Syksyn tuloon valmistautuessa ostaisin kädessä pidettävän "taskulampu" hakuvaloksi. Entuudestaan minulla on neljällä suuremmalla paristolla varustettu maglight tyyppinen taskulappu halogeenipolttimolla, joka voisi hyvässä säässä pimeällä valaista kohtuullisen matkan päästä merimerkkien heijastimet. Aina ei kuitenkaan ole hyvä "kirkas" ilma vaan yölläkin on sumua ja sadetta ja kenties tarvitsisinkin myös tehokkaaman käsivalaisimen. Maritimin luettelosta löytyy ladattavia 6V H3 polttomolla varustettuja valonheittimiä 250.000 candelasta (15W ja 60min) miljoonaan candelaan (55W ja 25min). Lisäksi löytyy mm. sinisuodattimella varustettu valaisin jonka kerrotaan tunkeutuvan paremmin sumun ja sateen lävitse (tupakana sytytinliitin) 12V 55W. Kiinteästi asennettavina löytyy 100W ja 170W versioita.
Minkähän tehoinen valasin olisi sopiva. Ilmeisesti oleellista on että valokeila olisi kovin pistemäinen, mitenhän heijastimet on H3 poltin valaisimiin rakennettu. Rajoittaako virtajohto liikaa käsivalaisime vapaata käyttöä veneessä ja olisiko ladattava versio käytännössä kätevin. Riittääkö 25min (uusi akku) käyttöaika syysillan veneilyyn. yms mitä huomioida ?
Minkähän tehoinen valasin olisi sopiva. Ilmeisesti oleellista on että valokeila olisi kovin pistemäinen, mitenhän heijastimet on H3 poltin valaisimiin rakennettu. Rajoittaako virtajohto liikaa käsivalaisime vapaata käyttöä veneessä ja olisiko ladattava versio käytännössä kätevin. Riittääkö 25min (uusi akku) käyttöaika syysillan veneilyyn. yms mitä huomioida ?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Käsivalaisin = museovirasto suosittelee.
Karttaplotteri ja tutka.
Ei tarvi lyysailla, valoilla sohia.
Siirry nykyaikaan, lamput lapsille leluiks teltaöihin, ja paperikartat vessapaperiks.
Ehkä olen kivikautinen, mutta ei ole vuosien kokemusta veneilystä ja haluan perustaa navigoinnin myös näköhavaintoihin sen lisäksi että mahdollisesti varmistan ratkaisun myös karttaplotterista. Kesällä harjoittelimme siten että vaimo luki kartasta väylää ja minä seurasin plotterista miten etenimme. Oppii etsimään väylätauluja selän takaa ja ottamaan suuntimaa kummeleihin yms yms. Samaa pitäisi harjoitella myös pimeällä, se on meille aivan uutta. Eli ostan käsivalaisimen joka tapauksessa vaikka omistan karttaplotterin.
Pitää vain osata katsoa, ja varsinkin kuunnella.
Sokeatkin näkevät, monesti paremmin kuin näkevät. :)
Taas yksi älynväläys!
Tiesit varmaan, että jokaisessa aluksessa (niin, siinä pienimmässäkin veneessä) on oltava tähystys, ihan omilla silmillä. Elektronisia laitteita on esim. sumussa käytettävä, jos niitä löytyy.
"Paperikartat vessapaperiks ja lamput lapsille leluiks..." Toivottavasti näitä ei liiku merialueella...
ja ilmeisesti vielä plotterin varassa siten, että vähintäänkin otetaan herneet nenuun jos ei voida ajaa juuri sitä ennalta kuviteltua reittipisteiden välistä viivaa pitkin, kun muuhun ei taidot riitä. luepa alempaa väitteet parin metrin tarkkuudesta paikannuksessa. gps ehkä siihen pystyykin, mutta kuinka lienee kartan kanssa.
plotteri ja tutka, kiville menee ainakin sisävesillä, jossa reitit on paikoitelleen n 10 metriä leveitä ja kapeampiakin. ei järjen eikä valon käyttö ole varmaan muualllakaan keilletty
Hei,
Sukellustarvikeliikkeissä myytävänä hyviä vedenpitäviä lamppuja. Hinnat 100 € - 2000 €
n. 1000 € saa 21-24w hidin (kaasupurkausvalo). Keila useasti näissä lampuissa n 10°
No saitpa tavalliseen tapaan nokkelia vastauksia. Ajakoon se yksikin plotterillaan sisään satamaan parinkymmenen metrin aukosta. Osuu jos osuu.
