No eihän asiallisa ongelmia olekaan mutta kun alan rakentaa 140 neliön omakotitaloa olisi ihan hienoa kuulla kokemuksia lämmitysmuodoista. Itse en ole vielä lyönyt lukkoon mutta kallis sähkö johtaa tällä hetkellä. Miksikö, maalämpö: perustamiskustannukset velkarahalla, luottamuspula (eivät ikuisia, kuka kehtaaa myöntää että ongelmia), öljy: kalliimpi kuin pelletti, pelletti: vielä lapsen kengissa, tilan tarve? Ja on muuten kaverilla ollut kylmiä öitä.. eli ongelmia on. Jos ei sähköä, mikään ei toimi. Ja tietysti minäkin laitan takan etten talvella kylmään kuole. Puhukaa ympäri muta ei tunteella vaan hyvillä perusteluilla... En vain tiedä helpmpaa ja kustannukset velkarahalla pienet. Oikeesti antakaahan rakentavia vastauksia.
Ongelmia
Asiallisia
191916
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://www.sahkolammitysfoorumi.com/VTT-matalaenergiatalo.pdf
Neliöitä (kuutioitahan sitä tosin lämmitetään) tulee sulle kuitenkin sen verran vähän, että panosta eristyksiin (ala- ja yläpohja, seinät) ja paosta hyviin ikkunoihin ja oviin, niin hyvä tulee. ILPpi vielä päälle, niin sähkölämmitys on hyvä valinta.
T. 770 kuution maalämpölämmittäjä
ja arviolta tuossa talokoossa 50 % rakentajista luottaa vielä sähköön kaksiaikatarifilla jolloin vesi ja lattiat varataan pääsääntöisesti yöaikaan. Yösähköä menee yli 60 % helposti.
Lisäksi puut takassa ja ilmalämpöpumppu!
Ei siinä varsinaisesti ole mitään sen suurempaa mietittävää. Tämä paketti on ainoa järkevä valinta tuon kokoiseen taloon ellei sinulla ole tarvetta kikkailla erikoisilla kalliilla ratkaisuilla jotka eivät koskaan maksa itseään takaisin.
Valitse nyt ainakin vesikiertoinen lattialämmitys, niin voit vaihtaa lämmityksen kehittäjää halvimman energian mukaan. Jos puuta löytyy omasta takaa, kunnon käänteispalo puukattila ja 3-4 kuution varaaja.
Ei se takkakaan ole oikeasti sähköttömän talviyön pelastaja. Takkojen lämmitystehothan ovat vain noin 2kW luokkaa, kun taas keksikokoisen omakotitalon lämmöntarve mitoituspakkasilla on noin 6kW. Eli pitkään takan varassa ollessa talo painuu pakkasilla miinuksen puolelle, koska lämmitysteho ei riitä.
Eli laske se takka ensisijaisesti sisustuselementiksi ja vasta toissijaisesti apulämmittimeksi ja edes vasta kolmantena varalämmittimeksi.
hogfors-vesitakkasydän on mainio energiansäästäjä ja samalla kuitenkin takka.
höpön.
Oikein mitoitetulla varaavalla tulisijalla hoituu melko helposti puolet ok-talon lämmitystarpeesta, jos talo on kunnolla tehty.
Vaatii tietysti jonkin verran työtä.
Tulisija kannattaa lisäksi sijoittaa mahdollisimman keskelle taloa.
Tulisijalla en tarkoita tässä tapauksessa mitään tulenkatselulaitteita, joita myös hyväuskoisille myydään.
Kunnon pönttöuuni, varaava Tiileri-takka tai vuolukiviuuni ja ehdottomasti kuivat, kunnon polttopuut ja hormiin mielellään tuplasavupelti, niin johan lämpiää.
Tällaista jälkeä syntyy kun todellisuudentaju hämärtyy. Nykyaikainen talo pysyy pelkällä takalla lämpimänä vaikka pakkasta olisi kuinka paljon. Mutta se ei vältämättä pysy aivan 22C lämpötilassa pelkällä takalla. Siitä on kuitenkin tässä tapauksessa valovuosi matkaa pakkasen puolelle.
..mitään "nykyaikaista" taloa tarvita että tulisija pitää torpan lämösenä, käsittääkseni esi-isillemme olis tullut äkkilähtö päiväntasajalle jos olis vilu päässyt yllättämään ;)
Totta kai oikein mitoitetulla (2kW) takalla hoitaakin noin puolet ENERGIAN tarpeesta, mutta silti se on vain kolmannnes HUIPPUTEHON tarpeesta. Eli pakkasella tulee kylmä, jos sähköt on pois vaikka yli viikon.
