En ollut oikein varma mihin aiheosioon tästä laittaisin... Lyhyesti taustaa. Olen nuori mies jostain päin suomea (toivon että tutut eivät löydä tätä viestiä). Juuri erosin tyttöystävästäni. Kävi monta muutakin takaiskua samaan syssyyn. Mukaanluettuna 1 kuolematapaus. Stressaavaa aikaa on ollut. nyt kun stressi on poissa iskee masennus. Ero ei johtunut siitä etteikö olisi tarpeeksi tunteita. ajoitus oli aivan väärä. ei minun osaltani. siis minut jätettiin. Tunsin olevani aikuinen ja nyt taas lapsi. Näitä ei tarvinnut ajatella pitkiin aikoihin mutta nyt iski alemmuuskompleksi. Outoa!! Koska tiedän olevani hieno ihminen. Komea(olen tehnyt mallin töitäkin) ja olen muusikko, rakastava, karismaattinen ja kaikkea hyvää. En täydellinen tosin. kuka olisi. Nyt vaivaa kaikki sellainen esim. että en tunne enään kovinkaan paljoa siitä että menetän ihmisiä. Olen menettänyt niin monta. Siksi kaveriksi jääminen tuntuu olevan yhdentekevää. Naisille jostain syystä se on tärkeä asia. Olihan ja on hän minulle aina tärkeä ihminen. Rakastan varmasti aina vaikken enään näkisikään. Hän ei haluaisi mitenkään päästää minusta irti. En tiedä tulevaisuudesta onneksi. Minusta tuntuu että olen tosi sekaisin. Mieli ja päätökset ailahtelevat miten sattuu...Tätä kirjoitellessa olen töissä ja muut hymyilevät minulle vaikka samaan aikaan tekisi mieli käydä vessassa oksentamassa. Pitäisikö hakeutua terapeutille?
Sekaisin...
Mies palasina
31176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huomaa, että olet kirjoittanut jutun työaikana. Oli hieman perässäpysymistä, mitä oikein hait jutullasi. Tuntuu tosiaan, että ajatuksesi ovat sekaisin tällä hetkellä, eikä mikään ihme. Ihmissuhteet ovat meille tärkeitä ja tottakai olisi hienoa, jos voi säilyä ystävänä eron jälkeen. Kiintymysside toiseen jää jäljelle, vaikka aika pariskuntana päättyisikin.
Voi olla, että elämässäsi on tapahtunut niin paljon, että sinulla on vaikea käsitellä kaikkea tapahtunutta. Voit alitajuisesti suojella itseäsi, jotta menetykset eivät koskettaisi sinua niin paljon. Kenelle voisit purkaa pahaa oloasi? Onko sinulla ystäviä tai terapeuttikin voisi auttaa pahimman yli. Ei ole häpeällistä olla välillä heikko. Rakastamalla itseäsi ja antamalla itsellesi oikeus surra, laitat paranemisprosessin alulle. Mutta jos et ole vielä valmis, sekin aika koittaa jossain vaiheessa.
Mikäli olet komea, hyväsydäminen ja hieno ihminen sydämesi löytää kyllä uuden rakkauden aikanaan. Luottamusta vain. Antaa mielen ja tunteiden nyt ailahdella, sillä tasapainonkin aika koittaa.
löytyy viimeisestä lauseestasi ennen viimeistä kysymystä siis.
Miksi teeskentelet tai esität ihmisille? Onko sinulla oikeita ystäviä?
Ystäviä ja hyviä sellaisia löytyy. En tiedä ansaitsenko heitä?.. Missään vaiheessa ei mistään esittämisestä ole ollut kyse.