Parinkymmenen minuutin toiminta-aika riittää hyvin, normaalit käyttöjaksot ovat hyvin lyhyitä. Eikä niitä kandeloitakaan miljoonaa tarvita, kapea valokeila kyllä. Valo pitää saada laidan ulkopuolelle, jottei hajavalo heijastu omasta kannesta ja kaiteista, siis akkumalli eikä johdollinen. Hintalapun mukaan voi sitten pohtia vesitiiveyksiä.
Että kaksymmentämetrinen aallokko, missäs sellasta on.
Sipoonselällä?
Melko pelle olet.
Satamat joissa olen käynyt ovat kyllä valaistuja.
mielestäni aiemmissa kirjoituksissa ei mainittu mitään aallokoista vaan 20 metrisestä sataman aukosta. plotterilla en sellaisesta ajaisi pimeässä, koska karttojen epätarkkuus on enemmän kuin aukon leveys. kyllä ne viitat on syytä näköhavainnolla varmistaa ohitettaessa ja siinä tarvitaan kunnollista valonheitintä.
Omiin kokemuksiin mahtuu kyllä meno valaisemattomaan "luonnonsatamaan" loppukesän pilvisenä yönä. sisäänmenoaukon viittojen väli ei ole edes kahtakymmentä metriä
Minulla ainakin on kartan heitto 2 metrin luokkaa pahimmillaan.
Ei se paperikartallakaan tarkempaa ole, päin vastoin.
Asialliseen kysymykseen ette osanneet tyhmyyttänne vastata vaan aloitte puhumaan paskaa, muka veneilijöitä. Raukkoja olette.
Oli siellä asiaakin. Valokeilan on oltava kapea jotta se ei heijastu omista kaiteista yms. takaisin. Rannan tuntumassa jossa valo valaisee kohdetta pitää käyttää vain tujauksia jolloin silmä ei ehdi menettää yönäkökykyä (= pupilli ei suppene)
Koska sinulla on veneessäsi akku, silloin ei johdolla toimivakaan ole paha valinta. Ei ainakaan virta lopu kesken. Asenna vaikka tupakansytytinpistoke sellaiseen paikkaan josta johto riittää hyvin käyttökohteeseen. Esim. Biltemasta saat pistokkeita sekä valaisimiakin edullisesti. Jos eivät ole tyydyttäviä niin et menetä paljoa.
Siinä olet oikeassa että navigoida on osattava pimeässäkin ilman plotteria yms. apuvälineitä. Asenne on oikea ja sitä monelta puuttuu.
Hyvää jatkoa ja pimeässänäkemisiä.
Kerrohan minullekin mistä saa 2 m tarkkuudella olevia karttoja. Karttakeskus niitä ainakaan ei myy, eikä MKL ole tähän mennessä tuottanut. Karttojen tarkkuus tekijän mukaan on kertaluokkaa 50 m. Ja miten joku paperikartan aineiston pohjalta tehty kartta olisi lähdettään tarkempi?
Kuten itse totesit, "Oli siellä asiaakin."
Mikä siis mättää, tuskin nämä paskaviestit pilasi tuota asiaa.
Tulipahan vain usempi teksti.
Höllää pikkasen, katkee vielä verisuoni päästä.
Ota rennosti.
Että kun sinä sillä harpillas mittailet kartan reunasta sijaintia, on vene jo mennyt kauas siitä pisteestä jonka käsigepsistä nappasit.
Kun taas plotteri jossa DGPS antaa sijainnin nyt ja heti.
Ja on kyllä työnnetty rahat turhiin ja halpoihin vehkeisiin jos heitto on 50 m. Aivan tajutonta.
Ainakin minulla on niin tarkka kartta, että jos klikkaan pisteeksi jonkun reimarin, niin kyllä sokkona ajaessa kolahtaa kun olen perillä.
Esim sokkeloisessa saaristoväylällä käännöspisteet on juuri siinä mihin ne kartalla olen läiskässyt, tasan oikean kääntöpisteen kohdalla.
