Olen rakastunut mieheen, jolla on perhe. Hän ei rakasta vaimoonsa, heillä ei todellakaan menen hyvin, mutta lasten takia he ovat vielä yhdessä. Meillä ei enää ole muuta kuin ystävyyssuhde, mutta kaipaan häntä paljon. Viikko sitten ajauduin toisen kerran itsemurhayritykseen, kun asiat meni niin pieleen. Olen nyt ok, mutten pysty olla ajattelematta ja rakastamatta häntä. Hän sanoo myös rakastavansa mua, mutta epäilen hieman, kun on historiassani vain sanoja, ei näyttöä. Mutten voi pyytää häntä jättämään vaimoansa, vaikka hän voisi tehdäkin sen vuokseni. Haluaisin meidän elämiemme kietoutua yhteen, perustaa perhe hänen ja lastensa kanssa ja saada omiakin lapsii. En vain tiedä kuinka selvitä tästä rakkaudesta, kun en edes voi luopua hänestä.
ikävä kaipuu
yksin...
3321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
valehtelevat etteivät rakasta vaimojaan,koska muuten ei kukaan heidän kanssaan olisi.Unohda,onhan vapaita miehiäkin.
...noita naimisissa olevien valhelässytyksiä on yksi ja toinen saanut kuulla tarpeekseen ja nauranut niille.
Nosta "nokka pystyyn" ja aloita uusi elämä, olet varmastikin kiva ja söpö nuori nainen ja sinulla on kaikkea mahdollista hyväää ja kivaa edessäsi tulevaisuudessasi !
Hän oli varattu, mutta oikeasti rakasti minua. Hän pian erosikin vaimostansa ja me aloitettiin yhteinen elämämme, jota on nyt jatkunut kaksi ja puoli vuotta. Kaikki miehet eivät valehtele, en tunne teidän tapaustanne, mutta toivon teidän olevan rehellisiä toisillenne. Puhukaa ja antakaa toisillenne tilaa, ystävyys on arvokasta.