Kaiken kaikkiaan minusta koko "kotiteatteri"-case on pelkkää humpuukia. Olen nimittäin ihan varma siitä, että normaali kunnollinen stereokaiutinpari ja hifi-vahvistin antaa paremman äänielämyksen kuin kasa jotain ihme linnunpönttöjä, joita näiden "kotiteatteripakettien" yhteydessä myydään, vaikka tietysti rahaakin menee sitten enemmän.
Minun mielestäni kotiteatterin aloituspaketiksi sopii seuraava setti:
1) telkka tietysti. No minkälaatuista kuvaa nyt haluaakin ja kuinka isoon tilaan se tulee niin eiköhän se siitä 500 egestä mennä ylöspäin.
2) hifi-viritinvahvistin, vaikka Sony. Laite maksaa 300 e minimi.
3) dvd- soitin, näitä saa tarjouksesta 59 e, mutta kyllä se 99 taitaa yleisesti ottaen olla.
4) kovalevylle tallentava digiboksi
kunnolliset taitaa maksaa 350 e ylöspäin, riippuen onko kaapeli vai antenni
5) *kaksi* musiikin kuunteluun riittävää hyvälaatuista stereokaiutinta, Jamo(?), hinta 400 e pari. Kyllä 500 kannattaa laittaa.
Siinä se aloitussetti sitten on.
Jos sen saa tingattua 1500 euroon, niin hyvä on.
Musta ei siis ole mitään pointtia ostaa jotain LG:n settiä, josta saa kasan epäkelpoja sähkölaitteita ja sitten 5 kpl niitä siivekkäiden asumuksia.
Sitten kun alkujysäyksestä on toivuttu, ostetaan subbari ja pari halvempaa kajaria taakse ja päivitetään se telkkari, jos tuli nuukailtua.
Päivitys maksaa kai sitten saman verran kuin se aloituspaketti.
Tämän jälkeen voi alkaa hifistelemään, jos ei tiedä mitä rahoillaan tekisi.
Minun mielestäni kotiteatterin aloituspaketiksi sopii seuraava setti:
1) telkka tietysti. No minkälaatuista kuvaa nyt haluaakin ja kuinka isoon tilaan se tulee niin eiköhän se siitä 500 egestä mennä ylöspäin.
2) hifi-viritinvahvistin, vaikka Sony. Laite maksaa 300 e minimi.
3) dvd- soitin, näitä saa tarjouksesta 59 e, mutta kyllä se 99 taitaa yleisesti ottaen olla.
4) kovalevylle tallentava digiboksi
kunnolliset taitaa maksaa 350 e ylöspäin, riippuen onko kaapeli vai antenni
5) *kaksi* musiikin kuunteluun riittävää hyvälaatuista stereokaiutinta, Jamo(?), hinta 400 e pari. Kyllä 500 kannattaa laittaa.
Siinä se aloitussetti sitten on.
Jos sen saa tingattua 1500 euroon, niin hyvä on.
Musta ei siis ole mitään pointtia ostaa jotain LG:n settiä, josta saa kasan epäkelpoja sähkölaitteita ja sitten 5 kpl niitä siivekkäiden asumuksia.
Sitten kun alkujysäyksestä on toivuttu, ostetaan subbari ja pari halvempaa kajaria taakse ja päivitetään se telkkari, jos tuli nuukailtua.
Päivitys maksaa kai sitten saman verran kuin se aloituspaketti.
Tämän jälkeen voi alkaa hifistelemään, jos ei tiedä mitä rahoillaan tekisi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
muuta kuin myyjät kaupassa, että valmiit paketit on hyviä.
Parhaan kotiteatterin saa todellakin kun ostaa kaikki erikseen, mutta kaiuttimien tulisi olla kaikki ainakin saman valmistajan jotta niissä ei olisi kovin suurta soinnillista eroa.
Ei noilla sinun tarjoamillasi vaihtoehdoillakaan vielä kovin kummoista kotiteatteria aikaiseksi saa, itse laittaisin rahaa enemmän vahvistimeen ja kaiuttimiin mitä tuossa ehdotit.
Noissa sun tarjoamissa vaihtoehdoissa ei ole muuta hyvää kuin Jamon etukajarit, muu onkin skeidaa. Salkkareita voisin möllöttää noilla, en muuta.
Jos haluaa laittaa kunnon leffankatselu kokonaisuuden niin keski- ja takakajarit samaa settiä kuin etukajarit. Ja vahvistimeksi ja DVD/Blue Ray laitteeksi sellainen joka toistaa ääni- ja kuvaraidan mikä levyyn on pakattu.