Kyllä rytisis monella jos heitto olis 50 m.
Toivottavasti edes vakuutuksesi on eri yhtiössä kuin minulla, jos tietämyksesi on tuota luokkaa. Et tarvitse mitään DGPS:ää riittävään paikannustarkkuuteen. Plotterissasi oleva kartta taas ei ole hiukkaakaan tarkempi kuin se paperikartta, josta se on tehty. Jos tämä peruskysymys oli todella sinulle uusi, olet heikoilla, siis suorastaan aivan tajutonta.
Ainoa, missä olet oikeassa, on se, että rytisis, jos heitto olis 50 m. Mutta kun se heitto paikoin on se 50 m, niin rytiseekin.
ilman plotteria ei ole pahemmin kolahdellut, vaikka ne kartat todella ovat tarkkuudeltaan sitä /-20 m. täysin vektoripohjaista kartta-aineistoa ei vielä kattavasti ole, ja sekään ei ole absoluuttisen tarkkaa. 1:20000 mittakaavaisen kartan millimetri vastaa 20 metriä luonnossa, 1/10 mm on siis 2 m. työkseni n 30 vuotta erilaisin välinein piirtäneenä tiedän kyllä epätarkkuusmarginaalin, vaikka vektoripohjaisissa piirto-ohjelmissa teoreettisena tarkkuutena voidaan pitää jopa 1/10000 mm.
Toisaalta en tähän mennessä sokkeloisilla saaristoväylillä purjehtiessani ole pahemmin joutunut turvautumaan niihin paljon puhuttuihin harppiin ja astekolmioon - melko harvoin edes väylien ulkopuolella liikkuessa - poikkeuksena navigointikilpailut. Normaalissa päiväveneilyssä terve järki ja kompassin/kartan/maisemanlukutaito ovat useimmiten riittävät sijainnin määrittämiseen. Eri asia on sitten avomeren puolella tai suurilla selillä väylien ulkopuolella tai erittäin huonossa näkyväisyydessä, jona en pidä normaalia hämärää tai pimeää, jolloin valaistut merkit näkyvät, ja heijastimelliset taskulampulla.
Käsigepsikin on, mutta sitä käytän joskus tarvittaessa sijainnin tarkistamiseen laiskuuttani. melko harvoin välttämätöntä tarvetta muuhun kuin tarkkaan nopeudenmittaukseen, komapssin eksymätaulukon laatimiseen se on aika kätevä peli.
Luin hämmästyneenä, että joku kuvittelee plotterin avulla voivansa kulkea jopa kahden metrin tarkkuudella. Jonkinlaista perustietoa kannattaisi jokaisen hankkia, ennen kuin lähtee kotilaituria pidemmälle.
Kannattaa pitää mielessä, että pelkästään karttaan piirretty ohut viiva (esim. syvyyskäyrä tai viitta) on luonnossa riittävän leveä kiville menoon. Ja sähköisten karttojen pohjalla ovat aivan samat paperikartat - tietääkseni yksikään kaupallinen sähköisen kartan valmistaja ei tee omia karttamittauksiaan (eikä saisi sellaista kaupata).
Pari viikkoa sitten ajoimme eskaaderina Turun vierasvenesatamaan. Ruissalon saaren kohdalla katselin plotterista, että nyt mennään jääpoijun päältä, vaikka etäisyyttä poijuun oli useita metrejä. Jokainen eskaaderin veneistä, joissa oli karttaplotteri (7 kpl) oli tehnyt saman havainnon.
Tämä ei ollut ensimmäinen paikka ja ensimmäinen kerta.
GPS:n epätarkkuuden ja kartan virhemarginaalien lisäksi on syytä muistaa, että viitat ja poijuthan eivät ole kiinteitä merimerkkejä vaan esim. jäät voivat niitä liikuttaa.
vektoriviivan paksuus on 0.
