hyvin Suomen maanteille.
Monien vuosien aikana muutamat tuttavani sanoivat minulle, että hanki itsellesi pienempi riisikuppi, niin voit lopettaa kaikki autoremontit ja saat olla viikonloput puhtain käsin. Niinpä minulle tuli sitten tilaisuus ostaa 6 vuotta vanha vähän ajettu Toyota Carina. Kirosin kyllä silloin auton kovaa hintaa, sillä vastaavan eurooppalaisen auton olisin saanut halvemmalla. Nyt tiedän, miksi kalliimpi hinta kannatti silloin maksaa tästä riisikupista.
Olen nyt ajellut Toyotalla 6 vuotta, eikä autossa ole ollut vielä yhtään vikaa. Huoltoa auto ei tarvitse juuri ollenkaan. Koska ajan hyvin vähän ( 10000 – 12000 km/vuosi), niin vaihdan vain kerran vuodessa öljyt ja vahaan auton 2 kertaa vuodessa. Auto on ollut aina laakin peli. Hyvästä laadusta kertoo sekin, että akkukin on vielä alkuperäinen ( 12 vuotta) ja täysin kunnossa. Ero Opelin luotettavuustasoon tuntuu olevan tähtitieteellinen.
Ajo-ominaisuuksiltaan Toyota ei maantiellä ole kaikkein parhaita, mutta kaupunkiominaisuudet ovat hyvät. Jousitus on hieman töksähtävä ja maantiellä tehoa tuntuu olevan liian vähän ( 1.6 l ruiskukone). Pakkasella Toyota pitää ikkunat paljon paremmin kirkkaana kuin Opel, sillä puhallin antaa runsaasti lämmintä ilmaa. Opelin lämmityslaite on aina ollut pelkkä vitsi, ja sen näkee selvästi pakkaspäivinä. Vähänkään vanhempien Opeleiden (kenno likainen) ikkunat ovat aina huurussa ja jäässä. Ford oli tässä suhteessa hieman parempi, mutta ilmamäärät olivat niissäkin liian pienet ja lasien huurtuminen siitä syystä voimakasta.
Kokemukseni mukaan Toyota on juuri tavallisille ihmisille tarkoitettu yleisajoneuvo, joka toimiin minimaalisella huollolla äärimmäisen luotettavasti reilut 10 vuotta. Jos autoa säilytetään huonoissa olosuhteissa, niin silloin alkaa ilmetä joitakin korroosiovaurioita, ja auto alkaa näyttää "käytetyltä". Useimmiten tekniikka on vielä loistavassa kunnossa ja luotettavuus vielä erinomainen.
Monet merkkiuskolliset Toyota-kuljettajat ostavat autonsa uutena ja ajelevat niillä täysin huolettomasti 3 – 5 vuotta ja 70000 – 150000 km. Juuri näiden erittäin tyytyväisten merkkiuskollisten auton ensikäyttäjien lausunnoista Tojon maine täysin harmittomana ajopelinä on peräisin. Joskus tämä luotettavuushurmio on saanut jo uskonnollisia piirteitäkin, mutta ei se tosiasioita miksikään muuta.
Tojon seuraava omistaja maksaa vielä hyvin paljon (usein ylihintaa) käytetystä ajokistaan, mutta oppii vähitellen arvostamaan auton luotettavuutta ja toimivuutta. Aika nopeasti tavallinen kansalainen antaa anteeksi pienet puutteet ajo-ominaisuuksissa ja alkaa yhä enemmän arvostaa huoletonta autoilua. Tojon toinen omistaja ( usein tee-se-itse-mies) ajaa autolla vielä noin 100000 ja sitten hän myy sen amisporukalle. Nämä vähävaraiset poikaset laittavat autoon vielä paljon aivan turhaa rekvisiittaa (madallusjousia ja alu-vanteita????) ja yrittävät vielä tehdä näillä jo hieman ruostuneilla Tojoilla vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Tietenkin he jäävät hopealle hyväosaisten poikien uusien Bemujen ja Audien kanssa kisaillessaan, mutta erittäin luotettavasti Tojo toimii vielä sittenkin. Eihän näillä amispojilla ole varaa aina remontoida ajokkejaan. Tojon laatu on vielä siinäkin vaiheessa arvossaan.
