Kävin aikidon alkeiskurssin joku aika sitten. Kun olin tekniikkaa vastaanottavana osapuolena, opettaja katseli vierestä ja marmatti, kuinka minussa ei ole "virtaa" ja ettei vastustaja sen vuoksi voi tehdä tekniikoita???
Minulle ei selvinnyt, mitä hän tarkoitti. Kysyin kyllä häneltä itseltäänkin, mutta ei selittänyt. Voisikohan joku aikidoka valaista, mitä minun täytyy ladata itseeni, jotta kaverit sais heitettyä?
Olin kurssin ainoa nainen, oliskohan ollut sitten testosteronivaje syynä?
Minulle ei selvinnyt, mitä hän tarkoitti. Kysyin kyllä häneltä itseltäänkin, mutta ei selittänyt. Voisikohan joku aikidoka valaista, mitä minun täytyy ladata itseeni, jotta kaverit sais heitettyä?
Olin kurssin ainoa nainen, oliskohan ollut sitten testosteronivaje syynä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Moikka
Olisikohan tarkoittanut sitä että et hyökännyt ja vastustanut hänen tekniikkaansa.
Kokeile etsiä olotila jossa ajattelet todella päättäväisesti hyökkääväsi hänen kimppuunsa, lisäksi pyrit olemaan rennosti jäntevä. Suuntaa mieli häntä kohti koko ajan, tällöin hän saa Sinuun kontaktin.
Vaikein harjoituskumppani on vetelä joka ei hyökkää-- ei ole mitään mahdollisuutta harjoitella kunnolla. Testosteronia ei tarvita päättäväiseen hyökkäykseen.
Toivottavasti jatkat harrastustasi, Aikidolla on paljon annettavaa.
Nikkari
Kiitokset vastauksestasi. Olisin toivonut opettajankin osaavan selittää asiat noin. Harrastus jäi juuri sen vuoksi, että tunsin itseni "vajavaiseksi", enkä yltänyt annettuihin tavoitteisiin.
Hakeuduin lajin pariin siksi, että olen aikanani joutunut perheväkivallan kohteeksi ja päätin siksi hankkia itsepuolustustaitoja. Ehkä laji ja ajankohta olivat sittenkin väärät.
Nyt voisin kuitenkin kokeilla jotain sellaista lajia, missä lattiatekniikat eivät näyttele isoa osaa. Tuntuu siltä, että vasta nyt voin purkaa aggressioitani, ja että niitä tosiaan olisi purettavakin...Keksikääpä asiantuntijat minulle sopiva, käytännössä toimiva laji. Vaikka mikään niistä ei taida suojata 100 metrin päästä aseella tähtäävältä.
Mieti ensin mitä ja millaista haluat harjoitella.
Ota selvää lukemalla, kyselemällä (muualtakin kuin täältä tiedon pikatieltä), käy katsomassa näytöksiä ja harjoituksia (näytös ei välttämättä kerro edes puolta totuutta ko. lajin harjoittelusta ja sisällöstä) ja puntaroi vielä kerran. Sitten ei muuta kuin vääntämään.
Harjoituksia pääsee yleensä katsomaan, kun vain etukäteen soittelee ja asiasta kohteliaasti kysyy.
Mitään niin salaisia ja ainutlaatuisia tekniikoita tai harjoitteita ei asiallisissa seuroissa harjoitella, etteikö niitä ulkopuoliset voisi nähdä.
Itse suosittelisin jotain modernimpaa ju-jutsu tyyliä (jujutsu 2000 tai Hokotoryu)tai krav magaa.
Ovat todistetusti toimivia, monipuolisia eikä niissä tarvitse "virrata".
Ja koska hinnoista olen aikaisemminkin höpissyt totean vielä edellämainituista jälkimmäisen tyyriimmäksi.
Kyllähän tuo krav maga on käynyt mielessä, näytökseen en ole päässyt. Olen katsonut taekwondo-, jujutsu- ja karatenäytöstä. Mutta taitaa olla sitten soittokierros edessä ja tataminnurkalla tarkkaan tiirailua tiedossa. Hyvä idea tämä sinultakin. Kiitos.
Erityisen hyvin huomattu tämä "virrattomien" lajien valinta minua varten ;-)
HMD sinun lajisi!? :) Seura kyllä pitäisi löytyä joka kaupungista ja vähänkin suuremmista kunnista!
http://www.hanmoodonet.com/hanmoodo.html
Tärppäsi. 12 harrastajaa 75 000:n asukkaan kaupungissa! Kiitokset linkistä. Täytyy käydä katsomassa, on yhteyshenkilökin näemmä omaa sukupuoltani.
