Syöttäminen ja nukuttaminen

Miksi pakolla?

Älkää nyt ottako tätä mitenkään ivailuna tai riidan haastamisena, vaan ihan rehellisesti ja tyhmyyttäni kysyn, kun itsellä ei ole lapsia niin en voi ymmärtää tuota pikkulasten hoidon syvintä olemusta. Mietimme vain miehen kanssa, kun olemme seuranneet läheisten ihmisten pikkulapsien hoitoa, että miksi pienten lasten syömisestä ja nukkumaanmenosta pitää tehdä niin suuri show. Vaikka lapsella ei ole nälkä, niin silti pitää väkisin sitä lusikkaa suuhun tunkea ja keksiä kaiken maailman huijauskeinoja millä lapsen suuhun saadaan ruokaa. Kyllähän se lapsi syö sitten kun nälkä tulee, miksi pitää väkisin yrittää muulloin?

Toinen juttu on se nukkuminen. Että miksi ihmeessä pitää stressata sen kanssa että koska lapsi nukkuu? Jos ei väsytä, niin ei väsytä, nukahtaahan se sitten kun väsyy.

Kertokaa nyt hyvät ihmiset mulle tämä, kun en kehtaa läheisiltä ihmisiltä kysyä kun loukkaantuvat vaan jos menen viisastelemaan enkä ymmärrä lapsista mitään.

12

1320

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minuuttiaikataulu

      No ihan lyhyesti voisin kommentoida, että pieni lapsi EI OSAA sanoa milloin hänellä on nälkä tai milloin jano tai milloin nukuttaa, joten vanhempien vastuulla on se, että lapsella on jonkinlainen rytmi elämässä eli vanhempi sanoo milloin nukutaan, syödään ja niin edelleen...Jos meillä mentäisiin lapsen tahdon mukaan niin varmaan ei koskaan söisi ja nukkuisi. Tosin en minäkään ymmärrä jos väkisin syötetään, koska joskus lapsilla voi olla vaiheita, että ruoka ei maistu. Eli joustoakin pitää löytyä, mutta lapsen pitää saada tietty määrä unta, ruokaa ja juomaa vuorokaudessa ja vanhemman homma on varmistaa se.

      • kyllä

        että lapsi nukahtaa kun väsyttää, biologia pakottaa ihmisen nukahtamaan kun on tarpeeksi väsy. Ja syö innolla kun on nälkä. Ei aina tarvi lämmittää koko ruokasatsia ihan vaan sen takia, että kokeillaan jos se söis, ettei sit tuu tarvetta syöttää pakolla kun kerran ruoka on laitettu, vaan pienellä määrällä kokeiltais uppoaako ja jos ei uppoa niin kokeillaan myöhemmin uusiks.


      • Tristar
        kyllä kirjoitti:

        että lapsi nukahtaa kun väsyttää, biologia pakottaa ihmisen nukahtamaan kun on tarpeeksi väsy. Ja syö innolla kun on nälkä. Ei aina tarvi lämmittää koko ruokasatsia ihan vaan sen takia, että kokeillaan jos se söis, ettei sit tuu tarvetta syöttää pakolla kun kerran ruoka on laitettu, vaan pienellä määrällä kokeiltais uppoaako ja jos ei uppoa niin kokeillaan myöhemmin uusiks.

        hyvin pienen lapsen kansa noin tehdäänkin, eletään lapsentahtisesti. Siinä vaiheessa kuitenkin kun lapsia on enemmän tai vanhemmilla omat aikataulunsa (työ, lapsen päiväkoti, ihan mikä muu tahansa elämä kuin lapsen ympärillä pyörivä), kaiken tekeminen lapsen mielen mukaan ei aina onnistu. Itse en jaksa valvoa puoleenyöhön jolloin toinen lapsi menisi nukkumaan, kun toinen simahtaa jo yhdeksältä, ja herätä aamuneljältä kun se aiemmin nukahtanut heräisi. Lapsen rytmi yksinkertaisesti ei sovi aina vanhempien ja muun maailman rytmiin.

        Lapselle tuo myös turvallisuudentunnetta ennakoitavissa oleva päivärytmi, ja kasvatusta ajatellen on selkeämpää pitää ruoka-ajat ja nukkuma-ajat, kuin antaa lapsen pompottaa koko perhettä.