On kesäsin melko vähän jäitä.
joku sen vektoriviivan paperille painaa, joillain tiedoilla se vektoriviiva tehdään. tulostimen tai painon viivapaksuudet ovat ohuimmillaan 0,05 mm luokkaa, jos niitä on tarkoitus nähdä, kartoissa yleensä paksumpia.
olen itsekin joutunut vektoroimaan vanhoja piirustuksia ja tiedän, että tarkistusmittaustenkaan jälkeen ne eivät ole absoluuttisen tarkkoja. Nykyisessä digitaalisessa kiinteistökartta-aineistossa rakennusten sijainti alkaa olla tarkkuudeltaan 150-300 mm, muut asiat hieman epätarkempia. niitä ei suinkaan sijoiteta karttaan pelkän ilmakuvan perusteella.
suuri osa rantaviivoista ja kivistä on kuvien perusteella karttaan laitettu - toki kuvausmenetelmät ovat kehittyneet. ei niitä kaikkia gps:n kanssa käydä tarkistamassa. sama pätee syvyyskäyriin.
Niinpä, mutta ainakin täällä meilläpäin reimarit on meressä myös talvella ja silloin on myös jäitä. Ja myös nuo Ruissalon edustan poijut on talvella meressä. Ajaahan Ruotsin laivat sitä väylää läpi vuoden.
Keväällähän siirtyneitä viittoja pyritään aina palauttamaan oikeille paikoille, mutta kenenkään ei pitäisi olettaa, että viittaa on aina täsmälleen karttaan piirretyssä positiossa.
Kun on kunnon laitteet, ei reimarin väärä paikka haittaa, tai reimarien puuttuminenkaan.
Mutta kun se paperikartalta katsotaan se reimari, lampulla lyysataan mailin päästä ja ajetaan sinne, voi olla että kolahtaakin, jos se tosiaan on siirtynyt paikaltaan, ja sitähän ei kukaan tiedä ellei ole informaatiota todellisesta sijainnista, esim plotteri.
Tähyilkää vaan jatkossakin niitä reimareita, joidenka oikeellisuuteen ei voi luottaa :)
siellä paperikartalla liikutaan.
Ja liikkuvassa veneessä et todellista sijaintia paperilla es pysty näyttämään.
kyllä se plpotteri löytää sen 0.001 kohdan kartalta, mutta harppi ei.
Se onko piste oikea ei ole koskaan varma, mutta tarkempi se on kuin sormi.
...ja kartan tarkkuus ovat kaksi eri asiaa. GPS kyllä yltää nykyään melko vakiona noihin 1-2 m tarkkuuksiin, vaikkakaan sitä ei suinkaan luvata (taata). Kartatkin usein, mutta niiden teoreettinenkin virhemarginaali on selvästi suurempi kuin GPS:n.
Ikinä ei pidä luottaa kartalta, sen enempää plotterista kuin paperikartaltakaan mitatun kohteen sijaintilukemiin yli 50 m tarkkuudella. Se 2 m uskottavuus pätee vain sellaisiin pisteisiin, jotka on jo ajettu ja koordinaatit otettu "livenä" ko. paikasta talteen.
Suurin osa plotterikartoistakin perustuu edelleen rasterimateriaaliin, ts. tosiasiallisesti piirrettyjen karttojen digitointiin.
Eipä sillä, yhtä suuria pellejä ovat ne "perinnenavigaation" sankarit, jotka väittävät pystyvänsä esim. ristisuuntiman perusteella samaan tai suurempaan tarkkuuteen sijainninmäärityksessä kuin GPS...
Joku lausui "unohda lamput ja hanki tutka". Vaikka siinä on sikäli totuudensiementä, että tutka on paras havaintoväline sumussa, niin lainsäädäntö kyllä unohtui täysin. Colreg nimittäin kieltää pelkän tutkan varassa navigoinnin...
Jos osut aina siihen reimariin sokkona, täytyy olla aika leveä paatti. Reimari on pohjassa ankkurissa ja tuulen suunnasta ja syvyydestä riippuen sen sijainti vaihtelee muutaman metrin. Tarkkahan se sähköinen kartta on. Kunhan on sähköä, kaapelit ja liitokset kunnossa jne.
Olen ollut meripelastusaluksella kyydissä, ja nähnyt plotterista että nyt tämä paatti kulkee maata pitkin. Sillä hetkellä korkeat mäet saarissa ympärillä peittivät osan satelliteista. Samaa näytti minun käsigepsinikin.
Joo ja viime vuonna näin testin jossain alan lehdessä noista hakuvaloista. Koetanpa löytää sen.
4 metriä leveä.
