Minä täällä ihan pihalla tämän kameran käytöstä ja kuvaamaan pitäisi ruveta.
On lainassa Canon EOS 300/300QD
On vieläpä aika vaikea kuvauskohde, nimittäin kissat. Nyt pitäisi saada kuvia kameran tärähtämättä ja kissan silmien kiilumatta. Kannataisiko tässä käyttää toimintoa punasilmäisyyden vähennys? Jos säädän aukon isoimmaksi, pitääkö valotusajan olla silloin korkein mahdollinen? Entä jos valo ei riitä, voinko lisätä huoletta valaistusta vai muuttaakohan se kuvaa luonnottomaksi? Onko kellään tällaista kameraa ja taitoa tämän käytöstä. Jelppikää!
On lainassa Canon EOS 300/300QD
On vieläpä aika vaikea kuvauskohde, nimittäin kissat. Nyt pitäisi saada kuvia kameran tärähtämättä ja kissan silmien kiilumatta. Kannataisiko tässä käyttää toimintoa punasilmäisyyden vähennys? Jos säädän aukon isoimmaksi, pitääkö valotusajan olla silloin korkein mahdollinen? Entä jos valo ei riitä, voinko lisätä huoletta valaistusta vai muuttaakohan se kuvaa luonnottomaksi? Onko kellään tällaista kameraa ja taitoa tämän käytöstä. Jelppikää!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa tietysti käyttää punasilmäisyyden vähennystä -siksihän se on! Valotusaika mahdollisimman nopea tietysti ettei tärise kamera. Kenties yli 1/100 s. on hyvä. Siinä on kai syväterävyyden esikatselumahdollisuus siinä Canonissas, eli kato siitä tuleeko liian pimeän näköinen. Tossa nyt jotain kenties auttaviakin neuvoja..
on tuossa tuo syväterävyyden esikatselu. Täytyy lukea ohjekirjaa läpi. Siinä on vain liikaa valittavaa. Mietityttää vain tuo, että kuinka pahasti kameran tärinä ja kuvauskohteen liikkuminen vaikuttaa lopputulokseen. Minulla kun ei ole käytössäni jalustaa. Mutta eiköhän tästä nyt päästä eteempäin. kiitos neuvoista!
Etsi EOS:ssä kohta, jossa voit valita ajan esivalinnan. Se näkyy nestekidenäytöllä "Tv" -merkkinä. Säädä valotusaika vähintään 1/125 sekuntia tai jos vallitseva valo antaa myöten, mielellään niin lyhyeksi (1/180, 1/250 tai 1/500) kuin voit. Mitä lyhyempi valotusaika, sitä varmemmin pysäytät kissasi kuvaan vaikka se liikkuisi. Lyhyen valotusajan vastapainona on aina lyhyempi terävyysalue. Eli mitä nopeammin haluat kuvata, sitä pienempi alue kuvasta näkyy terävänä. Mutta jos kuvaat muotokuvaa niinkuin nyt kissaa, ei taustaa yleensä kannatakaan ottaa kuvaan terävänä. Kuvaa vain suuri aukko / lyhyt suljinaika -yhdistelmällä, niin hyvä tulee. Punasilmäisyyden poistoa käytetään vain silloin, jos kuvataan salamalla. Muutenhan punasilmäisyyttä ei esiinny. Salamalla jos kuvaat, on kamerassa lyhin mahdollinen suljinaika jota salaman kanssa voi käyttää. Sitä kutsutaan salamatäsmäysajaksi. Tuo aika kerrotaan kamerasi käyttöohjeissa. Todennäköisesti EOS:säsi on niin automaattinen, että kamerasi varoittaa jos yrität kuvata lyhyemmällä suljinajalla kuin salamasi täsmäysaika on. Ehdottomasti parhaan kuvan kissastasi saat, jos kuvaat ilman salamaa vallitsevassa valossa, mieluiten auringonvalossa. Salama latistaa kuvaa ja tekee kohteesta usein hailakan värisen. Laita kissasi esimerkiksi lähelle ikkunaa: ikkunalaudalle istumaan tai muuten niin, että luonnonvalo valaisee sen turkin ja kasvot. Anna valon tulla viistosti sivulta kissan kasvoille. Vieläkin paremman tuloksen saat, jos kamerassasi on mahdollisuus mitata valotus, esim. pistemittaus (muistaakseni tuossa EOS:n mallissa on). Mittaa sen avulla valotuslukema kissasi varjoisalta puolelta turkista ja käytä kuvatessa pistemittauksen antamaa aukkoarvoa. Näin kuvasi valotus onnistuu vielä paremmin.
