kasvojen punotus & kuumotus

toivonsa menettänyt

miten toivoisinkaan että mun ongelma ois vaan finnit tai mikä muu ongelma tahansa. oon aina ennen ollu semmonen etten punastu millään, paitsi parin viime vuoden aikana aloin punastuun urheillessa, mikä oli ihme mulle. mutta nyt, oon koko ajan ihan punanen koko kasvoista, paitsi leuasta, otsasta ja silmien ympäriltä. näky on oikeesti kamala! oon lukenu paljon kaikkee netistä tämmöseen liittyen, ja oon yrittäny pohtia että mikä ihme mulla on. eka luulin että se ois jotain psykologista, että punastun koska alitajuntaisesti jotenki ootan punastuvani. päädyin kuitenki siihen että onkohan mulla couperosa..? ihossa ei oo kyllä katkenneita verisuonia, punaisuus on tosi tasasta. tää alko puol vuotta sitte, olin ollu useemman kuukauden paikassa jossa paloin auringossa monesti kasvoilta. sieltä lähtemisen jälkeen tää punotuskuumotus on ollu vaivana, nykyään jokapäiväistä. voikohan toi puhjeta tulehduksen seurauksena? ku tää kaikki alko siitä kun sain tulehduksen, en kasvoihin kuitenkaan, ja siitä nousevan kuumeen takia kasvot punotti tosi paljo, ja sen jälkeen se punotus onki ollu ihan selittämätöntä. tulee millon vaan ja missä vaan, yksinki ollessa, takuuvarmasti ihmisten seurassa. tää on hyvää vauhtia pilaamassa elämäni, eikä taida olla keinoo millä tän sais pois. yleislääkärille on aika muutaman viikon päästä, mutta se ei varmasti osaa auttaa, eikä oo rahaa mihinkään kalliiseen. tuntuu vaan siltä että oisin niin onnellinen elämässäni jos vaan ois normaaliväriset kasvot! plääh.. en halua olla ihmisten ilmoilla yhtään. se vaan ei oikeen onnistu ku käy töissä ja oon menossa kouluun joka on yhtä esilläolemista. kai ois järkevintä jättää se unelma-ammatti ja mennä erakoks johonki luolaan. olisin varmasti onnellisempi siellä ku tän naaman kans ihmisten keskellä! voi ku ois olemassa joku keino millä sais tän pois ja elämänhalun takas. ei kiinnosta elää.

jos joku osaa antaa neuvoja tai on kokemuksia tai ihan mitä vaan niin otan kiitollisin mielin vastaan!!

11

3155

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • k-pyörä

      Mulla oli lätty kun pandakarhulla pahimmoillaan,mutta se tasaantu ajan kanssa. Mulla oli pakkasella ennen nenä kirkkaan punanen, ajattelin voi vitsi miten kauheeta, kunnes jotain todella karseeta tapahtu,nimittäin nyt nenä on valkonen ja muuten punanen. Alussa voimakas paineen tuntu , helvetin kiusallinen.Onneksi tosiaan aika on tasottanu värisävy on ruskeen ja pinkin väliltä, riippuu päivästä ja valaistuksesta.Lääkäristä tuskin saat apuu, tuppaavat pompottelevan spesialistilta toiselle.ei se ihmistä miksikään muuta, yhen sortin itsensä voittamista kävellä pokkana pää pysyssä.

      • aiheuttaa kuumotusta

        ja punastumista.
        Syötkö sipsejä? Nappaletko light-limuja? Syötkö marinoitua lihaa ja makkaroita? Kaikki oikeita lisäainepommeja, samoin kuin karkit.

        En muista mikä lisäaine se oli, mutta jonkun niistä muistan lukeneeni aiheuttavan kuumotusta sekä punoitusta. Olisiko ollut aromivahventeet vai mikä?


      • ja mahdollisimman
        aiheuttaa kuumotusta kirjoitti:

        ja punastumista.
        Syötkö sipsejä? Nappaletko light-limuja? Syötkö marinoitua lihaa ja makkaroita? Kaikki oikeita lisäainepommeja, samoin kuin karkit.

