Tulipa mieleen kysellä tällaista että kuinka asia toimii ihan käytännössä.
Elikkä meillä okl:ssa toitotettiin, että ilman kaksoipätevyyttä (luokanopettajan tutkinto sekä pitkä sivuaine) ei enää nykypäivänä työllisty. Olen pieneltä paikkakunnalta lähtöisin, ja vielä meillä ainakin lo:t toimivat alakouluissa ja aineenopet yläkoulussa ja lukiossa. Ja kun ottaa huomioon tiettyjen aineenopettajien työllisyystilanteen (historia & yht, bg) niin onko kaksoispätevyys lainkaan tae onnellisesta tulevaisuudesta ja helposta tiestä vakivirkaan? Koska kaksoispätevyyteen kuuluu valitusta sivuaineesta aineopinnot eli cumu, niin eikö kuitenkin jatkuvasti valmistu enemmän kyseistä ainetta lukeneitä opeja? Eikö heille kuitenkin (toivottavasti) anneta etuoikeus näihin tunteihin? Vai miten tämä Suomessa yleisesti nykyään kulkee?
Kiitos vastanneille jo etukäteen.
Elikkä meillä okl:ssa toitotettiin, että ilman kaksoipätevyyttä (luokanopettajan tutkinto sekä pitkä sivuaine) ei enää nykypäivänä työllisty. Olen pieneltä paikkakunnalta lähtöisin, ja vielä meillä ainakin lo:t toimivat alakouluissa ja aineenopet yläkoulussa ja lukiossa. Ja kun ottaa huomioon tiettyjen aineenopettajien työllisyystilanteen (historia & yht, bg) niin onko kaksoispätevyys lainkaan tae onnellisesta tulevaisuudesta ja helposta tiestä vakivirkaan? Koska kaksoispätevyyteen kuuluu valitusta sivuaineesta aineopinnot eli cumu, niin eikö kuitenkin jatkuvasti valmistu enemmän kyseistä ainetta lukeneitä opeja? Eikö heille kuitenkin (toivottavasti) anneta etuoikeus näihin tunteihin? Vai miten tämä Suomessa yleisesti nykyään kulkee?
Kiitos vastanneille jo etukäteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hetkellä ole monistakaan aineenopettajista pulaa (kielet, historia, biologia....) niin käytännössä niiden aineiden virkoihin ei pelkällä cumulla ole mitään asiaa edes yläkouluun, vaikka jossain lakipykälässä sanotaan, että cumu eli väh. 35ov riittää.. Kokemuksesta voin sanoa, että olen hakenut sivuaineeni virkoja (olen siis aineenopettaja), enkä ole ikinä saanut edes haastatteluun kutsua. Ja yleensähän harvemmin haetaan yhden aineenopettajia. Yleensä virat ovat kahden aineen virkoja ja silloin toisesta aineesta on kyllä oltava laudatur-taso eli vähintään se 55ov, riippuen aineesta.
En sitten tiedä onko se luokanopettajan viransaamiseksi nykyään välttämätöntä, että on cumu jostain aineesta esim. äidinkieli, matematiikka... Osoittaahan se tietenkin parempaa perehtyneisyyttä asiaan, vaikka opettaakin niitä alakoulussa. Ja aineenopettajathan eivät käy niitä aineita alakoulussa opettamassa, vaan kyllä esim. noi on ihan luokanopettajien vastuulla.
Kielissä asia on kyllä pitkään ollut toisin, mutta kielet on toisaalta vaativampia aineita monellakin tapaa...Opettajalla itsellään on oltava niistä laajat tiedot ja myös mielestäni kieltenopettajat ovat erikoistuneet niiden opettamisen pedagogiikkaan.