        ***


      • asiaa!
        Tristar kirjoitti:

        hyvin pienen lapsen kansa noin tehdäänkin, eletään lapsentahtisesti. Siinä vaiheessa kuitenkin kun lapsia on enemmän tai vanhemmilla omat aikataulunsa (työ, lapsen päiväkoti, ihan mikä muu tahansa elämä kuin lapsen ympärillä pyörivä), kaiken tekeminen lapsen mielen mukaan ei aina onnistu. Itse en jaksa valvoa puoleenyöhön jolloin toinen lapsi menisi nukkumaan, kun toinen simahtaa jo yhdeksältä, ja herätä aamuneljältä kun se aiemmin nukahtanut heräisi. Lapsen rytmi yksinkertaisesti ei sovi aina vanhempien ja muun maailman rytmiin.

        Lapselle tuo myös turvallisuudentunnetta ennakoitavissa oleva päivärytmi, ja kasvatusta ajatellen on selkeämpää pitää ruoka-ajat ja nukkuma-ajat, kuin antaa lapsen pompottaa koko perhettä.

        ***

        Selkeästi Tristar oli tiivistänyt keskeisimmän idean pienen lapsen säännöllisestä päivärytmistä!

        Lisäisin mukaan myös riittävän levon ja unen terveysvaikutukset: Riittävä uni ja lepo edistävät lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Uni on tärkeää aivojen toiminnalle, sillä se tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin painumisen. Unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia. Myös lapsen tunne-elämän kannalta uni on tärkeää, sillä unessa lapsi käsittelee vaikeita asioita ja pelkojaan.
        Hyvä uni edistää lapsen luovuutta, vaikuttaa keskittymiskykyyn ja mielialaan. Hyvin nukkunut lapsi on pirteä ja jaksaa leikkiä. Uni vaikuttaa lapsen sosiaaliseen elämään ja itsetuntoon. Nukkuminen vahvistaa myös lapsen vastustuskykyä ja sairauksista toipumista.

        Alkuperäiselle kirjoittajalle huomioksi, että pieni lapsi ei todellakaan osaa säädellä itselleen riittävää lepoa. Moni leikki-ikäinen maailmaan tutustuja painaisi kaiket päivät täyttä höyryä ilman päiväunia eikä malttaisi rauhoittua yöksikään! Yksivuotias tarvitsee unta n. 12-13h vuorokaudessa.

        Hienoa, että kuitenkin asiaa olet lähtenyt pohtimaan ja toivottavasti sait vastauksista uutta näkökulmaa.

        Itsekin "helpon" pikkutytön vanhempana olen huomannut ihmetellen seurailevani elämää "vaativampien" lasten perheissä. Sitten kun kehityksen myötä on päästy samojen kysymysten ja ongelmien äärelle, niin olen huomannut ymmärtäväni heidän silloisia ratkaisujaan ja toimintapojaan todella hyvin :)

        Lisää lapsen unesta:
        http://vanhemmat.mll.fi/hoivaan_ja_kasvatan/lapsen_uni.php?dir=/hoivaan_ja_kasvatan/uni


    • Annei

      semmoista hätää että lapsi nukkuu ja syö hyvin niinkuin joka tuutista tänäpäivänä toitotetaan, että on tärkeää tai ... Ja sitten katsotaan kieroon jos annetaan lasten valvoa joskus myöhään. Itsekkin syyllistyn aina välillä että vielä tämä lusikka ja sitten samassa herään, että ei saa pakottaa. Meillä poika (1.2 v) on yleensä syönyt hyvin ja nukkunut myös ollessaan terve. Olen myös samaa mieltä, että lapsi syö, kun on nälkä ja nukkuu kun väsyttää.
      Meillä ei mene rytmit sekaisin vaikka välillä valvotaan myöhempään, jos on jotain erityistä.

      Olen yrittänyt olla pakottamatta syömään. Itsellekkin tulee paha mieli kun taistelee. Monesti saattaa päivällä jäädä syönti huonolle ja ilta puuro taas maistuu.

