Henkselien paukutus lisääntyy Kokemäellä syksyn mittaan, kun yhteiskoulu täyttää 100 vuotta. Itsekehuun ei kuitenkaan paljon ole aihetta, sillä mistään merkittävästä opinahjosta kansansivistyksen kannalta ei ole kysymys.
Ei ole lähtenyt koulusta maailmalle merkittäviä tieteenharjoittajia, sen sijaan erilaisia ongelmia on ollut vuosien varrella runsaasti. Ylioppilaskirjoituksissa reputtaneiden määrä on aina ollut melko korkea, 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin aihe herätti keskustelua maakunnallisessa mediassa aika paljonkin.
Opettajien ammattitaidosta aineensa opettajina en osaa sanoa sen enempää, mutta yleinen järjestyksenvalvonta ei ainakaan itse koulussa opiskellessani ketään kiinnostanut. Koulukiusaamiseen ei puututtu juuri lainkaan. Välitunneilla valvova opettaja, jos sellaista oli, saattoi katsella ikkunasta kiusatun oppilaan rökittämistä ilman aikomustakaan puuttua asiaan. Erästä oppilasta solvaava kirjoitus oli koulun tiiliseinässä näkyvällä paikalla muistaakseni ainakin 1-2 vuotta 70-luvulla, se poistui vasta uuden lukio-osan rakentamisen myötä.
Autoritääristä porukkaa oli opettajakunta siihen aikaan, kielteinen vaikutelma jäi lähes jokaisesta.
Eli juhlatuulta ei ainakaan meikäläiseltä löydy. Tosin tämä 100-vuotisjuhla on sikäli perusteltu, että sen jälkeen ei mitään vastaavaa tulla järjestämään. 100 vuoden kuluttua Kokemäen väkiluku on kymmenesosa nykyisestä ja yhteiskoulua ei enää ole.
Ei ole lähtenyt koulusta maailmalle merkittäviä tieteenharjoittajia, sen sijaan erilaisia ongelmia on ollut vuosien varrella runsaasti. Ylioppilaskirjoituksissa reputtaneiden määrä on aina ollut melko korkea, 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin aihe herätti keskustelua maakunnallisessa mediassa aika paljonkin.
Opettajien ammattitaidosta aineensa opettajina en osaa sanoa sen enempää, mutta yleinen järjestyksenvalvonta ei ainakaan itse koulussa opiskellessani ketään kiinnostanut. Koulukiusaamiseen ei puututtu juuri lainkaan. Välitunneilla valvova opettaja, jos sellaista oli, saattoi katsella ikkunasta kiusatun oppilaan rökittämistä ilman aikomustakaan puuttua asiaan. Erästä oppilasta solvaava kirjoitus oli koulun tiiliseinässä näkyvällä paikalla muistaakseni ainakin 1-2 vuotta 70-luvulla, se poistui vasta uuden lukio-osan rakentamisen myötä.
Autoritääristä porukkaa oli opettajakunta siihen aikaan, kielteinen vaikutelma jäi lähes jokaisesta.
Eli juhlatuulta ei ainakaan meikäläiseltä löydy. Tosin tämä 100-vuotisjuhla on sikäli perusteltu, että sen jälkeen ei mitään vastaavaa tulla järjestämään. 100 vuoden kuluttua Kokemäen väkiluku on kymmenesosa nykyisestä ja yhteiskoulua ei enää ole.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole väheksymässä kirjoittajan kokemusta entisestä koulustaan. Monia ikäviä muistoja minullakin on, niin kai meistä moenella.
Mutta jonkinlainen oikeudenmukaisuuden vaatimus minussa, panee muistuttamaan, että mainintasi viestisi alkuosassa ovat tuulesta temmattuja.
"Mistään merkittävästä opinahjosta kansansivistyksen kannalta ei ole kysymys"
Kokemäen yhteiskoulusta on lähtöisin huomattavan paljon opettajia, pappeja, näyttelijöitä, kirjailijoita.
Lääkäreitä, insinöörejä, eri aloilta väitelleitä tohtoreita tulee näin äkkipäätään aika liuta mieleeni. En ole sentään vanhaa opinahjoani ajatellut aikoihin!
Finnairin entinen pääjohtaja on päässyt ylioppilaaksi Kokemäen koulusta. Lääkintöhallituksen ja yliopiston lääketieteellisen proffatason ihmisiä, luonnontieteiden alojen tohtoreita, yrityselämän korkeillakin paikoilla olevia, Teknillisen korkeakoulun professoreita ... vaikea näin äkkipäätään edes muistaa, keitä ei muista.
Jaa, edellinen maatalousministerikin on kokemäkeläinen. Hän on myös nyt puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Ennen ministeriyttä hänellä oli ura ulkomailla.