Ja hyvin on tähän asti osunut.
...roppakaupalla onnea matkoillesi. Ennemmin tai myöhemmin joudut taatusti kurkkaamaan maisemia.
On aika outoa, että ketjussa useampikin on osoittanut luulevansa, että plotteri kuvaa todellisuutta. Ainoastaan gps:n antama positio on "todellinen" (rajoituksin sekin). Kun plotterin näytöllä skaalataan laitteeseen asennettua karttakuvaa, se todellakin käyttää KUVAA kaikkine virheineen - ei auta, vaikka kartan merkit saisi skaalattua mikrometrin tarkkuudelle, jos kuva on vain kuva. Siksipä paperikartan käytöllä on omat etunsa, kun ei aleta kuvitella, että plotterin kuvaa riittävästi skaalaamalla saadaan mahdollisimman tarkka sijainti kartalle sijoitettuna. Tässä ei sitten ole kyse "kunnon laitteesta", vaan mistä tahansa plotterista.
Kyllä joku ihan navigoinnin peruskurssi, esim. joku laivurikurssi kannattaisi käydä, ettei liikaa turvaudu laitteisiin. Laitteet ovat toki hyviä navigoinnin tukena, mutta jos niihin voisi sataprosenttisesti luottaa, miksi ammatti- ja sotilasmerenkulussa yhä opetellaan perusteita, vaikka aluksilla on useimmiten moninkertaiset varajärjestelmät?
P.S. Aikamoiset laitteet saakin olla, jos "lyysaat" reimarin mailin päästä ;-)
Tämäkin parin viikon takaa, Hangon läntiseltä. Ensimmäinen pohjoisviitta Galtarnan itäpuolella oli plotterin mielestä jäämässä hieman oikealle puolelle sivuun, mutta näköhavainnon mukaan parikymmentä metriä vasempaan. En jäänyt arvuuttelemaan, ovatko jäät tai ohikulkijat siirrelleet, vaan kävin kiertämässä. Trackiin jäi selvä pussi siihen kohtaan kiertäen viitan kaukaa.
Useimmiten kartat ovat aika hyvin kohdallaan, mutta onkohan yhtäkään plotterin käyttäjää, jota GPS ei olisi joskus sijoittanut veneineen kuivalle maalle. Plotterin käyttäjiä tunnen ison tukun, mutta niitä joille edellämainitulla tavalla ei olisi käynyt, en tiedä yhtäkään.
silmällä ei näe pimeässä, joten varsinaista yönäkökykyä ei ole eikä sitä siten voi menettääkään.
Omasta mielestäni olen aika usein mennyt yön pimeydessä mitä erilaisimpiin satamiin 40 purjehdusvuoden aikana. Käsitykseni poikkeaa sinun ajatuksistasi:
1. yleensä rannassa erottuu jotain valoja tai hahmoja. Näkyy sitä paremmin mitä paremmin silmäsi ovat adaptoituneet pimeyteen. Siksi kaikki turhat valot pois. Topin tricolor ei onneksi häikäise omia silmiä. Jos sytytät kirkkaan valon, olet sen jälkeen riippuvainen kirkkaasta valosta. Omaa akkukäyttöistä valaisintani käytän hyvin harvoin, en edes syksylläkään. Joskus lateraaliviittaa on taidettu etsiä. Usein normaali fikkari riittää laiturin kulman tai kallion identifiointiin.
2. kannattaa suunnitella purjehdus niin, että saapuminen ajoittuu vaikkapa aamun kajastukseen. Rannikkoa on helppo lähestyä niin kauan kuin loistot näkyvät. Siksi aamun kajastus on helpoin. Nykyisin jään mieluummin ulos merelle odottelemaan, jos satama on outo ja varsinkin jos se on valaisematon. Jos on tilaa merellä, laitan veneen piihin ja otan pikkuiset tirsat ennen rannan lähestymistä ja landausta. Miksi pitäisi mennä rantaan pimeässä? Riskejä on turha ottaa! Isot kaupunki- ja kyläsatamat ovat valaistuja, omaa valaisinta ei tarvitse.
3. tutka on paras navigointiväline, jos hankit laitteita huonossa näkyvyydessä navigointiin.
