yleinen kielitiede???

Itse olen käynyt vain omiin opintoihini pakollisen peruskurssin. Ja se on kyllä tosi helppo kurssi, jos vaan yhtään on kiinnostunut siitä.

ja ihan mielenkiintoistahan se, etenkin kun esimerkkeinä on mandariinikiina tai muu meille vieras kieli, eikä aina vaan se englanti.

Siinä ei siis periaatteessa käsitellä eri kieliä sinänsä vaan erilaisia kielen osa-alueita ja tieteenaloja - joihin toki eri kielet liittyvät. Moni lukee sitä sivuaineena, pääaineena sitten joku yksittäinen kieli. Helsingissä ainakin voi sitten lukea kielitiedettä ihan pääaineenakin.

Suosittelen kirjoja Fred Karlsson: Yleinen kielitiede ja Kaisa Häkkinen: Kielitieteen perusteet, jotka ovat perusteoksia (joista saat jonkinlaisen vaikutelmankin) ja toimivat itseasiassa joihinkin yliopistoihin pääsykoekirjoina.

Lisätietoa myös: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielitiede ja esim. http://www.ling.helsinki.fi/kielitiede/

Nyt vuoden opiskelleena ja innokkaana takaisin luennoille palaavana voin sanoa että yleinen kielitiede on erittäin kiinnostavaa :) Yleisen kielitieteen tarkoitus on tarjota opiskelijalle työkalupakki kaikkien maailman kielten ja kieleen edes etäisesti liittyvien ilmiöiden tutkimiseen.

Liikkeelle lähdetään fonologiasta eli kielten äännesysteemien tutkimisesta. Monet näennäisesti epäsäännölliset muodot voidaan selittää syntyneen useiden perätysten vaikuttavien sääntöjen mukaan.

Morfologiassa rakennellaan sanoja osasista ja syntaksissa etsitään sääntöjä, joiden avulla kielen kaikki mahdolliset (ja vain ne) lauseet voidaan kuvata.

Semantiikassa pääsee leikkimään mielenkiintoisia ajatusleikkejä ja pohtimaan vaikkapa, missä määrin kieli vaikuttaa käsitykseen todellisuudesta ja päinvastoin. Intiaanit, joiden kielessä ei voi sanoa "puun takana" tai "puun edessä" vaan ainoastaan ilmansuuntia apuna käyttäen "puun länsipuolella" tai "puun koillispuolella", tietävät aina missä suunnassa heidän kotinsa on :)

Siitä ylöspäin vain mielikuvitus on rajana ja kaikki mikä edes liippaa kieliä - vaikka vain kielipoliittisesti - kuuluu kielitieteen piiriin. Sosiolingvistiikassa tutkitaan kieliä osana yhteisöjä ja mietitään millä perustein kukin käyttää sellaisia muotoja kielistä kuin käyttää. Diskurssianalyysissä tutkitaan keskusteluja ja muita kielenpätkiä ja tulkitaan esim. äänenkorkeuden, nopeuden, tyylinvaihtojen jne. merkitystä. Kaksikielisyyttä tutkiessa voi huomion kiinnittää vaikka koodinvaihtoon ja voi löytää syntaksia apuna käyttäen selityksen sille miksi lause "Haluan ostaa a horse" on hyvin epätodennäköinen lause kaksikielisen suusta mutta "Haluan buy a horse" ei niinkään :)

Yleinen kielitiede on siis varsin mielenkiintoista :)