onko kellään kokemusta jämerä kivitalosta tai muusta kivitalosta runko asennettuna toimituksella?? haaveissa kivitalo mutta osin pakettiratkaisuna !
onko kokemusta jämerätaloista pakettina??
kivi
303912
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Haaveena kelluva kivitalo?
Tutkippa myös muita vaihtoehtoja, ettei tule paha mieli.
Tilasin jämerä-paketin asennustöineen viime elokuussa. Minusta homma oli selkeä, sain tilatessa hinnan erikseen kivitavarasta ja asennustyöstä. Mitään lisäkustannuksia ei asennustyön aikana tullut. Itse jatkoin vesikaton teosta eteenpäin. Muutamme kuun lopussa.
mitä teillä tuli talo maksamaan ? kestikö asennus kauan? olen vallan ihastunut kivitaloihin ja huomannut että vanhoissa kivitaloissa asrvo ja ulkonäkö säilyy aivan erilaisena kuin puu tai peräti tiiliverhoiluissa.
Olisin itsekin halukas tietämään mitä muut ovat kivimääristä maksaneet.. Summahan koostuu suuresti siitä että mitä osia se sisältää, onko esim ruostesuojattuja terassi osia jne.
Minun paketti:
2-kerros(huoneistoala 172), 1-kerroksen takaseinä puolesta välistä alkaen siporex.(loiva rinneratkasu)
Ala,välipohja ja katto siporexistä autotallin katto/terassin lattia samoin.
ja hintaa muodostui n.48k€ rahdit (ei asennusta)
Olisin halukas kuulemaan muidenkin hintoja kivistä sekä mitä muut kuin sipo kiviratkaisut ovat materiaalien hinnat(muistakaa mainita mitä kaikkea tuli kivistä)
Lammi-harkko, nousevaan rinteeseen 138/211 m2. Talo on kokonaisuudessaan 4:ssä eri tasossa, jos mukaan lasketaan autotalli/katos/tekninentila. Itse asuinosa kolmessa tasossa. Paketti piti sisällään seuraavaa:
- Lammi-harkot (kaikki seinät, myös väliseinät)
- Ontelolaatat 55 m2 (200mm)
- Kattotiilet
- Aluskate
- Kattoristikot
- 400 mm puhallusvillaa yläpohjaan
- Domus ag/selektiivi-ikkunat
- Rakennesuunnittelu
- Perustussuunnittelu
- Puzer-keskuspölynimuri ;-)
Hinta 39000 euroa (sis. rahti ja alv)
Lisäksi tarvitaan 56 m2 valubetonia (85 e/m2) ja raudat.
Siporexin tarjous 49000 e pelkät kivet!
uusilla kun ei ole enää mitään tekemistä niiden vanhojen materiaalien eikä rakennustapojen kanssa.
Mitenkä vanha rakennustavan pitäisi mielestäsi olla että se olisi vanha? Siporexin rakennustapa lienee 1930-luvulta. Minulle se kyllä riittää koetelluksi hyväksi rakennustavaksi.Ennen vanhaan sai talonsa rakentaa miten itse parhaaksi näki, nyt se ei enää ole mahdollista. Eikä taida rahatkaan riittää metrin paksuisiin umpitiiliseiniin, jos niitä tarkoitat.
Älä kehu vielä, runko ei ole pystyssä eikä kaikki materiaali ja työ ostettuna, vaikka niin luulet.
Jos 30 vuotta on mielestäsi vanhaa rakennuksessa ja riittää sinulle, ei todellakaan ole väliä mistä ja miten talosi rakennat.
Kun 1930-luvulta lasketaan tähän päivään asti, niin aikaa on kulunut kaiketi 70 vuotta, se siis riittää minulle.
----
Minulla on kellarikerros Lammin kivestä. 50m pitkästi 4m korkeaa eristettyä ulkoseinää 20m eristämättömiä väliseinä ja tuki muureja pilariharkkoja ehkä parikymmentä. Hintaa kiviläjällä oli noin 60.000mk. Lisäksi meni noin 20.000mk rautoihin, betoneihin ja uretaaniin sekä noin 20.000mk välipohjan ontelolaattoihin.