        En muista mikä lisäaine se oli, mutta jonkun niistä muistan lukeneeni aiheuttavan kuumotusta sekä punoitusta. Olisiko ollut aromivahventeet vai mikä?

        lisäaineettomaan,
        Kemikaalit voivat aiheuttaa myös punoitusilmiöitä ja ihottumaa,


      • toivonsa menettänyt
        ja mahdollisimman kirjoitti:

        lisäaineettomaan,
        Kemikaalit voivat aiheuttaa myös punoitusilmiöitä ja ihottumaa,

        kiitos vinkeistä! en kyllä usko että ruoka-aineista voi mitenkään johtua, kun ei koskaan ennenkään oo mitään tämmöstä ollu, pienenä olin sentään allerginen vaikka mille, ja ne kaikki allergiat hävis sillon aikoinaan.. ja ne allergiaoireet taas oli ihan erit ku nää. sipsit, limsat yms. ei kuulu mun syömisiin ollenkaan.. tota kosmetiikkaa oon kyllä miettiny, ku tää ihme punotus alko pari kuukautta sen jälkeen ku vaihoin ihonpuhistussarjaa, en sitte tiiä oisko tuo punotuski pitäny alkaa sitte heti jos se siitä ois... kohta pääsen lääkäriin, toivon että ois mahollista päästä johonki allergiatestiin jossa selviäis jotain. se on oikeestaan mun ainoa toivo. jos lääkärireissuilta ei apua tuu niin voi olla että siihen kaatuu myös mun aikeet unelma-ammattiini opiskelusta. kyllä elämä osaakin olla inhottavaa.


      • toivonsa menettänyt

        Ihana kuulla että ajan kanssa voi tulla muutosta asiaan! Ja oon ilonen sun puolesta kun taidat olla ihan ok:n värinen nykyään :) Saa nähdä miten mun pärstän käy...


    • ruusunen443

      oon ite kärsinyt (ja hieman edelleen) poskien kuumotuksesta ja punotuksesta. Mulla on varsinkin yläasteajalta tosi ikäviä muistoja tuosta kärsimyksestä. Koulussa piti ihan sisäisesti taistella sitä vastaan ettei ala posket helottaa. Monet oppitunnit oli ihan tuskaa tuon helotuksen takia, ja nolotti hirveesti! tunsin itteni tosi rumaks. Ymmärrän miltä susta tuntuu, halusin suruissani ittekin erakoksi metän keskelle vaikka uneilmoin ammateista joissa esilläolo merkitsi kaikkea. Nyt on asiat kuitenkin toisin. Tuosta helotuksen huippuajasta on jo kymmenisen vuotta, poskissa on vielä punaiset läikät niinku prinssi Williamilla, jotka kylläkin yhä hektisissä tilanteissa alkaa punoittaa.
      Mietin että minkäikäinen oot? Murrosiässä keho temppuilee, mutta kaikki tasapainoittuu ku jaksaa odottaa ja ottaa asioista selvää. Älä vaan käytä niitä vahvoja kemikaaleilla täytettyjä pesuaineita naamaan, ja jos joku saippua kiristää ja tuntuu huonolle, se on sitte oikeesti huonoa. Kannattaa ostaa pesu-ja kosteusvoiteet apteekista ja kokeilla. Punaisia poskia voi myös laaseroida Helsingissä Mehiläisessä, josta oon ite tällä hetkellä kiinnostunut. Tsemppiä ja voimia sulle kohtalotoveri! Älä jätä unelma-ammattias vielä.

      • toivonsa menettänyt

        mukavaa kun kirjotit omista kokemuksista!