Tojon hautausmaa löytyy usein Afrikasta. Euroopasta ja muualta maailmasta viedään laivalasteittain ikäloppuja Tojoja Afrikan vaikeisiin olosuhteisiin. Siellä jos missä osataan arvostaa ikälopun auton luotettavuutta, sillä korjaamoja ei ole juuri ollenkaan. Tojot ajetaan täysin loppuun Afrikan kinttupoluilla käytännöllisesti katsoen ilman mitään huoltoa. Jos tippa bensaa jostain löytyy, niin menoksi vaan naapurikylään. Tässä elämänvaiheessa Tojoja ei voi enää sanoa siisteiksi ajopeleiksi. Ne ovat lommoisia ja ruosteisia romuläjiä, mutta tekniikka vaan tuntuu edelleenkin toimivan luotettavasti.
Tojoa pidetään yleisesti sellaisen keskinkertaisen tuulipukukansan ajokkina, ja juuri sellainenhan se onkin. Sen ajo-ominaisuuksia haukutaan jatkuvasti, mutta tämä tavallinen kansa kyllä pysyy sillä tiellä. Hyvä luotettavuus ja jatkuva käyttövalmius on tälle tavalliselle kansanosalle paljon tärkeämpää kuin epäluotettavan statusauton loistavat ajo-ominaisuudet.
Mielestäni juuri näitä ajo-ominaisuuksia korostetaan aivan liikaa, sillä monet ihmiset eivät todellisuudessa osaa niitä ollenkaan arvioida. Esimerkiksi minä lukeudun juuri tähän sivistymättömään joukkoon. Työelämässä ollessani ajelin hyvin paljon autolla, mutta vieläkään en osaa sanoa sitä, onko auto ali- vai yliohjautuva ja millaiset auton kaarreominaisuudet ovat. Olen tullut siihen tulokseen, että kesällä kaikkia autoja on helppo hallita, mutta huonoissa talviolosuhteissa niiden kanssa saa olla hieman tarkempi. Koskaan en ole ajanut kolaria. Kerran koeajossa ollut BMW tosin meinasi luiskahtaa liukkaalla alta pois, koska se on niin arvaamaton (mielestäni huono!!!) kaarreajossa huonoissa olosuhteissa.
Tällainen "juupas – eipäs" keskustelu oman merkin paremmuudesta on hyvin yleistä. Sinänsä siinä ei ole mitään pahaa, mutta liian vakavasti tällaista autokeskustelua ei kannata ottaa. Jokainen ajaa niin hyvällä autolla kuin värkissä on varaa ja arvostaa juuri niitä ominaisuuksia, jotka itsestä tuntuvat tärkeiltä. Trendikkäät ihmiset arvostavat auton ajo-ominaisuuksia, ulkonäköä ja statusta, ja tämä tuulipukuja käyttävä Tojo-kansa taas tykkää tavallisista luotettavista ajokeista. Kaikki me mahdumme vielä hyvin Suomen maanteille.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu.
Toyota julkisti juuri ennätystuloksen ja vielä vaikeina aikoina. Syyksi tehdas itse ilmoittaa että sen tuotteet vastaavat kuluttajien odotuksia.
Tähän kirjoitukseen voin yhtyä, mutta lisäisin vielä sen, että Toyota on yleistymässä myös ns.sporttisemmissa ja marginaaliryhmille tarkoitetuissa luokissa... kestävyys onkin aina ollut valttikorttimme.
Hankin 1.6l -03 HB-Corollan ja suurin syy oli auton ripeys ja näppäryys. Viimein auto jolla on "hauska" ajaa. VVT-i moottori on ominaisuuksiltaan kilpailijoihin nähden ylivoimainen. No vaikutti sekin, että auto on hyvän näköinen sisältä ja ulkoa, mutta kestävyydellä ei mun tapauksessa ollut ostotilanteessa juuri merkitystä.
...aivan hirvea TYKKI :)
Kyllä tuohon voi yhtyä, tosin vain yhden Tojotan aikoinaan omistaneena. Kyllähän niillä ajo-ominaisuuksilla on pärjätty vuosikymmenet, vaikka euroautoihin verrattuna jotkut japanilaiset Toyota mukaanlukien ovatkin olleet aivan karmeita ajettavia. Nykyautoissa ei enää suuria eroja ole, mutta vähänkin enemmän ajava kyllä ne erot edelleen havaitsee.
Jos ajaa vain vähän ja yleensä vain sillä omalla kärryllä, niin väkisin tulee tottuneeksi niihin huonoihin puoliinkiin, ihan samalla tavalla kuin hyviinkin.
Toisaalta, tiedä sitten ovatko muiden (euromerkkien) kuskit niin trendikkäitä kuin "tuulipukukuskit". Itse en koe olevani mitenkään trenditietoinen, vaikka eurokulkineella ajankin. Statustakin saisin varmasti enemmän ajamalla Toyotalla kuin ranskalaisella...
