Voisiko joku kertoa kokemuksia kumpi on käytössä parempi imeytyskenttä (jossa menee umpisäiliöön wc-vedet) vai panospuhdistamo? Kummassa tulee kulut halvemmaksi? Molempia pitää kyllä tyhjentää... Ja panospuhdistamohan toimii sähköllä (mikä myös mietityttää). LVI asiantuntijan kanssa olen keskustellut ja he tietty mainostavat panospuhdistamoa, mutta haluaisin tietoa käyttäjiltä... 3 hengen talous on kyseessä (mahdollisesti tulevaisuudessa 3-5 hengen)!
Imeytyskenttä / panospuhdistamo?
Rakentaja*
178545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kokemusta että ei noita panospuhdistamoita tarvi tyhjentää, ainakaan kaikkia.
Tuttu laitto Wehoputsin, joka on eräässä testissä hyväksi havaittu:
http://www.rakentaja.fi/pdf/hajahanke/materiaali0311_V. ppt
Siinä rejektiliete kerätään pieneen sukkaan kuivamaan ja sukka pitää pari-kolme kertaa (5 hengen mitoituksella) vuodessa poistaa. Maaseudulla sen voi kompostoida. Ei siis mitään sakokaivon tapaista tyhjennysrumbaa.
Äkkiähän tuon lasket kun pistät perheen pitämään kirjaa vessanpöntön vetäisyistään vaikkapa viikoksi ja lasket siitä kuinka monesti vuoteen pitää umpisäiliö tyhjentää.
Vähän on semmonen kutina, että jätevesien vastaanottomaksut tulee nousemaan, kun kuntien jätevedenpuhdistamot käy kohta pieniksi ja niitä pitää alkaa laajentamaan.
Se vaan helposti käy umpisäiliön kanssa niin, että että ei raskita pöntöstä vetästä kun isommat tuotokset ja kuset lilluu pöntössä pikin päivää, ettei vaan umpisäiliö täyttyis niin nopeesti. ;-)
Mökkikäyttöön laittasin tuon erilliskeräyksen, mutta asunnolle tuon panospuhdistamon.
wehoputsin lietesukkien käyttö tulee lähes yhtä kalliiksi kuin kerran vuodessa jonkun muun puhdistamon tyhjennys.
Lietesukat voivat painaa lähes 40 kg ja ovat aika haurasta materiaalia, maatuvaksi kun ovat suunniteltu.
Kun sukka repeää on paikalle kuitenkin soitettava loka-auto.
Lietteen kompostointi pitäisi toteuttaa korkeassa lämpötilassa ilmatiiviissä säiliössä mädättämällä, sekä sitä käsiteltäessä tulisi käyttää asianmukaista suojavarustusta.
Eli aivan kukkapenkkiin sitä ei voi heittää.
Paska puhetta kirjaimellisesti
Imeytyskentän itse laittaisin jos maaperä sallii.
Perusteluna, että Panospuhdistamo on kallis hankkia se kaipaa huoltoa ( n. 250euroa / kerta), se kuluttaa sähköä ja kemikaalia. Panospuhdistamo mekaanisena laitteena on mahdollinen vikaantumiskohde. Useimmat panospuhdistamot myös mahdollisen ylikuormituksen aikana päästävät likaveden puhdistamattomana maaperään.
sillä nyt ei ole mitään väliä jos likavesi tulee satunnaisesti yli, paskaa ja kusta on ajettu pelloille iät ja ajat. miksi maksaa 250 ekee huollosta? sähkönkulutus on melko minimaalista,riippuu tietysti laitteesta.
imeytyskentissä kusee se että ei se maa ikuisesti suodata, maa-aines pitää vaihtaa joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja se on ongelmajätettä.
Tuosta sähkönkulutuksessa olet oikeassa. Oman upocleanimme kompura on 50 w , joten päivittäinen energiankulutus lienee jossain 0,5-1 kW välillä.