        murrosikä on ollu ja menny, tai riippuu tietysti miten murrosikä määritellään :) se tässä onki omituista, ku mulla ei oo koskaan aiemmin ollu mitään tämmöstä. just murrosiässä, yläaste- ja lukioaikana, jännitin esiintymisiä ihan kauheesti, mutta väri ei vaihtunu kasvoissa ikinä tommosissakaan tilanteissa. eikä urheillessa. nyt ei tarvi ku keskustella jonkun kans niin tunnen että kasvot pamahtaa punaseks. se oli jotain ihan järkyttävää ku tässä vähä aikaa sitte jouduin ihmisjoukon edessä puhumaan, ja tunsin olevani tulipunanen. siks pelottaaki tosi paljo koulun alottaminen, ku tietää että joutuu vähä väliä olemaan huomion kohteena. parin kolmen viime vuoden aikana on esiintymisjännitys lieventyny tosi paljo (siitä oon ollu älyttömän onnellinen ja ihmeissäni), niin paljo että olin uskaltanu alkaa uskoa siihen että musta on siihen ammattiin josta oon aina haaveillu.ja nyt ku ovi ois monien yritysten jälkeen auki siihen kouluun, niin sitte on tullu tää, ettei enää vois vähempää kiinnostaa sinne meneminen.. tuntuu niin epäreilulta. toivon että tähän punasuuteen löytyis joku syy. outoo ku iho on melkeen aina kaikkialta kauheen kuuma ja hikinen, vaatteittenki läpi aina tunnen että iho hehkuu. ja ku vielä lukioaikanakaan ees urheilu ei tehny musta tämmöstä punasta ja hikistä. toivon ettei kyse oo siitä että mulla ois joku myöhäismurrosikä tän asian kans ja sitte tää jäis mulle!

        kävin lääkärillä, se anto lähetteen ihotautilääkärille, sinne pääsyyn menee varmaan ikuisuus. aattelin kuitenki oottaa niin kauan että sinne pääsen ennen ku meen vaihtamaan ihonhoitotuotteita. mun nykyiset hoitotuotteet on ollu tosi kalliit, pitäs olla hyvät. syväpuhdistaa ihon, en sitte tiiä että onko liianki tehokasta sitte mun iholle.. ihan toivotonta ois lähtee vaihtamaan aineet ku vaihtoehtoja ois miljoonia. toivon sydämeni pohjasta että selviäis että oon allerginen jollekki aineelle ja sen vaihdos tekis musta taas ihmisen josta tykkään.

        sitä laser-vaihtoehtoo mietin minäkin jonkun aikaa sitte, mutta eihän mulla oo varaa semmoseen, ja kuitenki vielä tohon lääkärilläkäyntiin asti koitan sinnitellä ilman että teen jotain suuntaan tai toiseen.

        on muuten hassua se, että ku on itellä tämmönen ongelma, niin aina kiinnittää huomion jos jollain on punaset posket, ja tulee tarkkailtua ihmisten ihonväriä ihan eri tavalla ku ennen. harvoin koskaan ajattelin että kylläpäs tuolla posket punottaa. nyt huomaaki ihmisiä tarkkailemalla ettei kuitenkaan oo ihan yksin punasuuden kans, vaikka tuntuuki niin toivottomalta tää tilanne.


      • ruusunen443
        toivonsa menettänyt kirjoitti:

        mukavaa kun kirjotit omista kokemuksista!

        murrosikä on ollu ja menny, tai riippuu tietysti miten murrosikä määritellään :) se tässä onki omituista, ku mulla ei oo koskaan aiemmin ollu mitään tämmöstä. just murrosiässä, yläaste- ja lukioaikana, jännitin esiintymisiä ihan kauheesti, mutta väri ei vaihtunu kasvoissa ikinä tommosissakaan tilanteissa. eikä urheillessa. nyt ei tarvi ku keskustella jonkun kans niin tunnen että kasvot pamahtaa punaseks. se oli jotain ihan järkyttävää ku tässä vähä aikaa sitte jouduin ihmisjoukon edessä puhumaan, ja tunsin olevani tulipunanen. siks pelottaaki tosi paljo koulun alottaminen, ku tietää että joutuu vähä väliä olemaan huomion kohteena. parin kolmen viime vuoden aikana on esiintymisjännitys lieventyny tosi paljo (siitä oon ollu älyttömän onnellinen ja ihmeissäni), niin paljo että olin uskaltanu alkaa uskoa siihen että musta on siihen ammattiin josta oon aina haaveillu.ja nyt ku ovi ois monien yritysten jälkeen auki siihen kouluun, niin sitte on tullu tää, ettei enää vois vähempää kiinnostaa sinne meneminen.. tuntuu niin epäreilulta. toivon että tähän punasuuteen löytyis joku syy. outoo ku iho on melkeen aina kaikkialta kauheen kuuma ja hikinen, vaatteittenki läpi aina tunnen että iho hehkuu. ja ku vielä lukioaikanakaan ees urheilu ei tehny musta tämmöstä punasta ja hikistä. toivon ettei kyse oo siitä että mulla ois joku myöhäismurrosikä tän asian kans ja sitte tää jäis mulle!

