Suomessa muslimitkin voisivat syödä

Suomessa myytävässä sianlihassa ei ole trikiinejä. Jos olisi, kai me olisimme jo kaikki kuolleet, sillä niin paljon me syömme kinkkuja jouluna ja makkaraa kesällä.

"Trikinoosin ehkäiseminen

Suomessa asetusten mukaan tarkastettu ja myynnissä oleva liha ei aiheuta trikinoosin vaaraa. Oloissa, joissa tartunnan mahdollisuus on olemassa, on vältettävä trikiinien tavallisesti saastuttamaa lihaa, siis lähinnä sian ja villisian lihaa sekä niistä valmistettuja lihajalosteita, tai huolehdittava siitä, että syö niitä vain kunnollisesti kypsennettynä ja kuumennettuna. Lihan kuumentaminen kauttaaltaan 80 asteeseen tappaa trikiinit. Suuret lihapalat lämpiävät keskeltä hitaasti, minkä vuoksi ne kehotetaan leikkaamaan varmuuden vuoksi ohuiksi viipaleiksi ennen kypsentämistä. Tartunnanaiheuttajat voidaan tuhota myös pakastamalla - 15 asteessa kolmen viikon ajan tai - 18 asteessa kahden vuorokauden ajan. Suolaaminen ja savustaminen eivät tapa luotettavasti lihassa olevia trikiinejä.

Koska trikiinitauti on hankala ja vaarallinenkin, ovat yhteiskunnat pyrkineet ehkäisemään taudin esiintymistä määräämällä tarkastuspakon myytävälle ja elintarvikkeiden valmistukseen käytettävälle lihalle. Erityisesti sikojen kotiteurastus aiheutti teurasjätteiden huonon käsittelyn seurauksena trikiinitaudin leviämisvaaran myös rottien välityksellä. Saksalainen patologi Rudolf Virchow ehdotti Saksassa 1860-luvulla todettujen trikinoosiepidemioiden johdosta pakollista lihan trikiinitarkastusta. Tarkastukset aloitettiin Berliinissä vuonna 1865 ja koko Preussissa vuonna 1878. Suomessa aloitettiin lihan trikiinitarkastus Helsingissä vuonna 1876 ja yleinen lihantarkastustoiminta käynnistyi Oulussa vuonna 1898.

Suomessa valtakunnallinen lihan trikiinitarkastus perustuu alunperin vuonna 1922 voimaan tulleeseen lihantarkastuslakiin. Meillä tarkastetaan nykyään kaikki myyntiin ja elintarvikkeiden valmistukseen tuleva sian liha ja muu mahdollisesti trikiinejä sisältävä ravinnoksi käytettävä liha. Tarkastus tapahtuu eläimen munuaistapeista tai pallean lihaksesta otetuista näytteistä, karhuilla myös puremalihaksista otetuista näytteistä. Suomessa todetaan vuosittain keskimäärin parisenkymmentä trikiinejä sisältävää ruhoa, jotka hylätään ja hävitetään. Trikiinitaudin ehkäisyyn kuuluu olennaisena osana sikaloiden ja villisikatarhojen kunnollinen hoitaminen. Siat saavat trikiinejä itseensä syödessään niiden saastuttamia rottia, riistaa tai teurasjätettä. Sen vuoksi sikalat ja sikatarhat olisi pidettävä vapaina rotista ja sioille ei saisi antaa ravinnoksi kuumentamatta tai kunnollisesti pakastamatta sellaisten eläinten lihaa tai teurasjätettä, jotka voivat olla trikiinien saastuttamia. Myös teurastamoiden huolellisella hoidolla on merkitystä tartuntaketjun katkaisijana.

Kirjoitus on luonnosteltu 1993, tarkistettu maaliskuussa 2000."