Nyt pääsee kotiin

Eli siis hän oli huhtikuusta alkaen hatkassa, mutta olen sen avoimesti myöntänyt niin sossuille kuin sijaispaikkaankin, että tiesin koko ajan, missä poika oli.
Mutta hyvä näin, tämän ajan hän eli ja tuli toimeen minun eli äidin rahapussin varassa, vaikkakaan en mitään tukia nuoresta miehestä saanut.
Että pääsee nyt virallisesti maanpäälle ja itselleen jotain tuloja.
Katkeruutta hänellä on huostaanottoa kohtaan, jonka perusteita hän ei ikinä ymmärtänyt, ( en kyllä minäkään).
Mutta hän selviää, aloittaa taas pian opiskelun ja on valoisalla mielellä.

thm kirjoitti:

Eli siis hän oli huhtikuusta alkaen hatkassa, mutta olen sen avoimesti myöntänyt niin sossuille kuin sijaispaikkaankin, että tiesin koko ajan, missä poika oli.
Mutta hyvä näin, tämän ajan hän eli ja tuli toimeen minun eli äidin rahapussin varassa, vaikkakaan en mitään tukia nuoresta miehestä saanut.
Että pääsee nyt virallisesti maanpäälle ja itselleen jotain tuloja.
Katkeruutta hänellä on huostaanottoa kohtaan, jonka perusteita hän ei ikinä ymmärtänyt, ( en kyllä minäkään).
Mutta hän selviää, aloittaa taas pian opiskelun ja on valoisalla mielellä.

ja taas sataa. Hieno aamu.

Tuosta katkeruudesta. Itse koin jotakin hirvittävää nuorena, sosiaalitanttojen taholta,
en koskaan selvinnyt siitä, vieläkin, muutama vuosikymmen myöhemmin, haluan yhä tappaa.
Tehkää perheessä kaikki mahdollinen, ettei tuo katkeruus valloita pojan mieltä, jos niin käy, ei olekaan mielessä kuin nuo menneet, menetetyt ajat. Minua ei kukaan auttanut, olin yksin muistojeni kanssa ja olen yhä. Tiedän tarkalleen miltä tuntuu joutua viranomaisten uhriksi, siinä ihminen alistetaan, tuomitaan, eikä uhri tiedä, miksi.

korvaus, ja viranomaisen tuomitseminen oikeuslaitoksessa. Se on viesti nuorelle miehelle, että me, eli yhtieskunta, ei hyväksy sitä, miten häntä on kohdeltu. Muussa tapauksessa hänelle jää käsitys, että meille, siis suomalaiselle yhteiskunnalle on samantekevää, miten häntä on kohdeltu tai tullaan myöhemmin kohtelemaan kansalaisena ja hän varmaa lähtee täältä takapajulasta muualle.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

korvaus, ja viranomaisen tuomitseminen oikeuslaitoksessa. Se on viesti nuorelle miehelle, että me, eli yhtieskunta, ei hyväksy sitä, miten häntä on kohdeltu. Muussa tapauksessa hänelle jää käsitys, että meille, siis suomalaiselle yhteiskunnalle on samantekevää, miten häntä on kohdeltu tai tullaan myöhemmin kohtelemaan kansalaisena ja hän varmaa lähtee täältä takapajulasta muualle.

Niin paljon sairaankieroa touhua sossut touhuu.

pääse ikinä. kirjoitti:

Niin paljon sairaankieroa touhua sossut touhuu.

siihen nimenomaiseen sossuun joka sinut huostasi, menisit juttelemaan reilusti ja pyytäisit kertomaan miksi hän teki sen minkä teki? Varmaan olisi helmpompi antaa anteeksikin kun tietäisit hänen paineet ja käsitykset (varmasti väärätkin ) tilanteestasi silloin joskus?

mitä jos ottaisit yhteyttä, kirjoitti:

siihen nimenomaiseen sossuun joka sinut huostasi, menisit juttelemaan reilusti ja pyytäisit kertomaan miksi hän teki sen minkä teki? Varmaan olisi helmpompi antaa anteeksikin kun tietäisit hänen paineet ja käsitykset (varmasti väärätkin ) tilanteestasi silloin joskus?