Itse laitoin v.-99 6000mk televisioon ja v.-01 9900mk DVD:n, vahvistimeen ja 5x kaiuttimiin. Pakettiin olen ollut erittäinkin tyytyväinen vaikka se ei mitään hifiä vielä olekkaan.
Ruutu mennee vaihtoon seuraavan kuukauden aikana nykyaikaiseen lättänään, enkä siinäkään tyydy mihinkää keskinkertaiseen.
Viittaan otsikkooni: "kotiteatteri on humpuukia". Siis olet oikeassa siinä, että 1500 eurolla ei vielä katsella elokuvia, elikä sitä ei voi kutsua kotiteatteriksi. Sanoisin että sinun laitteistosi on laadultaan kotiteatteri.
Mutta uskoisin 1500 e stereo-setti on kuitenkin parempi kuin samanhintainen monikanava-romuläjä.
Äänentoistosta muuuten sen verran, että ihmisaivothan korjaa kaikenlaisia signaalissa olevia virheitä ja heikkouksia, eli kuten sanotaan "korva adaptoituu" niin liian alhaiseen/kovaan volyymiin, huonoon taajuusbalanssiin kuin taustakohinaankin. Elokuvan juoneen voi eläytyä aivan mololla tv:lläkin. Monet äänen- ja kuvanlaatuun liittyvät kysymykset ovatkin tietynlaisia mielikuva-asioita. Uuden hyvälaatuisen laitteen saaminen on aina hienoa, mutta itse keskityn kuitenkin enimmäkseen sisältöön.
Elokuvia voi sitä paitsi katsella elokuvateatterissa ja konserteissa tapaa esiintyjät ihka elävinä, vaikka cd:ltä musiikki kuulostaisikin paremmalta.
tuohon tyyliin.
Kannattaa "panostaa" laajennettavuuteen.
Perustelevisio riittää mainiosti alkuun ja myöhemmin TV toimii uutistenkatselussa kun videotykki on saatu hankittua.
Vahvistimessa tulee olla riittävästi "töpselipaikkoja" ja sopivasti laatua ja tehoa.
Laadukkaita kokoäänikaiuttimia muuten valmistetaan vielä tulevaisuudessakin!!
Suositushan on, että kaikki kaiuttimet olisivat samanlaisia.
On ihan kiva että ovat edes samaa sarjaa/valmistajaa, mutta kun "vakavasti otettavaa" ääntä tulee myös takakanavista.
Eli ensin ostetaan ne kaksi pääkaiutinta, sitten myöhemmin samanlainen keskikanavaksi ja taas kun kukkarossa rahaa piisaa, niin pari vielä taakse.
(keskikanavan magneettisuojauksen voi tehdä erittäin helposti itsekin, kerron lisää jos jotakuta kiinnostaa)
Tilpehööri osastoa eli soitinta, "leffa"subbaria ja digibokseja saa halvalla, ja joutuukin vaihtamaan tiuhemmin kuin vahvistinta tai kaiuttimia.
Mutta pahvi-aivo-perus-Suomalainenhan ei jaksa säästää eikä odottaa, vaan ostaa heti kerralla sen välttävän muovirasiapaketin, tai velkaantuu yliäyräiden ostaessaan parempia laitteita kerralla, ja maksaa kaikesta korkojen kanssa älyttömän ylihinnan.
"Kaiken kaikkiaan minusta koko "kotiteatteri"-case on pelkkää humpuukia."
OK. Mielipide.
"Olen nimittäin ihan varma siitä, että normaali kunnollinen stereokaiutinpari ja hifi-vahvistin antaa paremman äänielämyksen..."
Oikea monikanavatoisto antaa varmuudella mahdollisuuden parempaan ja realistisempaan äänielämykseen kuin kaksikanavatoisto, mutta kaiuttimien ja tallenteen pitää olla hyvät, eikä monikanavaisuus sinällään ei ole äänenlaadun tae. Live-esityksen esimerkiksi voi mikittää ja miksata huonosti, jolloin lopputulos antaa väärän kuvan järjestelmän kyvyistä satunnaiselle tutustujalle.
"...kuin kasa jotain ihme linnunpönttöjä, joita näiden "kotiteatteripakettien" yhteydessä myydään"
Tuo meni naulan kantaan! Ei niillä vitosen linnunpöntöillä/saippuarasioilla mitään teekään. Materiaalien tuhlausta ja jäteongelman pahentamista, sanon minä.