Tässä samalla nyt kysäisen toistakin juttua. Itselleni oli kompastuskivi oppia ukemi takaperin. Olisiko siihen jotain niksejä? Tulin pari kertaa niskoillenikin ja jäi pikku pelko.
Ukemi takaperin voi olla hankala tehdä, jos kokee sen luonnottomaksi. Valtaosalle ihmisistä näin varmaan on.
Onkohan opettajasi osannut neuvoa takaperin ukemia sinulle oikein? Olen itse treenannut takaperin Ukemia 3:ssa eri lajissa joista jujutsussa se opetettiin parhaiten, tosin opettajakin oli hyvä.
Vinkkejä:
- Ota pieni vauhti taaksepäin kääntymättä
- Vie oikea jalka polvelle vähän poikittain vasemman taakse niin että tasapaino pysyy
- Vie molemmat kädet vasemman hartian yläpuolelle/pään viereen ottamaan "tatamia vastaan"
- Leuka rinnassa
- Lähde tekemään Ukemia vasemman olkapään yli
- Älä yritä tehdä takaperin kuperkeikkaa pään yli, yritä pyörähtää nimenomaan sen olkapään ja käsien varassa
- Yritä pysyä mahdollisimman pallomaisena
- Voit työntää käsillä vauhtia ylösnousussa
- Paremman stänssin saat ylöstullessa kun potkaiset suoraksi oikean jalan, jolla menit polvelle
ja ota ensin Rauhallisesti..
t. Jutsuka
Thanks! Näyttää hyvältä neuvonnalta.
Opettajani näytti, miten se tehdään..*viuh vauh ylös*. Siinä sitten alkeiskurssi kulmat kurtussa vieressä ja kokeilemaan.
Kaksi kertaa meni kuperkeikaksi. Nimimerkillä "on pidetty Sanchin kaulusta". Auu..
Ja kyllä, aion ottaa rauhallisesti. =)
Ihan kiva vaihteeksi huomata, että asialliseen kysymykseen tulee kunnollisia vastauksia - ilman oman lajin puolesta keuhkoamista.
Sinulle, hyvä 30 ja # sanoisin muiden tavoin, että käy kurkkimassa miltä eri lajit näyttää. En tiedä varmasti, mutta ukemien treenaaminen yli 30 -vuotiaana kyllä varmaan onnistuu, mutta ei taida olla kovin nautinnollista.... (itse jo 43 v. = vanha ja kankea).
Tuosta virtaamisesta Sinun tuskin tarvitsee olla huolissasi - yleensä on niin että viimeistään 2-3 vuoden treenaamisen jälkeen tapahtuu vapautumista "harjoittelun pakosta" ja harrastamasi laji sisäistyy, jolloin alat itse luoda jotain Sinulle tyypillistä tapaasi ilmentää lajiasi.
Tietysti koettu perheväkivalta vaikuttaa, voi olla vaikea "virrata", jos ko. toimintaan sinänsä kytkeytyy liian kipeitä muisti- ja mielikuvia. Rohkeasti vaan kuitenkin mukaan - kurssikaverit voi tuossakin suhteessa tarjota yllättävää apua.
yst. terv. Pantse, shotokan -karateka
Olen iloisesti yllättynyt saamieni vastausten tasosta. Yleensä keskusteluareenoilla käyty taisto ja iskut vyön alle puuttuvat tästä ketjusta, onneksi.
Aion kyllä nuuskia joka harjoituspaikan tällä alueella. Joku laji, missä voin hyödyntää ulottuvuuksiani (potkin korkealle ja kovaa luonnonlahjakkaasti) kyllä varmasti löytyy.
Ukemihankaluuksiin otan edelleen mielellään neuvoja tai niksejä vastaan. Joku, joka ei ole ollut asiassa luonnonlahjakkuus, mutta on takaperin ukemin oppinut, voisi kertoa, kuinka on treenannut (ei halvaantumiskokemuksia, kiitos ;-)
Tai better yet, sanokaa lajeja missä sitä ei tarvita *plink*
Ukemi takaperin on useimmille ihmisille se vaikeampi, myös minulle silloin joskus peruskurssilla. Tässä yksi tapa, miten meidän seurassa aloittelijat harjoittelevat tätä:
Ukemin harjoittelu kannattaa aloittaa ihan polviltaan tai armeijatermiä käyttäen korkeasta polviasennosta. Tässä on toinen polvi maassa jalka taaksepäin ja toinen eteenpäin jalkapohja maassa, niin että reisi ja sääri muodostavat 90 asteen kulman (kuten myös maassa oleva jalka). Ylävartalo on aluksi suorassa.