Harvinaisen asiallista tekstiä tällä kertaa. Näin sitikkakuskina on mukava seurata että Toyotakuski osaa analysoida oman autonsa luonteen, myös heikkouksineen. Ja samalla kertoo auton käytöstä ja ominaisuuksien tarpeellisuudesta ilman kiihkoilua, hyvä. Näissä jutuissa usein käy niin että ne jäävät Esson baari -tasolle ja nehän eivät palvele ketään. Tiedän oman autoni heikkoudet mutta niistä huolimatta (ainakin toistaiseksi) ajan ranskalaisella. Kun tekniikka ei sitten joskus enää kiinnosta ja haluan varmuuden ja luotettavuuden ykkössijalle, vaihdan ehkä Toyotaan. Tai sitten...
Onneksi on niin paljon rahaa,että ei tarvitse toyotilla ajaa.Ymmärän kyllä teitäkin,ei vaan kiinnosta hajuttomat rumat autot.
Harvoin näillä palstoilla näin järkevää tekstiä saakaan lukea,tuotiin oman auton hyvät ja huonot ominaisuudet esille ilman turhaa paasaamista.Mikähän meitä oikein riivaa kun emme kestä omaa auto koskevaa kritiikkiä? Omaa akkaakin saa haukkua ennemmin kuin autoa.
Peräänkuulutit HYVIÄ provoja, joita ei sitten pitkään aikaan ole kuulunutkaan, päätit sitten itse yrittää????
No, harvinaisen hienosti ovat palstaa lukeneet ottaneet vastaan pakinan (viestihän näin pitkä ei enää ole) myös muiden merkkien omistajilta, vaikka ooppelit ja voortit huonoiksi totesitkin.
Ettei juttu ihan hukkaan menisi, kommentoin seuraavaa:
"Tuulipukukansa" -tätä termiä oudoksun edelleen. Ovatko lippis&Lewis BMW-pojut jotenkin trendikkäämpiä??
Eikös kauluspaitaa ja solmiota mukavampaan asuun sonnustautuvat ja yleisellekin paikalle uskaltautuvat kansalaiset ole hyvän itsetunnon omaavia kansalaisia, toisin kuin Tojo-kuskeista väitetään????
Mika Häkkinen tai Tommi Mäkinenkin tekevät parhaat ajosuorituksensa haalarit, ei puku päällä.
Ja suurin osa tuntemistani maajusseista ajavat Fordilla, yleistetäänkö tämäkin???
Myöskin vertaus "hyväosaisten amis-poikien" jutut jäi ihmetyttämään???? Mitähän nämäkin ovat??? Kautta aikain ISIEN autoilla ajavia on ollut, mutta fiksut tytöt tunnistavat kyllä nämäkin realiteetit.
Ja ei kun kinaamaan......... :)
Tämä Englannin tilasto ei kylläkään anna Toyotasta kovin hyvää kuvaa!!!!!!! http://www.reliabilityindex.co.uk/top10.html ä
Tuon taulukon mukaan kannattaa ehdottomasti ostaa Fiat. Selvästi edullisin vaihtoehto ja luotettavuudeltaan kärkipäästä.
Italiassa Punto olikin v 2002 maan suosituin auto: 208717 myytyä Puntoa. Ruotsissa taas V70, myyty 24798 kpl, Ranskassa Clio, myyty 186210 kpl, Britanniassa Focus, myyty 151 209 kpl,Saksassa Golf, myyty 255 540 kpl. Suomessa siis Corolla, myyty 6848 kpl. Missä se suuri suosio on - noin Euroopan mittakaavassa???
Suomen menestykseen lienee syynä "nöyrä" huolto-organisaatio, joka vaivihkaa korjailee osaamattomien/asennevammaisten käyttäjien aiheuttamia vikoja - toisin kuin esim. Opel-organisaatio, joka erehtyy "urputtamaan" ilmiselvistä väärästä käytöstä aiheutuneista
vahingoista. Ja sitähän ei suomi-pojan itsetunto kestä , vaan Opel on "paska auto".
Toyon suosiosta sen verran, näin maailman mittakaavassa, että USA:ssa Toyota kolmanneksi myydyin merkki, Camry 1998-2002 myydyin automalli. Toyota on maailman kolmanneksi suurin autonvalmistaja. Corolla-mallinimikkeellä myyty enemmän autoja kuin mitään muuta autoa. Toyota Euroopassa harvoja markkinaosuuden ja myyntimäärän kasvattajia hiipuvilla markkinoilla. Toyota tahkosi yli 10 Mrd. Eur voittoa viime vuonna. Opel sen sijaan...? Kohta konkurssissa? Urputtava korjaamo ei liene hyvää asiakaspalvelua? Tai hihnanvaidon markkinointi 120000 km välein, kun käytännössä kestävät nippa nappa 60000 km?