Voi voi, tulee näitä mieleen.
Itse oppilaitos sinänsä tuskin on syynä siihen, ettei suuria tieteentekijöitä tai merkkihenkilöitä ole paikkakunnalta pahemmin leivottu. Taustatekijät ovat jyllänneet myös yhteiskoulun kabineteissa. Paikkakunnan tilallisten yhteenliittymä päätti mitä haluavat tässäkin oppilaitoksessa tapahtuvan. Oppilaitos oli juuri sellainen, mihin suuntaan päättäjät halusivat sen menevän.
Kykenevät ja itseensä sijoittaneet ihmiset ovat silti tuostakin opinahjosta maailmalle ponnistaneet. Ei mitään jormaolliloita mutta jonkinsortin tekijöitä kuitenkin.
Toinen luku on sitten ne jotka paikkakunnalle jäivät jatkamaan perinteitä. Ne joista maatalousmafia leipoi tulevaisuuden toivoja ja vastuunottajia. Heidän tekonsa ja saavutuksensa on nyt luettavissa esim. kunnan talousluvuista. Siinä sitä on CV:tä kerrakseen...
Vinttikoira on ihan oikeassa. Vanhoista koulun vuosikirjoista eri vuosikymmeniltä näkee jo yhtä ja toista. Ne paljastavat useita asioita suoraan ja epäsuoraan.
Yhteiskouluhan oli alun alkaen maatalousoppikoulu. Ja maanviljelijäpainotteisuus näkyi monessa - opettajakunnassa, opettamisen metodeissa ja oppiaineissa. Maatalouteen liittyvät asiat painottuivat useassa oppiaineessa. Olen nähnyt vanhoja kirjanpidon tuntien muistiinpanoja, kylläpä taloutta hoideltiin kuin ainakin tilallisen taloudessa.
Vuosikymmeniä opettajien taholta aplodeja saivat maatalojen tyttäret ja pojat. He olivat erityisasemassa. Monet olivat jopa ns. vapaaoppilaita ajatuksella "Jossei rahhaa ole, nin rahhaa ei ole, vaikka olis kuinka ison talon poika".
Vuosikymmeniä talossa oli opettajia, joiden paikka olisi ollut jossain muualla kuin nuorison kasvatustyössä ja opetustoimessa.
Monet legendat tunnetaan nimeltä, vanhimmat oppilaat muistavat vielä heidät sanoistakin - ja opettamisen keinoista.
Siinä olen "Vinttikoiran" kanssa eri mieltä, että itse oppilaitos voi suunnata tai olla suuntaamatta opiskelijoita tiettyyn suuntaan. Aina ei tosin arvaa mihin suuntaan. Onhan se nähty.
Matrikkelista se aikanaan selvinnee, mutta kysynpä jo nyt, että kävikö Pentti Saarinen Kokemäen yhteiskoulua vai mistä hän ammensi osaamisensa?
Kyk on kouluttanut monen alan osaajia ja opettajista osa on ollut päteviäkin.
Ei muuta kun syksyllä juhlitaan ja viedään kukkia Kykin opettajien haudoille.
Opin Kokemäen yhteiskoulussa suomen vertailumuodot täydellisesti:
hullu - hullumpi - kokemäkeläinen.
Tukkapöllyä pitäisi antaa Kokemäen yhteiskoulun vanhoille opettajille kieroudesta ja ylimielisyydestä.
Ei ole kirjoittajilla kovin positiivista sanottavaa koulusta, mutta nyt on Kokemäen yhteiskoulun suunta muuttunut. Opettajat ovat mukavia, koulu hyvässä kunnossa ja koulussa hyvä työilmapiiri ja yhteishenki.
Ainahan on koulukiusaamista ja kaikkialla sitä on, mutta ei KYK:issä ainakaan sen enempää, kuin muuallakaan.
Kyllä Kokemäen yhteiskoulu on juhlansa ansainnut. Jos KYK:in arvosanat ovat olleet joskus huonoja, niin nyt niitä sitten korotetaan.
Köyhät KYKkyyn, jotta saadaan oppilaskiintiö täyteen. On nimittäin Kokemäellä kohta pula oppilaista, kun väki hupenee. Tänä vuonnakin jo n. sadalla.
Voi olla, että koulun opettajat ovat parempia nyt kuin ennen. 70-luvulla he huusivat oppilailleen kuin raivotautiset. Nyt on pakko olla kohteliaampia.
Onko muuten se lasikaappiin ahdettu susi vielä lukion ruokalassa luomassa viihtyisää tunnelmaa opinahjoon?
Oli ainakin yksi susi suden vaatteissa Kokemäen yhteiskoulussa.