Kysympä VL

Jeesuksen viimeiset sanat ristillä, "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" eivät juuri vaikuta sellaisen miehen viimeisiltä sanoilta, joka oli suunnitellut tämän kaiken alusta alkaen. Ei tarvitse olla ruudinkeksiä jotta ymmärtää jonkin olevan pahasti pielessä.
- "Rev." Donald Morgan

Kyllä, kun nuorena tyttönä tulin etsikkoon , pienellä paikkakunnalla ei ollut vaihtoehtoja, joten tein vl uskon parannuksen. Hyvin äkkiä minut opetettiin tähän oikeaan uskoon. Muut ovat vääriä. Minulla ei ollut elämänkokemusta ym mikä olisi avartanut. Väärä henki vaani jokapaikassa, vain omassa seurapenkissä oli hyvä istua. En voinut mennä mukaan nuorisoseuran harrastuksiin, en kirkkoon silloin kun siellä saarnasi joku eivl, en liittyä mihinkään kuntopiiriin, kun siellä soi maailman musa taustalla ja jopa koulussa piti hipsiä naama punaisena ulos kun aerobicia alkoi tulla jumppatunnilla. En uskaltanut edes lukea mitään muuta hengellistä lehteä kuin Päivämiestä väärän hengen pelossa. Ja tavallaan se kaikki toimi ja oli ok pienellä paikkakunnalla. Koin uskoni vuoksi paljon häpeää ja pilkkaa,mutta mummelit sanoivat, että taivaassa vain kruunu kirkastuu mitä kurjempaa on täällä. Saarnoissa tietysti aina varoitettiin mm muista. Vasta kun tulin aikuiseksi, muutin suurelle paikkakunnalle opiskelemaan ja aloin kaivata menetettyä nuoruuttani, aloin kyllästyä jatkuvaan parannuksentekoon ja surumielisyyteen oikean uskon merkkinä. Uskaltauduin irtisanoutumaan vl uskosta. Jumalaa en jättänyt ja pian minulle tulikin uskovien yhteyden jano. Herra johdatti ihanasti ns vapaan suunnan srk.aan. Vähä vähältä pääsin uskon iloon ja todelliseen aikuiseen uskoon. Tänä päivänä jo uskallan tanssia ylistystanssia Herralle, olen aivan rakastunut Jeesukseen, ja taivastiellä. Se on kova paikka vain mielessään siunata vl tuomitsijoita, sillä he eivät koskaan anna unohtaa, että olen luopio.Mutta pelastus on armosta jokaiselle. Pidä sinäkin vain kiinni siitä, että oma omatuntosi on puhdas, taivaassa ei ole karsinoita.