Luonnonvalossa kuvatessa kissan silmät kiiluvat, koska valo osuu sen silmiin tietyssä kulmassa eli heijastuu silmän pinnasta kameran objektiiviin. Punasilmäisyyden poistolla ei ole vaikutusta asiaan. Ainoastaan kuvakulmaa tai kissan asentoa muuttamalla voit välttyä silmien kiilumiselta. Etsimestä katsoessasi näet, kiiluvatko silmät.
Kamerassasi on kaksi automaattista valotuksen esivalintaa: Aukon esivalinta (Av) ja ajan esivalinta (Tv). Aukon esivalintaa käyttäessäsi voit valita mieleisesi aukon ja kamera valitsee automaattisesti siihen sopivan suljinajan. Ajan esivalinnassa sinä valitset haluamasi suljinajan ja kamera päättää siihen sopivan oikean aukon. Mitä pienempi aukko (esim. f8 tai vielä pienempi, esim. 11), sitä suurempi on kuvan terävyysalue ja päinvastoin. Kuvaa kuitenkin muotokuvat, kissastakin, suurella aukolla, kuvasi onnistuvat taaskin paremmin. Pieni aukko sopii paremmin esim. maisemakuviin joissa on tärkeää suuri syväterävyys. Sommittele kuva myös sopivasti. Vältä kissan sijoittamista suoraan keskelle kuva-alaa, jollet halua passikuvaa.. Onnea kuvauksiin!
Annoitkin aika kattavan paketin ohjeita. Yksi filmi tuli jo kuvattua ja kuvista epäonnistuivat vain ne, jotka kuvasin ilman jalustaa. Muut onnistuivat melko moitteettomasti. Salamalla otetut kivat tosin olivat hieman epäteräviä ja stiä saattoi odottaakin.
Kiitos kuitenkin noista vinkeistä. Niistä tulee oleen apua vielä. =)
Kuvistasi siis epäonnistuivat ne, jotka kuvasit ilman jalustaa? Ilmeisesti ne kuvat ovat tärähtäneet eli suljinaika on ollut liian pitkä. Käsivaralla kuvatessa pitäisi suljinaika olla vähintään 1/30 sekuntia, mieluummin nopeampi esim. 1/128 s. Jos valoa on niin vähän että valotusaika menee pitkäksi vaikka käyttäisi suurinta aukkoa, on hyvä ottaa kuvatessa tukea jostakin, esim. nojata seinään tai vastaavaa. Sinun kannattaisi muuten kuvata seuraava filmirulla käyttämällä herkkää filmiä. Mielellään älä osta 100 ASA:n tai edes 200 ASA:n värifilmiä vaan nopeampaa, vähintään 400 ASA. Hinnassa ei ole juuri mitään eroa, mutta nopeasta filmistä on paljon etua. Lisäksi filmit ovat kehittyneet niin paljon, että laadussa ei enää ole mitään eroa sadan ja neljänsadan välillä. Itse kuvaan juuri nyt Ilfordin mustavalkofilmille jossa on herkkyys 6400 ASA, kamerana on Canon EOS 600. Pystyn kuvaamaan näin herkällä filmillä keskiyöllä Helsingissä kaupungilla ilman jalustaa, ilman salamaa, käsivaralla.. :) Kokeile joskus herkkää filmiä, se on aika hauskaa.
...Oletko kokeillu prässätä sitä 6400 ASA:n filmiä? Miten voimakkaasti siinä lisääntyy silloin rakeisuus, kun on jo valmiiksi noin herkkää?