Brändin eli merkin mukaan yleistäminen ei ole järkevää, useimmiten. Jos tuntemattomat halpisvalmistajat jättää huomiotta, niin jokaiselta merkiltä löytyy sekä hyviä että vähemmän onnistuneita tuotteita. Tietysti, jos harrastajien keskuudessa tiedostetaan, että merkki X valmistaa pirun hyviä levysoittimia, niin asia voi hyvin ollakin niin, mutta suositus, että osta massavalmistajan X tuote, koska merkki on tunnettu, on huono. Tämmöinen "Sony on hyvä merkki" -yleistys ei toimi. Sony on tehnyt vahvistimia, joissa ei testien mukaan ole mitattavat perusasiat kunnossa, mutta toisaalta telkkareita, jotka ovat pärjänneet hyvin.
"5) *kaksi* musiikin kuunteluun riittävää hyvälaatuista stereokaiutinta, Jamo(?), hinta 400 e pari. Kyllä 500 kannattaa laittaa."
Hyvä kaiutin käy minkä tahansa äänimateriaalin kuuntelemiseen.
"Jamo(?)" -Tietämättömän yleistystä, koska merkki on valmistanut sekä hyviä että huonoja kaiuttimia. Kaiutin on siitä metka tuote, että laatu ei välttämättä nouse hinnan mukana. Joku kohtuuhintainen "perusmalli" voi olla kuunneltuna ja mitattuna parempi kuin selvästi kalliimpi. Jokainen kaiutinmalli suunnitellaan alusta loppuun omanlaisekseen, ja suunnittelu voi onnistua tai sitten ei.
"Tämän jälkeen voi alkaa hifistelemään, jos ei tiedä mitä rahoillaan tekisi."
Minusta ei ole järkevää tehdä hankintoja joista tietää, että ne menevät pian vaihtoon. Jos kerran tiedostaa laatuasiat, kannattaa vaikka ensin säästää enemmän ja ostaa kerralla kunnolliset jotka miellyttävät kauemmin. Vaikka vanhat laitteet saisi myydyksikin, tappiota tulee aina.
Jos aikoo hifistellä, tehtäköön se saman tien tai viivästettyinä hankintoina, mutta "nippa-nappa-laatu" kannattaa jättää kauppaan, varsinkin köyhän.
Vaatimattomampikin laatu voi olla perusteltu valinta, jos tiedostaa, että haluaa tyytyä siihen, tai jos budjetti nyt vaan sattuu olemaan tietyn kokoinen. Tietämättömyyttään siihen ei kuitenkaan kannata rahojaan laittaa. Kyllä laitehankintoja tekevän kannattaa hiukan perehtyä asiaansa ja tehdä tietoisia valintoja.
Asiantuntevaa neuvontaakin saa todennäköisemmin hifiliikkeestä kuin pesukonekaupasta, mutta jälkimmäisestä saattaa löytää edullisemman hinnan, jos tietää, mitä hakee.
Kiitän kaikista näistä kommenteista, ja tästä saa itsekin mietittävää.
Pointtini oli se, että kun siirrytään hintaluokkaan 1500-2000 euroa, on mahdollista rakentaa jonkinlainen stereo-"kotiteatteri", jolla voi hätätilassa katsaista jonkin elokuvan kuunnella musiikkia ihan ok mutta jos halutaan siirtyä monikanava-ääneen elokuvan katseluun sopivaan kuvalaatuun ja -kokoon, hintaluokka pompsahtaa helpostikin kaksinkertaiseksi.
"Hifistelyllä" muuten tarkoitin sitä, että saahan sitä vahvistimesta maksaa vaikka kolme tonnia, kajareista tai töllöstä nyt puhumattakaan. Parin sadan satsaus siinä alussa ei silloin paljon hetkauta.
Tuosta "laajenettavuudesta" vielä toteaisin sen verran, että ehkä vahvistimeen voisi sijoittaa enemmänkin. "Alkaisijiksi" ostetut etukaiuttimet voi ehkä hyödyntää takakaiuttimina.
Äänentoistosta sanoisin sen verran, että ainakin musiikin kuuntelussa suuri merkitys on kaiuttimien ja kuuntelupaikan sijoittelulla, sekä mahdollisen taajuus/balanssikorjauksen säätelyllä tilan siinä olevien materiaalien ja olosuhteiden huomioon ottoa.
Totta on, että esim. Sony ja Jamo valmistavat sekä huonoja että hyviä laitteita. Uskoisin, että mikäli etukaiutinparin hinta on esim. alle 250 e, se ei voi olla kovin hyvä. Samoin, jos monikanavahvistimen hinta tai osuus paketin hinnasta on alle 250 e, se on huono merkistä riippumatta.