Italiassa italialainen, saksassa saksalainen.... mitähän tästä voi päätellä????
Ja sitten vähän selitystä tähän????
"Suomen menestykseen lienee syynä "nöyrä" huolto-organisaatio, joka vaivihkaa korjailee osaamattomien/asennevammaisten käyttäjien aiheuttamia vikoja - toisin kuin esim. Opel-organisaatio, joka erehtyy "urputtamaan" ilmiselvistä väärästä käytöstä aiheutuneista
vahingoista. Ja sitähän ei suomi-pojan itsetunto kestä , vaan Opel on "paska auto"."
Faktaa kehiin! Miten asennevammainen käyttää esim. jakohihnaa väärin??????????
..että USA ja Japani ovat Toyotan päämarkkina-alueita, ja kummassakin maassa on omanlaisensa automaku. Vai mitä mieltä olet esim. Camryn Suomen "myyntimenestyksestä". Opeleissa on omat murheensa, kuten olet havainnut, mutta eurooppalaiseen makuun merkki(Opel/Vauxhall) näyttää sopivan paremmin kuin Toyota - noin tilastoja katsellen; itse asiassa melkein kaikki eurooppalaismerkit menevät Toyotan ohi. Toyotan korjaamopolitiikka on Suomessa erittäin onnistunut - se yhdessä alkuaikojen Toyotien erittäin lyhyen huoltovälin kanssa ovat luoneet merkin maineen täällä - se on ollut "idioottivarma" sanan varsinaisessa merkityksessä. Opel on taas siinä suhteessa täysin päinvastainen esimerkki.
..ei vie autoaan merkkihuoltamoon jakohihnan vaihtoa varten, vaan teettää sen nyrkkipajassa tai tekee homman itse. Jakohihnahan ei ole varsinainen ongelma, vaan jousikäyttöinen jakohihnan kiristin - ja toisaalta vesipumpun laakeri, jakohihna kun pyörittää pumppuakin.
Jakohihnan vaihdon yhteydessä olisi siis vaihdettava myös kiristin, tarvittaessa välipyörät sekä lisäksi tarkastettava vesipumpun laakerointi - ja nämähän jäävät "säästäjiltä" tekemättä. Ja taas se merkkikorjaamo "urputtaa", kun hinauttaa särkyneen auton sinne...
..ei vie autoaan merkkihuoltamoon jakohihnan vaihtoa varten, vaan teettää sen nyrkkipajassa tai tekee homman itse. Jakohihnahan ei ole varsinainen ongelma, vaan jousikäyttöinen jakohihnan kiristin - ja toisaalta vesipumpun laakeri, jakohihna kun pyörittää pumppuakin.
Jakohihnan vaihdon yhteydessä olisi siis vaihdettava myös kiristin, tarvittaessa välipyörät sekä lisäksi tarkastettava vesipumpun laakerointi - ja nämähän jäävät "säästäjiltä" tekemättä. Ja taas se merkkikorjaamo "urputtaa", kun hinauttaa särkyneen auton sinne...
..ei vie autoaan merkkihuoltamoon jakohihnan vaihtoa varten, vaan teettää sen nyrkkipajassa tai tekee homman itse. Jakohihnahan ei ole varsinainen ongelma, vaan jousikäyttöinen jakohihnan kiristin - ja toisaalta vesipumpun laakeri, jakohihna kun pyörittää pumppuakin.
Jakohihnan vaihdon yhteydessä olisi siis vaihdettava myös kiristin, tarvittaessa välipyörät sekä lisäksi tarkastettava vesipumpun laakerointi - ja nämähän jäävät "säästäjiltä" tekemättä. Ja taas se merkkikorjaamo "urputtaa", kun hinauttaa särkyneen auton sinne...
....sillälailla sillälailla.
1. Toyota antaa 2v. takuun hihnalle, jos työ tehdään siellä. Kantsii maksaa sen bauttiarallaa 100 erkkii työstä.
2. Vaihdatin viime syksynä juuri 200tkm hihnan vaihdon merkkiliikkeessä, EIKÄ tarvinnut vaihtaa vieläkään kiristinpyörää, saati vesipumppua, KALLIITA osia.