Lecaharkko tarjous oli noin 80.000mk sisälsi samat seinät ja niiden muurauslaastin.
Työtarjous oli Lammille noin 40.000mk (sisälsi sähköputkitukset) ja Leca-harkoille noin 85.000mk (ei sisältänyt sähköputkitukia).
Työmäärältään Leca ja siporex ovat jokseenkin vertailukelpoisia.
Siporex ei tullut tarjousvaiheessa enään kysymykseen, koska louhinnan aikana naapurissa oleva Jämerä meni palasiksi.
Sata vuotta sitten rakennetuista taloista on enään olemassa vain 2%. Eli ei ne paljon ole talot koskaan kestäneet. Nykyiset kestää taatusti pidempään.
Yksi luennoitsija kyseli yleisöltä (tulevia rakentajia) että mikä on arvioitu talon elinikä. Suurin osa veikkasi 30-70 vuotta. Tämä luennoitsija sanoi että olisi kansantaloudellisesti kestämätöntä rakentaa taloja jotka ei kestä 150-200 vuotta.
Kyllä siinä iässä erottuu jyvät akanoista. Ikävä vain ettei ole itse näkemässä kuka oli oikeassa ja kuka ei.
Selväähän on että rakennuksesta on pidettävä huolta ja tekniikka on joka tapauksessa uusittava muutamaan kertaan.
Mutta kyllä joitain talopaketteja on uran aikana tullut vastaan joille 70vuotta on jo huippu suoritus.
Kun taas kivitalolle (hyvin tehdylle) 100vuotta tuskin on mikään suoritus. Ihan sama onko siporex, lammi tms. kun vaan pidetään huolta että kaikki toimii niin kuin on suunniteltu.
Aika näyttää...
Miettikääpä vaikka vain viimeisen 30 vuoden kehitystä... Esimerkiksi talojen lämmitysenergian tarve on pudonnut suunnilleen puoleen.
Kun mietitään kehitystä tästä päivästä eteen päin, on ihan varmaa että kolmas sukupolvi viimeistään harkitsee talon purkamista, tai ainakin se olisi perusteellisesti remontoitava, jotta siinä pystyy asumaan sen hetkisten vaatimusten mukaan.
Ehkä kannattaisi sittenkin panna vähemmän rautaa sinne betonii, ettei se purkaminen ole ihan toivotonta :)
Ei huolta liian vanhoista kivitaloista: Kuka uskaltaa esimerkiksi Lammin talolle povata kolmea sukupolvea? Kun kokemusta ei ole kymmentä vuotta. Varmaa on ettei yksikään ulkoseinä niissä ole edes vielä kuiva, kun ne on heti päällystetty kahta puolta. Ja miten kauan se höttömuovi säilyy seinän sisällä?
EPS-eristeisiä lämpöharkkoja on ollut jo 60-luvulta, joita on nykyisin tutkittu. Rakenne on sisältä täysin kuiva ja EPS uuden veroisessa kunnossa. Edellinen kirjoittelijahan vain provoili, mutta piti kuitenkin tarttua täkyyn...
taitaa olla noita mää tiärän ja luulen juttuja, ei tutkittuja.
Minulla ei ko. tutkimusta ole juuri nyt kourassa, mutta soitappa Lammin betoniin, heillä on tutkimustulokset. Tutkimusta ei luonnollisestikaan ole Lammi tehnyt.
"EPS-eristeiden perusraaka-ainetta polystyreenimuovia on käytetty laajalti jo 1930-luvulta alkaen. Polystyreenin soluuntuva muunnos (EPS) kehitettiin Saksassa vuonna 1951. EPS-tuotteiden valmistus alkoi Suomessa Tampereella jo vuonna 1957."
Laita hakusat EPS ja eriste, niin alkaa löytyä linkkejä mutun tueksi.
Kovasti se kuiva betoni pölisi läpivientiä tehdessä jo 2kk valun jäljeen...