Tuo kommenttisi huollosta ei sen sijaan mennyt kaaliin. Jätätkö autosikin huoltamatta. Pienpuhdistamon toiminnan varmistamiseksi säännöllinen huolto on ehdoton edellytys ja ainakin Espoossa tullaan edellyttämään puhdistamon huoltokirjaa.
Taitava kulmarautamieshän huoltaa paskalaitoksensa itse niin kuin autonsakin, mutta minun osaamisalueeni on muualla, eli jätän sen autonkin huollon ammattilaisille vaikka se onkin miellyttävämpää kuin tuon paskalaitoksen huolto.
Jos kiintosäiliöitä imeytyskentissä ei päästetä liian täyteen, niin kyllä kunnon kenttä kestää lähes yhden ihmisiän, ainakin huomattavasti kauemmin kuin pienpuhdistamo. Eikä kentän maa-aines suinkaan ole ongelmajätettä.
Tutustupa eri vaihtoehtoihin sivulla www.ymparisto.fi
imeytyskenttä,meillä on se ja ei ole minkäänlaista vaivaa,kerran vuodessa tyhjennetään,siinä se ja toimii hienosti.Tosi halpaa käyttää,ainaskin meillä ,se kerta tyhjennys vuodessa,40 euroa,siinä kaikki!Uskallan suositella!
panospuhdistamoni, eipä tulisi mieleenkään maksaa 250e siitä, kuuluu ihan norm. talon huoltokohteisiin,ei iso vaiva.
kentissä on todellakin se ongelma että puhdistusteho laskee nopeasti ja maan vaihto on kallista puuhaa, ja ei varmaan ole halpaa kuskata maa-aines ongelmajätelaitokselle!
Kuka on sanonut, että hiekka muuttuu ongelmajätteeksi kun siihen imeytetään jätevettä?
Eihän pellotkaan muutu jätteeksi kun niille paskaa ajetaan?
Eihän niitä hiekkoja kai ole pakko ylös kaivaa, uusi kenttä vaan eri paikkaan tai sitten joku muu puhdistamo.
kyllä on taas panosputsarikannattajien propaganda purenut. Kukaan ei puhu koskaan mitä maksaa kompuran ja useitten uppopumppujen vaihto panosputsariin. Ne saa uusia keskimäärin 5v välein. Kaikki vouhottaa vaan hiekkojen viemisestä ekokemille. Ei niitä sinne tartte vielä. Tutustukaa aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Maaperäkäsittely varma ja halpa. Tarvittaessa fosforinlisäsaostus . Siihenkin käytettävissä 3 tapaa. Jos tontille pystyy maaperäkäsittelyn rakentamaan , se ilman muuta. Panosputsari on laiskan suunnittelijan valinta. Ei siinä ole paljoa suunnittelemista. Jos joku on suunnitelmasta vailla yli 300e on ryöstöä.
"Eihän niitä hiekkoja kai ole pakko ylös kaivaa, uusi kenttä vaan eri paikkaan"->tosi kätevää!piha täynnä kenttiä ja halvaksi tulee tehdä monta...
"tai sitten joku muu puhdistamo."-> niinpä,miksei heti?
"Ne saa uusia keskimäärin 5v välein."
tää on faktatietoa vissiin? olisko laiminlyötyä huoltoa vain?
enemmän on tälläkin palstalla keskusteluissa ongelmia kenttien kuin panosputsareiden kanssa,
mikä lieneekin sitten syynä.
syynä imeytyskenttä ongelmien lukumäärään on kanssa on se täsmälleen sama, että miksi toyota autoissa on enemmän vikoja verrattuna vaikkapa Kia autoihin nähden. Siksi, että tojoja on suomessa myyty iät ajat ja se on eselleenkin myydyin automerkki vaikka onkin vikatilastoissa sijoittunut paremmin kuin Kia.