        kävin lääkärillä, se anto lähetteen ihotautilääkärille, sinne pääsyyn menee varmaan ikuisuus. aattelin kuitenki oottaa niin kauan että sinne pääsen ennen ku meen vaihtamaan ihonhoitotuotteita. mun nykyiset hoitotuotteet on ollu tosi kalliit, pitäs olla hyvät. syväpuhdistaa ihon, en sitte tiiä että onko liianki tehokasta sitte mun iholle.. ihan toivotonta ois lähtee vaihtamaan aineet ku vaihtoehtoja ois miljoonia. toivon sydämeni pohjasta että selviäis että oon allerginen jollekki aineelle ja sen vaihdos tekis musta taas ihmisen josta tykkään.

        sitä laser-vaihtoehtoo mietin minäkin jonkun aikaa sitte, mutta eihän mulla oo varaa semmoseen, ja kuitenki vielä tohon lääkärilläkäyntiin asti koitan sinnitellä ilman että teen jotain suuntaan tai toiseen.

        on muuten hassua se, että ku on itellä tämmönen ongelma, niin aina kiinnittää huomion jos jollain on punaset posket, ja tulee tarkkailtua ihmisten ihonväriä ihan eri tavalla ku ennen. harvoin koskaan ajattelin että kylläpäs tuolla posket punottaa. nyt huomaaki ihmisiä tarkkailemalla ettei kuitenkaan oo ihan yksin punasuuden kans, vaikka tuntuuki niin toivottomalta tää tilanne.

        Kun on tällainen punasteluongelma niin kai sitä alkaa tarkkailee itteään enemmän kun joutuu olemaan ihmisten keskellä. Sitä jotenki tunnustelee kokoajan miltä tuntuu ja miltä näyttää, ni siksi kait se punastuminen on niin rajalla tulla just noissa tilanteissa.
        Esiintyminen on mulla ollu kans ihan kamala paikka lukiossa ja koko peruskoulun. Ääni tärisi ja naama helotti. Nyt oon iän myötä oppinu rauhoittumaan ja kun on alkanut viisastumisenkin myötä ajattelemaan tätä maailmaa oikeassa mittakaavassa tommoset ihmisten keskipisteenä olemiset on alkanut tuntumaan aika pieniltä asioilta. Ihmisiähän ne vaan on, pääasiassa hyväsydämisiä (ja loput niitä täysiä idiootteja, sääliksi käy heidän kohtaloaan).
        Mä saan aika hyvin punaset laikut poskiltani piiloon ihan meikkivoiteen avulla. Loput on mulla sitte henkientaistoa siitä miten punotus leviää. Yritän pysytellä zenin rauhallisena ja hengittää syvään. Auttaa myös varmaan hikoiluun. Rauha maahan!! Tää punotus on hieman vuosien varrella häipynyt myös sillä et oon vältelly paikkoja ja tekemisiä, joissa pintaverisuonet voimistuu kuten sauna ja muut kuumat paikat, helle, dokaaminen, riehuminen naama punasena humalassa ja urheilu.


      • toivonsa menettänyt
        ruusunen443 kirjoitti:

