ihana

Aina kun kaipaan mielenrauhaa ja paikkaa eheytymiseen, lähden rannalle. Meri saa jollain lailla asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Olipa myrsky tai tyven. Myös arjesta irtiottoon halutessani haaveilen aina jonnekin lämpöiseen luonnonkauniiseen paikkaan (Espanja tms)meren rannalle jonkun ihanan samanhenkisen ihmisen kanssa.

Jos ei omaa kotoluukkua lasketa, niin seuraavana listasta löytyy tuo Jyväskylän satama, sekä Viitaniemen uimaranta/puisto. Kummassakin paikassa se veden läheisyys on varmaankin se mikä eniten houkuttaa. Ja ehkä ne on sellaisia paikkoja joihin minäkin yksin kehtaan mennä muita ihmisiä katselemaan ja haaveilemaan :)

Yleensä olen vain kotona ja nukun. Ja unet vievät minne milloinkin.

merenranta kuulostaisi toisaalta hyvältä, niin kuin joku tuossa ylempänä sanoi. Mutta miten saada itsensä liikkeelle?

..tulee vain käveltyä ympäriinsä, reitillä ei niin väliä... Välillä menen puistoon istahtamaan toviksi, joskus nautin kaikessa rauhassa jäätelön samalla... :)

Luonnossa on ihan kiva tallustaa. Käytiin eilen siskon kanssa rannalla kattelemassa aaltoja ja matkalta löytyi herkullisia vadelmia. Yksin ei ulos jaksa oikein mennä.

Ainakin täällä Turussa on ihana istuskella jokirannassa lumoutumassa veden kimalluksesta joen pinnassa, tai puistoissa katselemassa lapsia ja lintuja.
Itse rakastan myös kävelykadulla tai kauppakeskuksissa vaeltelua. Väkijoukoissa kulkeminen on jotenkin rauhoittavaa. Kirjakaupat, vaateliikkeet, kahvilat ja kirpparit ovat myös jotenkin mukavan turvallisenoloisia paikkoja, varsinkin jos sattuu vahigossa olemaan varaa ostaakkin jotain pientä.
Joskus istuskelin sunnuntaisin jossain keskustan penkeistä ja tarkkailin ohikulkevia ihmisiä. Kukaan kun ei liiku sunnuntaisin kaupungissa muuten vain, vaan kaikilla on joku tarkoitus olla siellä. On hauskaa miettiä minne kukakin on menossa ja millainen elämä heitä odottaa siellä jossain.

Luin että "ihana saada pesää". Vaikka eipä sillä, kyllähän se varmaan melko ihanaa olisi. Mutta ei mitään kiirettä, edellisestä kerrasta on kuitenkin vasta n. vuosi. Kovalla yrityksellä ja tsempillä uskon että eiköhän tässä seuraavan kymmenen vuoden sisään taas tärpänne.