Ajattele mitä ajattelet, mutta minulla on oikeus HYMYILLÄ! :-)
...no selvisin tosta naurusta ja kysyn edelleen, mistähän asennevanmaisuudesta mahtaa olla kysymys???
Tojolla takuu loppuu 100tkm, hihnan vaihtoväli on ja se myöskin kestää sen luvatun 105tkm, joten käsittääkseni tojotalla ei olla sen myötämielisempiä kuin muillakaan automerkeillä, jos hihna on asennettu väärin tms. ei vaihdettu ollenkaan ja se katkeaa takuuajan jälkeen.
...oli aikoinaan ongelmia jakohihnan suhteen.
Ensimmäinen moniventtiilimoottori, mm. Corollaan asennettu 12-venttiilinen, katkoi hihnojaan lähes poikkeuksetta ennen aikojaan. Tässä taas näkyy Toyotan asiakasystävällinen politiikka - kun vika huomattiin, uusiin versioihin vaihdettiin leveämpi hammashihna - hammaspyörineen yms. - ja KAIKKIIN ongelmamoottoreihin tehtiin myöhemmin sama työ maksutta. Näinhän ne asiat pitäisi hoitaa.
Kuten aikaisemin kirjoittelin, Opelissa - kuten muissakaan autoissa - ei kannata "säästää" hihnan vaihdossa- siinä se asennevamma - vaihto tehtaan ilmoittamin välein (Opel 60 tkm), kaikki tarvittavat osat. Oikea ratkaisu on tietenkin jakoketju, johon Toyota on laajasti siirtynyt, ja joka toivottavasti yleistyy myös Opeleissa.
Väärin meni taas... Totta ihmeessä kotimaisuutta suositaan joka hyödykkeen kohdalla. Jos kerran vedät näitä omia tilastojasi, niin laita samalla nyt koko maapallon tilastot. Miksi miettiä pienen maanosan pikku tilastoja.
Ja nämä vaivihkaa korjaava -korjaamo hommelit on puolestaan niin täyttä paskaa, kuin olla voi... ja jos joku merkki korjaa automaattisesti vikoja huoltojen yhteydessä, niin ei se merkkiä ainakaan heikennä. Toisilla merkeillä vain joutuvat muuttamaan huolto-ohjelmaa, jotta korjaamot eivät täyttyi takuukorjauksista. Ja mitä nämä käyttäjien aiheuttamat viat ovat, joista Opel urputtaa?
tuli 1985, jolloin autoissa ei ollut samalla lailla lastentauteja. Nykyään noita on kaikissa merkeissä, myös Tojoissa ja sitä pidetään normaalina. Tojolla oli myös varmaan suuri maineen menetyksen pelko myös siksi, että em. moottori oli nsimmäinen moniventtiilikone halvoissa kansanautoissa.
On Tojoista vaihdettu takuuna kansiakin ihan vaan varmuuden vuoksi, mutta tämähän on normaalia toimintaa maineensa ylläpitämiseksi. Ilmeisesti Opel ei näe tarvetta???
Muuten, olen itse kysynyt yhtä Aven tyyppivikaa (kuljettajan istuin) takuuajan jälkeen, mutta tylysti sanottiin, että onhan silla jo tosi paljon ajettu. Ei ne kaikkia vikoja Tojollakaan korjaa inisemättä.
Se mitä Tojo-kuski ei ymmärrä asiassa on se, että kun luvataan 120tkm ja oston jälkeen sanotaan, että ei kestä kuin 60tkm ja tehdas ei hyvitä vaikka vaihto Opelissa maksaakin vielä maltaita kaikkine kilkkeineen.
Sitä en kiistä, asennevamma jos ei tee huoltotyötä niin kuin se kuuluisi tehdä, mutta toi jakohihna on vain yksi esimerkki, joita tuttavat ovat kertoilleet autoistaan....
(esim. naapurin Zafira-diesel vie paljon öljyä, muijan serkun Astrasta ohjaustehostin alle 90tkm ja muutakin, mutta kun en ole saanut oikein irti, sen verran arka asia autoviat tuntuu olevan)
ne yleensä ovat siksi, että autoa on tullut pidettyä "huolimattomasti". Esimerkiksi yleisin öljynkulutuksen syy on liikahtaneet venttiilivarren tiivistekumit tai katkennut männänrengas - ei ole viitsitty sen vertaa lukea ohjekirjasta, miten autoa on ensimmäisten 1000 km aikana käsiteltävä. Autoa uutena liikkeestä hakiessa saatetaan myyjien kertoman mukaan jo "vinguttaa kumia", tai lähdetään heti asuntovaunun kanssa vuoristoseudulle,"mutta ajoinhan minä pienillä kierroksilla ja isolla vaihteella" !!!!!