Tietysti takalla lämmittää talon, jos se on niin mitoitettu, mutta nykyiset varaavat takat on mitoitettu niin että niistä riittää pienempi lämpöteho pidemmäksi ajaksi, sitähän se varaavuus tarkoittaa.
Tavallinen kevytrakenteinen talo pysyy mitoituspakkasellakin pari päivää plussan puolella vaikka sitä ei lämmittäisi mitenkään ja kivitalo noin viikon.
Itse koin asian konkreettisesti, kun ajattelin rakennusaikana pitää taloa lämpimänä takalla, eipä se tahtonut oikein onnistua ja lämmityslaitteiden purtkitöillä tuli kova kiire.
rakennusaikana koko talvi vain takalla ja sisällä oli muistaakseni sellaista 17-18 astetta yhdellä roskapuupesällisellä päivässä. Tosin valaisimet toivat oman lisänsä lämpöasteisiin.
...tietysti noinkin, eikä takan lämpö oikein leviä joten yhden yhtenäisen tilan "normitakalla" pitää varmaan lämpöisenä pikkupakkasiin asti.
Toisena näissä keskusteluissa tulee eteen tuo maantiede,etelässä ei juurikaan kummoisia pakkasia ole joten aika hyvin täällä talven pärjää periaatteessa takan lämmöllä, toista se sitten pohjoisempana
laita ok-taloon jotain 2 KW:n takkaa, jos meinaa tehdä sillä muutakin kuin katsella tulta.
Oma riittävän kokoinen varaava takka lämmittää helposti 120 m²:n taloa.
Kaikki lämmitysmuodot tarvitsevat pakkasella sähkön avukseen paitsi puulämmitys.
( Ei tietysti välttämättä aurinkolämpö ja tuuli, mutta niistä ei olekaan mitään iloa pakkasella)
On se kumma, ettei talo lämpiä nykyään puulla, kun se on sitä tehnyt jo vuosituhansien ajan.
Varsinkin, kun nykytalot on paremmin eristettyjä.
Tutuilla lämmitetään pientä omakotitaloa lähes ainoastaan takkaleivinuunilla. Kylppärissä on lattialämpö lisäksi. Talo pysyy riittävän lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Ei tosin mitään 23 asteen lämpöjä, mutta asuttavana kuitenkin.
Kuinka tuotamme lkv:n, huipputarve voi olla korkeakin?
Jostain uuniseppien korkeasta kaakeliuunista saa 4kW tehon maksimissaan ja kun päälle pistetään muutama 500W halogeeni, niin johan sitä lämpö riittää, mutta sähkökatkon aikana nuo halogeenit on pois pelistä.
Vaikka takka ei riittäisikään lämmittimeksi sähkökatkon aikana, niin kyllähän se silti hidastaa paljon talon jäähtymistä. Sähkö on erittäin harvoin pois edes yli tuntia.
Itse olen ajatellut että poikkeuksellisen pitkässä sähkökatkoksessa hakisin kaasugrillin pirttiin, josa lämpötila meinaisi laskea liian alas.
Lämmitystä suuremmaksi ongelmaksi taitaa nykyaikaisessa talossa muodostua ilmanvaihdon riittävyys.
jo tuohon kysymykseen. Se on öljy vaikka monet sitä niin haukkuvat, ei se nykytekniikalla huono tai kallis ole. Kun on sitten valmiiksi vesikiertolämmitys, voit milloin tahansa muuttaa lämmitysmuotoa jälkeenpäin pienillä kustannuksilla. Niin ja lämpimän käyttöveden tuotto on ihan omaa luokkaansa kuin millään sähköllä. Minä rakensin 2006 ja laitoin öljyn enkä ole katunut päivääkään, on 191 neliötä ja öljyä kuluu n. 2000L vuodessa, on 4 henkeä ja lämmintä vettä kuluu runsaasti.Taka-ajatuksena minulla on se, että kun aikaa kuluu riittävästi (kattilan ikä), on ilma-vesilämpöpumput jo eri planeetalta. Se on sitten helppo asentaa kun sen aika on. Valitse vesikiertoinen lattialämmitys ehdottomasti, sitä et voi myöhemmin asentaa. Jos sähkökaapelit laittaa lattiaan on sen sähkön kanssa naimisissa ikuisesti. Kustannuksista, öljyvehkeet mukaanlukien lattialämmitysputkisto, oli n. 13000, maksaahan ne sähkökaapelitkin jotain. Ja niitä ei tarvi sitten yhtään kun ammattitaitoinen suunnittelija jakaa putkistot eri piireihin.(saa kesälläkin kylppärin ym. lämpöiseksi) Niin ja muista sitten vesikiertoinen rättipatteri jo suunnitelmassa kylppäriin, on vertaansa vailla ja lämmittää samalla koko tilaa.