Muistan vielä ajat,jolloin luokanopettaja opetti lähes kaikkia aineita.Sitten alkoi aineenopettajien ylitarjonta ja heille ei siis riittänyt töitä yläkoulun puolella, joten he alkoivat tuputtaa itseään alakouluun muka pätevämpinä, kun on erikoistuttu johonkin yhteen aineeseen ja muista opetettavista aineista on pikakurssit.Näin he saivat luokanopettajan virkoja ja varsinaiset OKL:n käyneet olivatkin sitten jo hieman alikoulutettuja.Jotenkin tämä puhallus tuntuu kovin tehdyltä ja ikävältä.Opetuksen taso esim.harrasteaineissa on tämän takia romahtanut.
kirjoituksestasi, että mutkat suoriksi.
Kaksoispätevyys ei ole tae "onnellisesta tulevaisuudesta ja helposta tiestä vakivirkaan". Esim. täällä Turussahan hyvin hyvin harva virka menee minkään haun kautta, vaan asioita hoidetaan ja paikkoja annetaan tiskin alta.
Kaksoispätevyys ei ole hassumpi idea, mutta jos haluat varmasti töitä valmistuttuasi, niin:
a) muuta työn perässä. Pienet paikkakunnat pohjoisessa ja idässä huutavat muuttopulan kourissa pätevää opettajakuntaa luokseen. Ainahan sieltä pääsee pois yhden lukuvuoden jälkeen.
b) tee ERITYISopettajan opinnot. Erityisopetuksen määrä kasvaa jatkuvasti ympäri Suomea. Valmis erityisopettaja voi periaatteessa valita paikkakunnan ja ammatilliset olosuhteet, joita kaipaa. Vilkaise www.mol.fi:tä ja huomaat väitteeni perustelluksi. Se on suurempi mysteeri, miksi kouluttautumista erityisopettajaksi ei tueta enemmin tai aloituspaikkoja korkeakouluissa ei lisätä.
Ja siitä kaksoispätevyydestä vielä... kovinhan tuolla Opetushallituksen puolella on yritetty buffata tuota yhtenäiskoulun ideaa eteenpäin ja ymmärtääkseni fasiliteetteja yhtenäiskoulun ideaa noudattaen rakennetaan jatkuvasti ympäri Suomea, hitaasti mutta kuitenkin. Eli kyllä se kaksoispätevyyskin hyödyllinen on paikkakunnasta ja koulusta riippuen.
"Valmis erityisopettaja voi periaatteessa valita paikkakunnan ja ammatilliset olosuhteet, joita kaipaa."
Mutta valmis erityisopettaja ei kyllä lähde tekemään ihan mitä hyvänsä postia! Aika merkillisiä kehitelmiä sitä löytyy sekä pienemmiltä ja isommilta paikkakunnilta. Itse en ymmärrä ollenkaan näitä sekaryhmiä, joihin laitetaan lapsia 1-6 -luokilta aivan erilaisilla diagnooseilla (=tarpeilla). Ketä siinä opetat?
olen suunnitellutkin tehdä, kunhan taas saa olla töissä muutaman vuoden ja saa opiskelut pois mielestä hetkeksi aikaa. Eo- opinnot ovat jossain vaiheessa suunnitelmissa, koska mahdollisuuksia ei ole lähteä itään pikkukuntaan töitä kattelemaan edes yhdeksi lukuvuodeksi.
Sen verran tein eilen, että selasin Turun yliopiston erillisopintotarjontaa. Sivuston mukaan erillisiin erityisopettajan opintoihin voivat hakea ne, joilla on luokanopettajan pätevyys TAI ylempi korkeakoulututkinto JA aineenopettajan pätevyys. En ymmärrä ollenkaan, kaksi ekaa on, mutta ao- pätevyyttä ei. Siihenkö jää sitten hakeminen..?
"luokanopettajan pätevyys TAI ylempi korkeakoulututkinto JA aineenopettajan pätevyys. En ymmärrä ollenkaan, kaksi ekaa on, mutta ao- pätevyyttä ei. Siihenkö jää sitten hakeminen..? "
Voit siis hakea:
- luokanopettajan pätevyydellä
- ylemmällä korkeakoulututkinnolla, jonka lisäksi sinulla tulee olla aineenopettajan pätevyys
Mikä tässä oli se vaikea kohta?