Ohjaustehostimen vuoto alkaa yleensä siitä, että rattia käännellään rajusti vasten rajoitinta - vasemmalle tai oikealle - jolloin tiiviste pettää. Tuosta ohjekirjajutusta - moni "vanha" Opel-autoilija päivittelee, miksi eivät ole laittaneet vieläkään sisävalokytkintä autoon, vaan ovi pitää aukaista, jos valoa haluaa.
Jakohihnan lyhyt kestoikä on ollut Opeleiden riesana jo pitkään - siinä ei ole paljon selittelemistä. Jospa tuo "jenkkimoottorin" (2,2 l) jakoketju yleistyisi muissakin bensamalleissa.
Mutta eiköhän tämä riitä Opeleista - tämähän on Toyota - palsta. Tarkoitukseni oli vain osoittaa, että melkoinen osa autojen teknisistä ongelmista johtuu käyttäjistä, ja useimmiten tällaiset henkilöt ennen pitkää siirtyvät "Toyota -leiriin" - ymmärrettävistä syistä.
niin, että vaihtoväli opel autoihin on 30000km.
Hihna ei kestä sitä 60000km:kään. En tosin tiedä miten uusissa autoissa on mutta 90luvun autoissa näin.
.... "asennevammavikoja" ei Tojotassa ole lainkaan niin paljon kuin vaikka Opelissa. siitähän tässä oli kysymys! Tulihan se lopulta sieltä kun vähän potkii :)
PS. Rauhallisempaa työikäistä mieskuskia kuin naapuri en ole tavannut. Auto on oisko 2v vanha
Eli kaikki Opelin viat johtuvat aina väärästä käytöstä ja jos haluaa Opelinsa kestävän, niin sitä on pidettävä silkkihansikkain? Missä kohtaa Opelin ohjekirjaa lukee, että ohjausta ei saa kääntää äärilaitaan? Miksi muissa autoissa ei välttämättä esiinny samanlaisia vikoja vai käyttävätkö muut autoilijat autojaan aina paremmin kuin Opelistit? Luulisi muidenkin merkkien omistajien käyttävän autojaan kuin Opelistitkin, joten eikös joka autossa pitäisi sitten olla näitä ohjaustehostimen särkymisiä ja öljynkulutusta ihan samalla tavoin kuin opelissa?
yrittänyt viestittää tätä jo aikaisemmin, mutta vielä kerran: ohjaustehostimen vuoto huomataan yleensä huollossa, "auton maine" riippuu siitä, hoidetaanko juttu hiljaa vai pannaanko koko homma asiakkaan piikkiin. Ohjaustehostinvuodot ovat yllättävän yleisiä, mm. Saksan DEKRA-tilasto osoittaa sen, eivät ole pelkästään Opel-ongelmia. Teknikens Värld arvioi tässä vähän aikaa sitten Avensista käytettynä, pääotsikko "Not so fantastic" - siis vastaus mainosväittämään "My Toyota is fantastic". Vikoja löytyi paljon, loppuarvio: huonoin Toyota tähän mennessä. Huolto ei Ruotsissa liene Suomen luokkaa??
Eli meinaat, että vain Toyotan huolto korjaa ilman asiakkaalle tapahtuvaa informaatiota mm. kalliita ohjaustehostimien korjauksia, jotka vievät yleensä useita tunteja? Ja Toyotassa on yhtä paljon vikoja kuin Opelissa, mutta niistä ei asiakas tiedä, koska Toyota korjaa ne salaa? Vai oisko kuitenkin ainakin osa syynä se, että toisissa autoissa on enemmän vikoja kuin toisissa keskimäärin mitattuna? Tietty eihän se oel näin sinun mielestäsi ollenkaan, vaan Toyotan on pakko olla huono ja siinä on pakko olla yhtä paljon vikoja kuin opelissa, mutta Toyotan viat korjataan salassa.
Minulla oli ennen Toyota ja jokaisen (2kpl) "tyyppivian" Toyota korjasi ilmoittamalla siitä etukäteen ja pyysi tulemaan huoltoon. Toinen oli kitisevä pakoputken kiinnike ja toinen vika oli ennenaikaisesti kuluvat takakallistuksen vakaimen päissä olevat "koiranluut", jotka vaihdettiin maahantuojan pyynnöstä 120 tkm:n kohdalla ja siis autossani ko. nivelet olivat ehjät(ne eivät kolisseet), mutta ne kai vaihdettiin varmuuden vuoksi.