Valonheittäjä on aika huono etenkin, jos on utuista tai sumuista. Sokaiset vain pimeänäkösi. Plotteriin sokeasti luottaminen on riskipeliä. Sitä paitsi plotterin kirkas valo sokaisee pimeänäkösi - älä sitä valoa tuijota.
Uskomatonta, että tältä palstalta saa välillä lukea näin asiallista ja asiapitoista tekstiä! Kiitokset hyvästä vastauksesta.
Kaikki mitä kirjoitit, pitää minustakin paikkansa, siihen ei ole huomautettavaa. Jos kuitenkin kulkee saaristoväyliä pimeässä, vaikkapa vain sitä tuttua viikonloppureittiä, haluaa mielellään löytää ne pari oleellista viittaa tai luotoa. Siihen tarkoitukseen se voimakkaampi ja kapeakiilaisempi valonheitin on parempi kuin fikkari. Paitsi että löydät ne etsimäsi kohteet vähän kauempaa, mikä tietysti tuntuu hieman mukavammalta, voit myös pitää valokeilan korkeammalla, poissa heijastamasta aalloista lähietäisyydeltä silmiisi. Voimakaskaan valo, joka ei pääse heijastumaan takaisin, ei pahasti heikennä yönäköä. Kunhan vain muistaa, että siellä etsinnän suunnassa voi olla joku muu, joka kyllä häikäistyy pahasti vielä parinkin mailin päässä. Siinä yksi syy lisää pitää käyttöjaksot hyvin lyhyinä.
Merimerkkien hakemisessa yllättävän hyvä yhdistelmä on mäklaitti (ne paksuimpia pyöreitä paristoja käyttävät), jo kaksipatterisella näkee, nelipatterinen alkaa olla kömpelö.
Mäkkäri asetetaan kiikarin alle eli kiikari lampun päälle, siten että näkökenttä ja valokeila ovat samaan suuntaan. Tämä onnistuu helposti, ettenkö sanoisi, luonnostaan. Tietysti on säädetty valokeila mahdollisimman kapeaksi.
Tällä yhdistelmällä näkee viittojen heijastimet hämmästyttävän kaukaa. Paljon kauempaa kuin tehopaiskarilla ilman kiikaria.
Tämän lisäksi kansipistokkeeseen liitettävä kädessä pidettävä hakuvalo (12V H3 esmes), hyvä pimeässä rantautumispaikan etsimisessä, mahd. valomerkkien anto muille aluksille jne... Toimii tuo tupakinsytkäriliitännällä, mutta varminta meriolosuhteissa on laittaa kunnon kansipistoke (siis niitä samoja kuin mastolle menevien piuhojen läpivientinä ruffin päällä), se toimii eikä hapetu. Johto ei rajoita käyttöä, mieti pistokkeen oikea sijoituskohta. 3 metriä riittää, haitarijohto voi olla pitempikin.
En usko että valotehon lisääminen tuosta 12V / 55 W halogeenista parantaisi oleellisesti näkyvyyttä etenkään sumussa tai sateessa. Kirkkaalla ilmalla ehken vähän, mutta se on kuriositeetti.
Otsalamppu, punainen teippi valoaukon päälle himmentää sen pimeässä käytettäväksi.
Valolla varustettu suurennuslasi, punainen teippi valoaukon päälle, merikortin lukua varten.
Taskuvalaisin, nykyään se minulla on yhdellä sormiparistolla toimiva muutaman ledin fikkari.
Kaikkiin valaisimiin voi kiinnittää heijastavan teipin/tarran, ainakin mustaan mäklaittiin heijastin tai valkoista teippiä raidoiksi jotta sen löytää sitlootan turkilta!
Siinä valovarusteeni synkkiin syysyöpurjehduksiin.
Valon riittävän :)
60-luvulla kun aloitin seilailun, vanhat miehet opetti, että käännä vähän ennen kun tökkää. Sen olen sittemmin havainnut hyväksi ohjeeksi.
Näiden plottereiden ilmaantuminen veneisiin ei ole muuttanut sitä vanhaa tosiasiaa, että kivet ovat meren pohjassa, eikä kartalla tai plotterin akkunassa. Tästä syystä kannattaa käydä ulkona katsomassa aina tarpeen mukaan. Katsomiseen tarvitaan valoakin.