        Kun on tällainen punasteluongelma niin kai sitä alkaa tarkkailee itteään enemmän kun joutuu olemaan ihmisten keskellä. Sitä jotenki tunnustelee kokoajan miltä tuntuu ja miltä näyttää, ni siksi kait se punastuminen on niin rajalla tulla just noissa tilanteissa.
        Esiintyminen on mulla ollu kans ihan kamala paikka lukiossa ja koko peruskoulun. Ääni tärisi ja naama helotti. Nyt oon iän myötä oppinu rauhoittumaan ja kun on alkanut viisastumisenkin myötä ajattelemaan tätä maailmaa oikeassa mittakaavassa tommoset ihmisten keskipisteenä olemiset on alkanut tuntumaan aika pieniltä asioilta. Ihmisiähän ne vaan on, pääasiassa hyväsydämisiä (ja loput niitä täysiä idiootteja, sääliksi käy heidän kohtaloaan).
        Mä saan aika hyvin punaset laikut poskiltani piiloon ihan meikkivoiteen avulla. Loput on mulla sitte henkientaistoa siitä miten punotus leviää. Yritän pysytellä zenin rauhallisena ja hengittää syvään. Auttaa myös varmaan hikoiluun. Rauha maahan!! Tää punotus on hieman vuosien varrella häipynyt myös sillä et oon vältelly paikkoja ja tekemisiä, joissa pintaverisuonet voimistuu kuten sauna ja muut kuumat paikat, helle, dokaaminen, riehuminen naama punasena humalassa ja urheilu.

        oon huomannu että tykkäisin olla jopa keskipisteenäki, mutta mua melkeen pelottaa se että huomaan alkavani muuttumaan pikkuhiljaa siks samaks hiirulaiseks ryhmän keskellä, joka ennen aina olin, sillon ku inhosin esiintymistä. sillon ku jännitin esiintymisiä kauheesti, mulla oli kans just tuo äänen tärinä järkyttävä ongelma, ja aattelin että mikään ei oo pahempaa ku se. siitä pääsin ihmeen kaupalla aika hyvin eroon, mutta tää punasuus on nykynen ongelma. oon miettiny sitä että jos se johtuu vaan siitä että ajattelen aina että nyt punastun ja sen takia niin tapahtuu. mutta yleensä käy niin että ensin meen punaseks, ja vasta sitte sitä väkisinki joutuu ajattelemaan. eli siis mulla se ei tunnu menevän niin että punasuus tulis siitä että pelkään punastuvani.

        mitä meikkivoidetta käytät? oon lukenu että se neutralizer-meikkivoide kuulema toimii. mun meikkivoide ei peitä juurikaan punastumista. ärsyttää vaan kauheesti seki että pitäs alkaa käyttämään jotain paksuja mömmöjä että saa pidettyä ittesä ok:na. koskaan en oo ennen tätä ongelmaa käyttäny meikkivoidetta päivittäin, ja mietin aina että miten ihanaa ois ku vois vielä elää onnellista elämää ilman meikkikerroksia. nykynen meikkivoide on oikeestaan värivoide, eli ei sen pitäskään olla mitään kovin tujua ainetta, mutta eipä siitä kovin suurta hyötyä sitte ookkaan. mua pelottaa että jos alan käyttään jotain kunnolla peittävää, niin se tukkii mun ihon ja tekee siitä vielä epäpuhtaamman. täydellinenhän se ei oo nytkään, mutta ilman punasuutta se kelpais vallan mainiosti!!


    • nuorimies86

      HEI! itsellä oli murrosiässä aika paha akne, nyt minulla on täsmälleen sama ongelma kuin keskustelun aloittajalla. Mutta mielestäni kasvoni punoittavat vain kylmillä ilmoilla, kesällä tätä ei juurikaan tapahtunut. Kun aamulla herään olen suhteellisen normaalin näköinen mutta kun olen ulko töissä ja päivät melkein aina ulkona kylmässä ilmassa, niin kun sisällä laittaa nokkansa niin tuntuu että naama räjähtää!!!! Tätä kestääkin sitten koko illan, eli punoitus ei lähde mihinkään, urheilen paljon ja punaisuus vain korostuu siinä! naamaa todellakin kuumottaa välillä sietämättömästi!! olen harkinnut lääkäriin menoa mutta toivon että tämä menisi itsestään ohi.....

    • Anonyymi

      Siis vittu mulla on sama juttu ja kaikki vaa aina kysyy et miks mun naama on niin Punanen nii sanon et on kuuma tai sitte paleltunut mut ei oo

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      2800
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      94
      2011
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1538
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1398
    5. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      69
      979
    6. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      901
    7. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      874
    8. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      870
    9. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      785
    10. Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä

      Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to
      Pyhäjärvi
      93
      726
    Aihe