Jos nyt kuitenkin katsottaisiin esim Ruotsin tai Saksan katsastuksen tai autoliiton tekemiä vikalistoja, niin eiköhän ne jotenkin korreloi toisiaan. Liekkö Toyotallakin Saksassa hemmetin hyvä huolto, joka sala-korjaa Toyotia, kun lähes joka ikäluokassa Toyotan malli keikku kärkisijoilla. Vai oisko niissä Toyotoissa aidosti hieman vähemmän vikoja kuin monissa muissa autoissa?
väärin. Toyota ei ole huono auto, vaan tekniseltä laadultaan eräs parhaista ellei peräti paras. Automerkin kokonaislaatu tulee paitsi autosta, myös myynnin ja huollon osuudesta. Ja huolto Toyotan osalta Suomessa toimii. Täytyy tunnustaa, että minullakin on ollut Toyota, eli Camry joskus -90 -luvun taitteessa. Ihan tyytyväinen olin.
Paljonko muuten itse maksoit noiden vikojen korjauksesta?? Koiranluut ovat hyvin tunnettu kulutusosa Opeleissakin, mutta vaihdetaan vain tilauksesta ja asiakkaan laskuun;
luiden kesto riippuu paljon ajotavasta.
Oikeastaan minä olen halunnut ottaa puheeksi enemmänkin ihmisten kuin autojen ominaisuudet - autoista voit lukea aivan tarpeeksi näiltäkin sivuilta - periaatteena niissä on, että jos auto särkyy, se on aina auton vika.
Siis nuo 2 vikaa meni takuuseen 120 tkm:n kohdalla ja autolla oli ikää silloin 4,5 vuotta, eli varsinainen takuu selvästi ummessa, mutta siltikin ne menivät kokonaan takuuseen. Minun vaivaksi jäi tuoda auto korjaamolle ja hakea.
Ja nuo olivat muuten ainoat "viat" Carinassani ja ajoin sillä sentäs välin 20 000 - 180 000 km:ä. 160 tkm:n kohdalla piti takajarrukengät vaihtaa ja jossain vaiheessa lohkolämmittimen vastuksen O-rengas alkoi tihkumaan. Muutoin riitti pelkät huollot (suodattimet, öljyt, polttimot jne) Ja teetätin huollot 80 tkm:n jälkeen muualla kuin merkkiliikkeessä, paitsi jakohihnanvaihdon. Ja myydessä autossa oli edelleen alkuperäiset etujarrupalat, iskarit jne.
Tietty asennevammahan pitää olla, että ostaa Opelin ja vielä toisenkin.
Ja onhan se tälläkin palstalla todettu, miten vikuroivia autoja Carina ja Avensis ovat! Meidän Tojotistien auton käsittelytaito on sitä luokkaa, että heikommatkaan autot eivät hajoa ja ne pysyvät tiellä :) :)
Yhteenvetomaisesti suositus auton ostajille kuuluu siis: Jos et osaa/ole kiinnostunut auton
hyvästä käytöstä, ja jos korjaamolla käynti vikojen takia silloin tällöin tuottaa sinulle hermokohtauksia ja unettomia öitä, osta Toyota.
Jos olet kiinnostunut muistakin auton ominaisuuksista, huolehdit autostasi etkä hermostu pikku murheista, saattaa muista merkeistä - vaikka Opelista - löytyä kokonaisuutena parempi vaihtoehto.
En halunnut ottaa autojen ajo-ominaisuuksia esille, kun ne aiheuttavat myös hermostollisia ongelmia tähän hiljalleen Toyotiin siirtyneeseen väkeen, mutta totuus on, että jos tielle täytyy mennä oli ilma mikä tahansa, valitsee autokseen sen, joka on hyvä hallita. Erot talviliukkailla autojen kesken ovat uskomattomia - tiet muuttuvat tavallaan kertaluokkaa paremmiksi ja tuntee jopa itsensä paremmaksi ajajaksi, kun on sopiva auto alla. Tätä ei todella usko jos ei kokeile itse.
"mutta totuus on, että jos tielle täytyy mennä oli ilma mikä tahansa, valitsee autokseen sen, joka on hyvä hallita"
Jaa-a, eiköhän tässäkin ole kaksi totuutta, riippuen miten kukin ajattelee.????
Minä ajattelen siten, että mitä huonompi keli, sitä enemmän arvostan autoni luotettavuutta. Ajettavuudessahan Avella en koe mitään ongelmia, uskaltaisin lähteä lumisateella kesärenkailla liikkeelle ja olen itseasiassa näin tehnytkin.