Joo, täysin samaa mieltä. Aivan kamalaa lukea täältä, miten haluaisi tappaa tai miten kokee syvää katkeruutta ja "ei voi antaa koskaan anteeksi". Menee ihan kylmät väreet selkäpiitä pitkin.
Se pitänee muistaa, että katkeruudella myrkyttää vain ja ainoastaan oman mielensä, eikä kenenkään muun, joten kauna ja katkeruus on asioita joista pitää pyrkiä aina eroon.
Jos tuntee joutuneensa väärin ja kaltoin kohdelluksi, ei muuta kuin yhteys sinne sosiaalitoimistoon missä asiaa on hoidettu ja käsitelty ja sitten vain kissa pöydälle ja keskustelemaan että mitä ja miksi, mitä varten.

piipali kirjoitti:

Joo, täysin samaa mieltä. Aivan kamalaa lukea täältä, miten haluaisi tappaa tai miten kokee syvää katkeruutta ja "ei voi antaa koskaan anteeksi". Menee ihan kylmät väreet selkäpiitä pitkin.
Se pitänee muistaa, että katkeruudella myrkyttää vain ja ainoastaan oman mielensä, eikä kenenkään muun, joten kauna ja katkeruus on asioita joista pitää pyrkiä aina eroon.
Jos tuntee joutuneensa väärin ja kaltoin kohdelluksi, ei muuta kuin yhteys sinne sosiaalitoimistoon missä asiaa on hoidettu ja käsitelty ja sitten vain kissa pöydälle ja keskustelemaan että mitä ja miksi, mitä varten.

pojan kohdalla painajainen on ohi!!!!!!!!!!!!

Toivottavasti nuorempikin pääsee kotiin mahdollisimman pian.

Kannattaa miettiä tarkkaan, tarvitsevatko pojat jotain apuja aiheettomasta huostaanotosta toipumiseen. Ja kyllä teidänkin tapauksessa olisi oikeus valtion taholta tuleviin suuriin korvauksiin, niin älytöntä lastesi kohtelu on ollut.

Mitä sossujen korvien välissä muuten raksuttaa siitä asiasta, että he omasta älynväläyksestään huostasivat pojan ja tämä oli ison osan ajasta teillä tietymättömillä, koska karkasi hirveästä sijaispaikasta. Mutta nyt sitten sossu päättikin kotiuttaa hänet...

Sossuja piilossa olo taisi olla lapselle kovin kuntouttavaa, täytyy sanoa :D

piipali kirjoitti:

Joo, täysin samaa mieltä. Aivan kamalaa lukea täältä, miten haluaisi tappaa tai miten kokee syvää katkeruutta ja "ei voi antaa koskaan anteeksi". Menee ihan kylmät väreet selkäpiitä pitkin.
Se pitänee muistaa, että katkeruudella myrkyttää vain ja ainoastaan oman mielensä, eikä kenenkään muun, joten kauna ja katkeruus on asioita joista pitää pyrkiä aina eroon.
Jos tuntee joutuneensa väärin ja kaltoin kohdelluksi, ei muuta kuin yhteys sinne sosiaalitoimistoon missä asiaa on hoidettu ja käsitelty ja sitten vain kissa pöydälle ja keskustelemaan että mitä ja miksi, mitä varten.

tekemättömiksi tule,eikä kieroudet oikene.

että vanhimman kirjoitti:

pojan kohdalla painajainen on ohi!!!!!!!!!!!!

Toivottavasti nuorempikin pääsee kotiin mahdollisimman pian.

Kannattaa miettiä tarkkaan, tarvitsevatko pojat jotain apuja aiheettomasta huostaanotosta toipumiseen. Ja kyllä teidänkin tapauksessa olisi oikeus valtion taholta tuleviin suuriin korvauksiin, niin älytöntä lastesi kohtelu on ollut.

Mitä sossujen korvien välissä muuten raksuttaa siitä asiasta, että he omasta älynväläyksestään huostasivat pojan ja tämä oli ison osan ajasta teillä tietymättömillä, koska karkasi hirveästä sijaispaikasta. Mutta nyt sitten sossu päättikin kotiuttaa hänet...

Sossuja piilossa olo taisi olla lapselle kovin kuntouttavaa, täytyy sanoa :D

Sitähän mekin tässä mieheni ja poikani kanssa on mietitty, että on aika hassua sinänsä, että poika sai olla hatkassa tämän ajan, ja sitten kotiutettiin.
Tietysti olemme siitä hyvin onnellisia!!
Paikka ei todellakaan ollut sopiva tämän ikäiselle nuorelle miehelle ja poika lähti sitten pois.
Mutta kyllähän se sossukin sitten myönsi, ettei pojassa ole vikaa ja pystyy kotona asumaan.
Kunpa nyt vaan pian tajuttaisiin, että tämän nuoremmankin on ihan hyvä olla kotona.

thm kirjoitti:

Sitähän mekin tässä mieheni ja poikani kanssa on mietitty, että on aika hassua sinänsä, että poika sai olla hatkassa tämän ajan, ja sitten kotiutettiin.
Tietysti olemme siitä hyvin onnellisia!!
Paikka ei todellakaan ollut sopiva tämän ikäiselle nuorelle miehelle ja poika lähti sitten pois.
Mutta kyllähän se sossukin sitten myönsi, ettei pojassa ole vikaa ja pystyy kotona asumaan.
Kunpa nyt vaan pian tajuttaisiin, että tämän nuoremmankin on ihan hyvä olla kotona.

vaateen vahingonkorvauksista
vai onko tämä huosta-asia aina vain niin
että on vain oltava lastensuojeluviranomaiselle kiitollinen siitä
että lopetti asiattoman ja aiheettoman huostan?

Sirpa Taskinenhan esitti Oulun esitelmässä
että on vain ajan kysymys milloin tulee lastensuojeluun ensimmäinen korvausvaade siitä
ettei lasta ole otettu huostaan vaikka olisi pitänyt.
Mutta asian voi ajatella myös toisinpäin,
milloin tulee korvausvaade siitä
että on otettu huostaan vaikka ei ollut syytä!

piipali kirjoitti:

Joo, täysin samaa mieltä. Aivan kamalaa lukea täältä, miten haluaisi tappaa tai miten kokee syvää katkeruutta ja "ei voi antaa koskaan anteeksi". Menee ihan kylmät väreet selkäpiitä pitkin.
Se pitänee muistaa, että katkeruudella myrkyttää vain ja ainoastaan oman mielensä, eikä kenenkään muun, joten kauna ja katkeruus on asioita joista pitää pyrkiä aina eroon.
Jos tuntee joutuneensa väärin ja kaltoin kohdelluksi, ei muuta kuin yhteys sinne sosiaalitoimistoon missä asiaa on hoidettu ja käsitelty ja sitten vain kissa pöydälle ja keskustelemaan että mitä ja miksi, mitä varten.

"miten kamalaa on lukea", niin sinä et ymmärrä yhtään mitään siitä, MITÄ on todella joutua epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi.

Sinä et ole edes pahimmissa painajaisissa kokenut sellaista. Tilanne on vielä pahempi kun vanhempi joutuu vierestä voimattomana seuraamaan oman lapsensa väärää kohtelua.

Vain sellainen henkilö, joka on kokenut jotain tuosta, pystyy ymmärtämään sen vihan ja katkeruuden, mitä sillä ihmisen sisimpään on istutettu. Minusta on kaikkein järkyttävintä lukea nimenomaan siitä, miten lasten ja nuorten elämä pilataan väärillä ls-toimilla!

Ja jotkut kaistapäät vielä kirjoittavat täälläkin, "miten varmasti huostaan on aina jokin syy". Niin varmaan on. Mutta väärä ja keksitty sellainen on ihmisoikeusrikos lasta kohtaan, mutta eihän sillä irvistelijöille ole ollut koskaan mitään merkitystä.

voiko hän esittää kirjoitti:

vaateen vahingonkorvauksista
vai onko tämä huosta-asia aina vain niin
että on vain oltava lastensuojeluviranomaiselle kiitollinen siitä
että lopetti asiattoman ja aiheettoman huostan?

Sirpa Taskinenhan esitti Oulun esitelmässä
että on vain ajan kysymys milloin tulee lastensuojeluun ensimmäinen korvausvaade siitä
ettei lasta ole otettu huostaan vaikka olisi pitänyt.
Mutta asian voi ajatella myös toisinpäin,
milloin tulee korvausvaade siitä
että on otettu huostaan vaikka ei ollut syytä!

Mutta hän ei ehtinyt tähän asiaan puuttua. Kotiuttaminen oli kyllä pojan sinnikkyyden ja äidin itsepäisyyden yhteistulos.

Mitään korvausasioita ei vielä edes mietitä, kun nuorempikin on vielä pois.
Vaikka oikeasti pojalle pitäisi korvata se, että hän jaksoi taistella, ja se, ettei häntä aiemmin kukaan kuunnellut.
Mutta iloitsemme nyt ensin tästä ja yritämme saada pikkuveljen kotiin.

Toivon että, myös muiden asiat järjestyvät.
Traumoista en niinkään tiedä,hän aloittaa uudelleen opiskelun ja ainakin nyt on iloinen... mutta usko suomalaiseen sosiaalijärjestelmään ja lastensuojelun hyvyyteen pojalta meni.