Itse asiassa se on jo prässätty. Filmi on Ilford Delta 3200 Professional mv-filmi, mutta säädin kameran ISO-lukeman 6400:aan eli prässätty on jo valmiiksi. Tämä on jo toinen sama Ilfordin filmi, jonka olen prässännyt samalla tavalla ja ensimmäiseen ainakin olin hyvin tyytyväinen. Tämä kyseinen filmi on hyvä prässäykseen, siitä olen kuullut kehuja muiltakin. Kehitin negat itse ja vedokset suurimmillaan 24 x 30,5 cm olen tehnyt omilla pimiölaitteilla kotona, eikä näy ollenkaan pahaa rakeisuutta tässä vedoskoossa. Toinen juttu on, että kameroideni (Canon EOS 600 ja Canon T-90) suurin ISO-lukema kummassakin on 6400 ISO. Onko sulla vippaskonstia, millä pystyy prässäämään yli 6400:aan jos järkkärin rungossa ei riitä asteikko? Jos löydän jostakin 6400:sta filmiä prässättäväksi.
ilman jalustaa otetut kuvat epäonnistuivat, mutta siinä oli muitakin tekijöitä, kuten huono valo ja kohteen äkillinen liikkuminen.
Hyvä kuitenkin tietää vastaisuudessa, että ostaa herkempää filmiä. 200 oli käytössä. Paljon oli kohteen liikkuvuudella vaikutusta, sillä maisemakuvat olivat kuitenkin hiukkasen onnistuneempia.
Täytyy tosiaan kokeilla herkkää filmiä. Yökuvaus on varmasti kivaa, kaveri kuvasi Lahdessa pitkällä valotusajalla yöllä ja kuvista tuli mahtavat.
Mutta kiitos jälleen vinkeistä. Valokuvaus ihan ammattina nimittäin kiinnostaa. ;)
on varmasti tosi mielenkiintoinen ammatinvalinta. Siksipä opiskelin valokuvausta erilaisilla kursseilla kolmen vuoden ajan muiden kuvataiteen opiskelujen ohessa. Meidän valokuvauksen opettaja muisti aina painottaa tuota filmin valintaa. Sadan asan filmit olivat kurssilla käytännössä kiellettyjä, open mielestä niitä ei enää kannata käyttää. Hän suositteli meille aina herkkää filmiä tai sitten toisena vaihtoehtona erittäin hidasta filmiä: Asetelmakuvauksessa esimerkiksi voi käyttää vaikkapa n. 30 ASA:n hienorakeista filmiä. Mitä hitaampi filmi, sitä hienorakeisempaa se on eli siitä voi tehdä isojakin suurennoksia ilman häiritsevää rakeisuutta. Filmit ovat kehittyneet 10-15 vuodessa niin paljon, että nykyiset 400 ASA:n filmit vastaavat laadultaan kymmenen vuoden takaisia 100 ASA:n filmejä. Toinen juttu on se, että eri filmimerkit tuottavat yllättävän erivärisiä kuvia. Jotkin valmistajat (esim. Fuji) painottavat kirkkaita ja voimakkaita värejä kun taas kalliimmat ammattilaisfilmit usein ovat paljon neutraalimpia värien suhteen. Eli kannattaa myös kokeilla eri valmistajien filmejä: kuvista tulee yllättävän erilaisia.
On toinenkin keino päästä lyhyeen valotusaikaan kuin filmin herkkyys, valitettavasti vain kalliimpi: käyttämällä kiinteäpolttovälistä objektiivia, esim. 35mm tai 50mm. Objektiivin valovoima on se tekijä, joka vaikuttaa valotusaikaan todella paljon. Yleensä järjestelmäkameroissa on mukana ostettaessa zoom-objektiivi. Ne ovat käteviä, mutta heikkoutena on valovoiman vähyys ja suuri vaara, että aloitteleva kuvaaja käyttää zoomausta sommitteluun ja rajaukseen, mitä ei saisi tehdä. Valokuvaamaan oppii kaikista nopeiten, kun käyttää kiinteää objektiivia. Kuvatessa joutuu näkemään enemmän vaivaa mutta lopputulos on sen arvoista. Parasta kaikessa kuitenkin on, että valokuvauksen oppiminen nopeutuu huikean nopeasti, kun hetkeksi lakkaa käyttämästä zoomausta. Voi myös tehdä päätöksen, ettei yhden filmirullan aikana liikuta zoomia kertaakaan vaan pitää sen koko ajan samassa polttovälissä, esim. 50 mm tai 35 mm.