Eri asia on, jos hankitaan niin paljon tekniikkaa, että pannaan paatti yksin reissulle, ja kotona lämpimässä katsellaan monitorista, kuinka reissu etenee, ja kuinka hauskaa sillä paatilla siellä on.
Mulle on kertynyt nurkkiin kaikennäköistä ja kokoista valaisinta. Dyykkiharrastuksen mukana tuli pari kunnon tykkiä. Yksi parhaista käsivalaisimista on mielestäni kuitenkin tavallinen Maglite kolmella D-pattereilla ja sillä uudella LED-polttimolla. Ei se tietysti pärjää näille miljoona kandelan hakuvaloille, mutta hyvin silläkin näkee. Varalla on vanha Toshiban VA-käsivalonheitin Magliten kryptonpolttimolla (se tosin ei kestä kunnolla, poksuu aika helposti).
Pikkuhommiin on pari Pelin fikkaria ja pelastusrenkaassa on pikkuinen Pelin tehomajakka. Kyydissä on myös about 30 vuotta vanha japanilainen Koito-valonheitin ulkopistokkeeseen jollain ihme polttimolla jos oikein hyvin pitää nähdä.
Toi valo-kiikari toimii hyvin. Täytyy vaan pitää huoli, ettei hajavalo pimeässä pääse simmuun.
biltemasta se iso keltainen käsivalaisin, joka ladattavissa, sai jossain testissä hyvät arviot ja hinta paikallaan, toimii noin tunnin yhteen menoon, joka on jo pitkä aika valaista sitä jotakin.. Meillä viimeksi oli valon tarvetta plotterista ja tutkasta huolimatta pimeänä sadeyönä, kun koitimme estsiä periaatteesta tutusta ankkuripoukamasta paikkaa josta voisi keulan kiinnittää maihin, pikkuisella taskulampulla ei tehnyt mitään, vaan valonheitintä tarvittiin. Eli veneessä syksyllä ja keväällä varsinkin ehdottoman tärkeä laite.
Eli tarkoitit ilmeisesti tätä valaisinta: http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=25522.htm&tuote=25522 Ei ole tosiaan hinnalla pilattu, 16,90 €.
Onko kenelläkään kokemusta tästä toisesta saman hintaisesta valaisimesta http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=25526.htm&tuote=25526 ? Tässä olis vähän tehokkaampi polttimo...
Meillä on ollut nyt parin latauksen ajan tuota kakkos vaihtoehtoa vastaava Bilteman lamppu käytössä.
Kyllä sillä saatiin väylämerkit hyvin näkyviin viime viikon pimeässä yössä Oulun korkeudella.
Toiminta aika tosin on vain 50 minuuttia, joten
sitä pitää käyttää säästäen.
Latausaika verkkovirralla on taas tosi pitkä.
What if there was no light.
Nothing wrong, nothing right.
What if there was no time?
And no reason or rhyme?
What if you should decide
That you don't want me there by your side.
That you don't want me there in your life.
What if I got it wrong?
And no poem or song..
Could put right what I got wrong,
Or make you feel I belong
What if you should decide
That you don't want me there by your side
That you don't want me there in your life.
Oooooh, that's right
Let's take a break jump over the side
Oooooh, that's right
How can you know it if you don't even try?
Oooooh, that's right
Every step that you take
Could be your biggest mistake
It could bend or it could break
But that's the risk that you take
What if you should decide
That you don't want me there in your life.
That you don't want me there by your side.
Oooooh, that's right
Let's take a breath jump over the side.
Oooooh, that's right
How can you know it when you don't even try?
Oooooh, that's right
Oooooh, that's right
Let's take a breath jump over the inside
Oooooh, that's right
You know that darkness always turns into light
Oooooh, that's right..
Ostin 4-patteriseen maggiin ledipäivityssetin. Sillä tuo valoteho ja keila paranivat olennaisesti. Siinä on yksi vaihtoehto.
Täällä on testattu sellaisia lamppuja ettei tarvi enää kysellä näkeekö:-)
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/286fv vesa-fikkari-vsautonvalot-vs-polarion-ph40.html
Paljon muitakin lamppuja testissä. Maglitet ym. kehityksestä jääneet..
http://www.kuvaboxi.fi/profiili/27z7x-vesa.html