    • yks äitee

      ..ettei teillä todellakaan ole lapsia... Siis onhan lapsia toki jotka nukkuvat ja syövät hyvin, heitä ei tarvitse tähän mitenkään painostaa..mutta kun nämä lapset ovat kyllä harvassa!! Itselläni on kaksi vuotias lapsonen jonka kanssa on kyllä sujunut syönnit ja nukkumiset ym aina hyvin, mutta ei tiedän niiiiiiin monta lasta joiden kanssa syöminen ja nukkuminen on yhtä tuskaa välillä...ja joidenkin kohdalla aina.
      Joo, jotkut lapset syö kun on nälkä. Mutta eivätpä kaikki syö, varsinkaan pienemmät. Vaikean lapsen kanssa on pakko ottaa avuksi kaikenlaiset "huijauskeinot" että lapsi suostuisi syömään edes jotain päivän aikana. Mutta täytyy toki muistaa että lapsillakin on välillä kausia jolloin ei se ruoka vaan yksinkertaisesti maistu, ja silloin ei sitä kannate lapselle tuputtaakaan.
      Nukkumaanmeno voi olla myös aikamoista monen lapsen kanssa.. jotkut lapset nukahtavat kuin itsestään silloin kun he tarvitsevat unta mutta jotkut eivät sitten millään! Ja sitten jos sitä unta ei ajoissa tule, lapsi menee yliväsyneeksi ja seuraa kauheita raivareita, itkuja, oksennuksia ym ym..

      Että kyllä nämä ruoka ja nukkumisasiat täytyy vanhempien lapsilleen opettaa. Mitähän lapsista kasvaisi jos kaikki vanhemmat ajattelisivat teidän laillanne ja kasvattaisivat lapsensa lasten ehdoilla..huh huh! Lapset söisivät milloin haluaisivat mitä haluaisivat ja nukkuisivat silloin kun huvittaa... Olisiko sitten kaikki muutkin teidän kasvatusmenetelmät yhtä "vapaamielisiä"...Noh, jokainen tyylillään. Kyllä se on sitten edessä ennemmin tai myöhemmin kuinka on lastaan joskus kasvattanut.

      Ehkä ne perheen tavat ja rutiinit ja rajat olisi hyvä opettaa kuitenkin jo sieltä pienestä asti..

      Toivottavasti ymmärrätte sitten joskus kun ja jos saatte omia lapsia...

    • Noin minäkin

      Ajattelin ennen kun oli lasta, että mikä siinä on niin hankalaa, nukuttamisessa ja syöttämisessä nääs. Nyt kun on kohta vuotinen lapsi, niin kyllähän niissä voi olla ja rutosti ongelmia, omalla lapsella ollut kummankin kanssa. Totta on että ihan pienen kanssa mennään vauvan tahdilla. Ja ihan pieni toki nukahtaa kun nukuttaa, syö kun on nälkä jne. Meillä alkoi ongelmat puolen vuoden kieppeillä. Nukkuminen, se ei siis todellakaan mene enää niin että lapsi nukkuu kun nukuttaa, vaan ainakin meillä pitää olla tämän kanssa selkeät rytmit. Ainakin yöunien kanssa. Herra valvoisi kyllä vaikka kuinka myöhään... ja sitä vastoin herää aina kuitenkin oman rytmin mukaiseen aikaan. Pieni vauva kun ei osaa ottaa univelkoja pois samana yönä... jos esim. Menee normaalia myöhemmin nukkumaan niin ei kuitenkaan nuku normaalia myöhempään, vaan herää samaan aikaan aina. Ja voit kuvitella kuinka väsyneenä, kun on saanut nukuttua vähemmän yöunia. Tästä paljon tutkittua ja omakohtaisesti koettua tietoa. Vauva tykkää rytmeistä ja tuntee olonsa turvalliseksi kun tietää noin mitä seuraavaksi tapahtuujne. Ja vanhempien tehtävä on suoda lapselle nämä rytmit ja tämä turvallisuudentunne. No syöminen on tietenkin toinen juttu, itsekään en tuputtamista ymmärrä eikä se johda mihinkään... sirkustemppuja olen kuitenkin joutunut itsekin harrastamaan... että lapsi syö edes jonkin verran. En tiedä onko oikein vai väärin mutta pidän lapsen rav innonsaantia tärkeänä enkä oikei jaksa luottaa siihen että vauva aina tietää paljon pitää ruokaa nassuun tunkea:)

    • asiaa!