Erilaisia imeytyskenttiä (maasuodattamo ja imeyttämö) on rakennettu jo vuodesta risti ja miekka (kun taas pienpuhdistamoja on ollut vasta vähän aikaa) ja jos saostuskaivot päästetään liian täydeksi niin kiinteä tavara tukkii suodatuksen.
Useimminten on ajateltu, että se kivipesä imeyttämö sopii paikkaan kuin paikkaan. Eli niitä on rakennettu kaikkialle myös umpisavikkoon, kun lisäksi on säästetty sakokaivon tyhjennyksessä niin paketti on valmis muutamassa vuodessa.
Valitettavasti kaikki suunnittelijat eivät edelleenkään tee riittäviä maaperäselvityksiä ja tuloksena on imeyttämöitä liian tiiviissä maassa. Samaan sortuvat myös ne jotka haluavat säästää kaikissa vaiheissa, ei makseta suunittelusta ja ostetaan se halvin paketti joka vielä itse asennetaan. Sen jälkeen tullaan palstoille haukkumaan imeyttämöitä ja maasuodattamoita.
Se on kuule vähän toistepäin!
Kemiallisen pienpuhdistamon lietettä ei saa viedä jätevedenpuhdistamolle, joka toimii biologisesti, koska prosessi häiriintyisi
Niiden jätteet pitää nimenomaan viedä sinne ongelmajätelaitokselle!
Valinta on melko paikkakohtainen. Useinkaan ei ole tilaa imeytykselle tai maasuodattamolle. Pohjavesi saattaa olla niin ylhäällä, ettei maasuodattamoa voida rakentaa ilman pumppaamoa. Maasuodattamon puhdistusteho ei riitä alueella, tämä olisi ensimmäiseksi varmistettava kunnanvirastolla. Tarvitaan lisäksi 2000 €:n fosforinpoistokaivo maasuodattamon perään.
Nykyisin ei useinkaan ole järkevää rakentaa tenniskentän kokoista maasuodattamoa edes kustannussyistä, koska tulee kalliimmaksi toteuttaa, kuin edullisimmat pienpuhdistamot, joita saa jo alle neljän tonnin.
Pienpuhdistamot ovat nykyisin jo varsin toimivia ja kerran vuodessa tapahtuva lietteen tyhjennys on imuautolla varsin helppo ja halpa toimenpide. Onhan myös maasuodatuksen sakokaivot tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa, jotta liete ei alkaisi mädäntyä.
Pienpuhdistamohankinnassa kannattaa suosia mahdollisimman yksinkertaista rakennetta, jolloin vikamahdollisuudet pienenevät ja huoltokustannukset minimoituvat.
Lietteen keruupussilla myyty puhdistamo, on käytännössä todettu hankalaksi. Kuka nyt haluaisi parin kuukauden välein punnertaa paskapussia puhdistamosta, imuautolla homma käy siististi ja vaivattomasti.
Laiteasentaja on oikeassa että pien puhdistamo on huolettomin. Tuota lietettä syntyy puhdistamoissa kuitenkin aika vähän,joten nuo pussukallisetkin ovat ihan järkeviä ratkaisuja. Tuota pussukkaa tarvitse olla vaihtamassa kovin usein. Tyhjennyskustannuksia tämän hetkisellä hintatasolla säästyy noin 100€/vuosi. Laitteen elinkaaren aikana kun kustannukset nousevat koko ajan nuo säästöt kasvavat vuosi vuodelta. Kasvimaalle tuon lietepussin kompostoinnista saa parasta mahdollista multaa.
Se on selvää että mitä yksinkertaisempi laite on sitä paremmin se kestää. Vuosikymmeniä vanhat luotettaviksi tunnetut merkit ovat varmoja valintoja.
Itsellä ollut panospuhditamo vuoden käytössä.6 hengen perheellä ja 300 vesikuutiolla ovat puhdistuskulut olleet alle 300e vuodessa.