Kokeilin tuossa juuri VTT:n WUFI ohjelmaa jolla voi simuloida seinärakenteen kosteuskäyttäytymistä yhden vuoden jaksossa... Lammin kiven rakenteessa kosteus eristeen pinnassa on täsmälleen sama kuin seinän sisäpinnassa...
mitä se ohjelma oikein osoitti, hienosti menee. Niinhän se on vuosia ollut että aina tiedetään ohjelmilla tai ilman asioita kuinka hyviä ja toimivia ne oikein ovat ja kuitenkin meillä eri muodoissa olevia räikeitä virheitä, varsinkin kivirakenteisissa taloissa kosteuvaurioiden suhteen, joita osaavat ja tietävät ihmiset ovat tehneet tai suositelleet toteutustapoja. Tosielämä kun on paljon muuta kun simulaattoreita tai laskelmia, siitä löytyy niin paljon eri vivahteita ja yhdistelmiä, ja suurimpana ihmisen oma käyttökohteiden kohtelu, lämpötilavaihtelut yms.
Kysyin tätä jo kerran mutta ei tullut kunnon vastausta, että mistä johtuu. Meillä on neljä vuotta vanha lammiharkoista teetetty talo ja sisäseinätasoitteet ovat vielä osin märkiä ilmeisesti joidenkin saumojen kohdilta. Mistä johtuu ja voiko/pitäisikö tehdä jotakin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Onko kellään muulla ollut tätä ongelmaa?
Puuttuuko talosta räystäät, kuten kivitaloista usein?
Onko sinulla prempaa tietoa siitä, ettei ohjelma osaa simuloida oikein???
Ohjelmahan laskee kosteudet juuri kosteuden ja lämpätlojen vaihteluiden mukaan.
TIILI= 4000 vuotta vanha rakennusmateriaali.Se riittää minulle.
Siporex= Ainoa vedessä kelluva "kivimateriaali".
Tiili on ikuinen; ajan hammas on armoton huonoille feikeille.Repikää siitä sipoladon omistajat!
Ensin tulee maankaivuu-urakka, sitten salaojitus ja sadevesiurakka, sitten pääsee runkoa pystyttämään. Ylimääräistä rahaa kuluu heti vajaakanttiseen valumuottilaudoitukseen, harjateräkseen, lekaharkkojen eristeisiin, vesivaneriin, soraan, raudoitusverkkoihin, rakennusmuoviin, betonivaluihin, kattotuoleihin, ym puutavaraan.
sitten kun se on säältä suojassa, niin sitten alkaa lvi-urakka, sähköurakka, lattianvaluhommat, ikkunoitten tarjouspyynnöt, ulko-ovet.
Seuraavaksi tulee tasoitusurakka, aika kallis. Tasoitettu pinta ei olekaan maalausvalmis, vaan finistely kuuluu sitten maalausurakkaan..taas yks 2000 € siihen..
Sitten sisätyöt vielä..katot on aika iso homma, ellei halua roiskerapattua kattoa.
Yks tosi iso homma on sähköjohtojen ja vesijohtojen roiloamiset seiniin, sitä kun tulee kymmeniä metrejä ennen tasoitusurakoita.
Hauska yksityiskohta on se, että ensimmäisen parina vuotena siporex-talon seinät sieltä täältä halkeilee sisäpinnalta, eli sitten uudelleen pääsee tasoitteen kanssa puuhastelemaan kun ensin malttaa asua pari vuotta. Itselläni taitaa olla siinä 40 halkeamaa vaikka typeryyksissäni annoin tasoitemiehen laittaa kankaankin tasoitteen alle muka estämään halkeamisia.
Summa summarum, kannattaa ehkä, jos vain rahaa on sopia kokonaisurakasta, toi runkopystytys ei oikein sisällä yhtikäs mitään.
Iso homma on saada kaikki urakoitsijat sopimaan yhteisestä aikataulusta, kun moni työvaihe tulee tehdä täsmälleen oikeaan aikaan, jotta seuraavaa voisi aloitella.
Arvaamaton kustannushan oli nosturikustannukset, kun välipohjapalkit pitää nosturilla nostaa, sekä telinekustannukset, kun sisältäpäin ei nämä urakoitsijat halua tehdä paljoakaan, varmaan about 50-80€ päivä, siitä tulee komea summa.
kerran kilpailuttaa :=) Oikein juoksevat urakoitsijat näin suuren asiakkaan pikkuhinnoilla vaatimiin tehtäviin.