Nosta eteenpäin olevan jalan puoleinen käsi suoraan sivulle. Toinen käsi voi olla vapaasti vartalon vieressä alaspäin. Laita leuka rintaan kiinni ja kallista päätä toiseen suuntaan, kuin suorana sivulle osoittava käsi. Nyt pää ei ole tiellä ukemia tehdessä ja niska ja suorana oleva käsi ja olkapää mudostavat "tason", jonka yli voi pyörähtää.
Käännä taaksepäin oleva jalka poikittain samaan suuntaan kuin sivulle osoittava käsi. Pyöristä selkä ja istahda sivuttain olevan taaimmaisen jalan puoleisella pakaralla maahan. Ota samalla hieman vauhtia taaksepäin. Pidä kokoajan käsi jännitettynä sivulle ja pää rinnassa kiinni. Pyörähdä taaksepäin ja heitä jalat pään ohi sivulle osoittavan käden yli. Toisella kädellä voit ottaa tässä vaiheessa vastaan matosta ja käyttää sitä tukena ja apuna noustessa ylös. Muista pitää käsi koko pyörähdyksen ajan sivulla, etkä vedä sitä kehoon kiinni ukemin aikana. Sitten kun ukemi alkaa sujua näin voi siirtää kädet eteensä niin, että ne muodostavat vartalon eteen pystysuunnassa olevan ympyrän. Muuten ukemi tapahtuu samalla tavalla kuin käsi sivullakin. Sitten voi pikkuhiljaa nuosta matosta pystyasentoon ja lopulta kokonaan pystystä.
Helpompi olisi näyttää, kuin kirjoittaa selitystä, mutta noin aika moni on löytänyt se taaksepäin tehtävän ukemin. Ja lohdutuksena voin kertoa, että kaikki sen ovat oppineet. Joillain vain voi kestää hieman kauemmin kuin toisilla.
Ja sitten samaan postaukseen aikidosta. Itse en suosittelisi aikidoa lajiksi sellaiselle, joka hakee ensisijaisesti itsepuollustusta. Tähän parempia varmaan ovat krav maga tai jujutsu. Aikidossa itsepuollustus ei ole se pääasia, vaikka sekin elementti siellä on olemassa. Itse olen treenannut aikidoa n. 7 vuotta.
aikidon koko kuva ei ole se, että "sun pitää antaa ki'n virrata tekniikoissa". Tai että opettaja neuvoo sanomalla että "käytä enemmän haraa." Lajia ja budokulttuuria paremmin tunteville tuttu käsitemassa hämmentää turhaan vasta-alkajaa, kun aivan hyvin voisi puhua esim. tasapainosta, painopisteesta, voiman linjoista jne.
Suomessa on sellaisiakin seuroja, joissa aikidoa harjoitellaan maalaisjärkisesti ja itsepuolustustoimivuutta ajatellen. Totta tosin on se, että ns. toimivan aikidon sisäistäminen vie pitkään.
Jos asustat 75 000 asukkaan kaupungissa ja se sattuu olemaan Jyväskylä, niin mene Aikikeniin, jossa opettaa Kai Koskinen. Rouhean aikidon ohella seurassa voi harjoitella mm. jujutsua ja Krav Magaa, jos sittenkin kaipaat jotain suoraviivaisempaa...
...nimittäin opettajan hetkellinen, kuinka sitä kuvaisi, hurmoshenkisyys. Hänelle oli todella tärkeintä, että ensin tulee mieli (ja se VIRTA) ja sitten muu. Oli aika paljon keskittymis- ym. harjoituksia, ja yritin kyllä oikeasti. Ei vain ollut minulle.
Kerran hän demonstroi jotain tökkimällä suorin sormin minua alavatsaan useamman kerran. Ihan kiva sinänsä, noin "hengen" nostattajana. Mutta kun mulla sattui olemaan sellainen t:n muotoinen teräväreunainen titaanikappale siellä tökittävän alueen sisällä... Onneksi ei tullut perforaatiota, sen seuraukset voi jokainen kuvitella itse.
Opettaja oli kyllä todella pätevä omilta taidoiltaan. Kurssin raavaimmat miehet kiskoivat yhtäaikaa ja pikkumies seisoi tyynenä paikallaan, hievahtamatta. Ihailen moista kyllä, mutta ehkei tuo ole se kaikkein hyödyllisin taito.
Itsepuolustuksellinen laji täytyy löytää jostain muualta kuin Aikikenista, koska asuinpaikka on länsirannikolla. Mutta kiitokset, kiva tietää tämä aikidon "hyötykäyttösuuntauskin".