Arvostan puolestani omaa henkeäni yli kaiken - siinä ei paljon tekninen luotettavuus paina, kun auto ajautuu rekan alle. Lukaisin juuri nopeasti uusimman TM:n Avensis-koeajon - hyvä auto, paitsi ajoltaan. Kyllä sillä toki kesällä pärjäilee...
...kun viestin hierarkia on kuulemma liian pitkä.
Sä kans puhut itse nyt pussiin. Sanoit että itse pitää kokea, mutta teet johtopäätökset TM:ää lukemalla.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, mä en ole kokenut kauhunhetkiä Avella, enkä muillakaan autoilla (paitsi kuplan kyydissä pelkäsin mut sitä ei kait lasketa).
Ja joo, jos pelkästään ominaisuuksista ja turvallisuudesta olisi kysymys, ajaisin ehkä isolla ässä MB:llä tms. mutta raha ratkaisee Suomessa aika paljon.
Et sinä sitten paljon muista autoista tiedä, jos kuvittelet, että mersu on talvella hyvä ajaa. Sen kanssa pärjää tosi pahoissa oloissa jotenkin vain ajonhallinnan avulla. Etkö ole huomannut, että bemareita ja mersuja tulee liukkailla perä edellä vastaan useasti, vaikka ajaa rajoitusten mukaan. Olen edelleen sitä mieltä, että omaa tuntemusta ei voita mikään, mutta tukea pitää ottaa sille välillä lehdistöstä. Hienoa, ettei kauhunhetkiä ole tullut, toivon turvallista matkaa jatkossakin. Minäkin ottaisin mersun, mutta vasta sitten, kun olen siinä tilanteessa,
että voin ensin katsoa ikkunasta säätä,ennen kuin päätän tielle lähtemisestä. Sellaisia lienevät useimmat uudehkon mersun omistajat.
Tämän keskustelun päätän omalta osaltani tähän, kiitokset kaikille asiallisista vastauksista, vaikka välillä saatoin olla ärsyttäväkin.
Joo nuo osat maksavat -00 Astraan 50€, joten konkursiin menevät persaukiset...
....jo toistamiseen samana päivänä.
Oletko ajanut taksimersua isommalla mersulla??? Tai edes sellaisella???? Vakaampaa autoa talvella saa hakea. Paino ja pituus auton rauhoittaa. Ehkä nelivetoiset olisivat vieläkin parempia???? Ja maasturit ovat kolarissa melko turvallisia kanssa.
PS. Älä vielä lopeta vaan heitä mulle muutama "turvallinen" auto (malli ja ikä) niin jos sattuu tulemaan kohdalle ajettavaksi niin mä analysoin nimenomaan näitä asioita.
...mä laskeskelin n. 100e (1.8 G-kori). Palinilla varmasti enemmän.
Mutta Opel on tusinatavaraa ja Motonetin osat kelpaa???
...mielipiteeseen voin täysin yhtyä, toivoo:
Tuon Afrikan puolenkin käytännössä nähnyt Antsa
Jopa pastori on saarnan kirjoittanut, saattaapa moni avarakatseisempikin ihminen hurahtaa saarnan luettuaan pastorin mainitsemaan uskoon. Kukakohan maksaa pastorille runoilusta?
Joo, mulloli alla 5-satanen BEMU ylikokoon 7-litraa ja vartti porattu ja viimesen päälle tuunattu turbokone, viimesen päälle madallettu (maavara tuskin 5 millii) s.....nan jäykkä (hampaitten paikat ei kestä suus, muuten aivan siisti) alusta aluvanteet ja renkaat max. leveet ja mä kiihdytin ja itteeni niin s.....tanasti viihdytin. Suoralla asvaltillaki meen kylkimyyryy niin et on aina vähintään 200 lasis - kaarteist nyt puhumattakaan...
Tottakait tommosessa menossa tarvitaan leveitä renkaita, matalaa alustaa ja mahtavaa pitoa, mutta missä muualla tommosella autolla voi luukuttaa kuin autosimulaattorilla, Ahveniston suljetulla radalla - mielestäni liikenteessä tuommoisella ei nyt välttämättä mukavinta ole ajella - näyttävintä ehkäpä kylläkin. Esitit hyvän kysymyksen siitä montako kertaa liikenteen rytmissä körötellessä ajo-ominaisuuksia todella tarvitsee. Talviajokin kun useimmilla nykyautoilla lutviutuu jos vaan renkaat ja nastat ovat riittävän hyvässä kunnossa.