      Otan tämän syömisasian tähän vielä erikseen.

      Lähes kaikille lapsille tulee jossain vaiheessa vaihe, jolloin muu maailma kiinostaa hurjan paljon enemmän kuin mikään ruokailutouhu. Ravinnotta ei kuitenkaan kukaan pärjää, ei varsinkaan kasvava lapsi. Mieluummin olen siis kuvakirjan tms. avulla koittanut saada sen muutaman ekstralusikallisen menemään kuin olla taas hetken päästä lämmittämässä sitä kahta-kolmea lusikallista, johon lapsen kärsivällisyys riittää.

      Säännöllisestä päivärytmistä ruokailuineen jne olikin jo tuossa edellä.

      Väkisin syöttämistä ja tuputtamista en minäkään ymmärrä, koska siinä ruokailuhetkestä vain tehdään lapselle epämiellyttävä ja kohta ollaan ongelman kanssa jatkuvassa oravanpyörässä.

      • Aloittaja

        Ymmärrän kaikki edellä esitetyt perustelut ja luultavasti itse tulen toimimaan ihan samalla tavalla, siitä ei ole lainkaan kysymys. Mietin vain, että eikö muka lapseen päde samat fysiologiset perustarpeet kuin aikuisiinkin? Sanoit että ravinnotta ei kukaan pärjää. Ei pärjääkään, mutta pieni lapsikin ihan luonnostaan alkaa syödä, kun on ihan oikeasti pakko, sitten kun ihan oikeasti on niin nälkä ettei enää mikään ympärillä oleva kiinnosta niin paljoa kuin ruuan mättäminen suuhun. Ihan samalla tavalla pieni lapsi todellakin nukahtaa, kun on fysiologisesti pakko. Ihminen ei pysty olemaan hereillä eikä olemaan syömättä määräänsä pidempään. Tiedän että käytännön lapsiperhe-elämässä on mahdoton odottaa fysiologisten tarpeiden voimistumista, mutta näin niinkun periaatteessa vaan mietiskelin..


      • Tristar
        Aloittaja kirjoitti:

        Ymmärrän kaikki edellä esitetyt perustelut ja luultavasti itse tulen toimimaan ihan samalla tavalla, siitä ei ole lainkaan kysymys. Mietin vain, että eikö muka lapseen päde samat fysiologiset perustarpeet kuin aikuisiinkin? Sanoit että ravinnotta ei kukaan pärjää. Ei pärjääkään, mutta pieni lapsikin ihan luonnostaan alkaa syödä, kun on ihan oikeasti pakko, sitten kun ihan oikeasti on niin nälkä ettei enää mikään ympärillä oleva kiinnosta niin paljoa kuin ruuan mättäminen suuhun. Ihan samalla tavalla pieni lapsi todellakin nukahtaa, kun on fysiologisesti pakko. Ihminen ei pysty olemaan hereillä eikä olemaan syömättä määräänsä pidempään. Tiedän että käytännön lapsiperhe-elämässä on mahdoton odottaa fysiologisten tarpeiden voimistumista, mutta näin niinkun periaatteessa vaan mietiskelin..

        niinhän sitä sanotaan että terve lapsi ei itseään nälkään tapa ja on nuo kersat seisaalleenkin nukahtaneet. Eri asia sitten on kestääkö kukaan vanhempi väsyneenä riehuvaa lasta kunnes se nukahtaa uupumustaan itse (tai kuinka mukavaa se lapsesta itsestään on), tai onko kovinkaan terveellistä antaa lapsen olla syömättä ennenkuin se nälkäänsä lappaa suuhunsa mitä vain annetaan.

        Erityislapset vielä eri pallopelinä tuohon, parin dysfaatikon äitinä syöminen on ikuinen ongelma. On kuulemma yleistä että lievistä neurologisista pikekkavuuksista "kärsivät" lapset eivät suhtaudu ruokaan kuten ikäisensä yleensä, keskosille pätee sama, kuuleman mukaan. Näläntunnetta ei osaa sellainen lapsi yhdistää syömiseen ja kylläisyyteen vaan vanhemman on tehtävä se hänen puolestaan.

        Periaatteessa kuitenkin niin, terve lapsi syö kun on nälkä ja nukkuu kun nukuttaa. Aina joskus. (tuossa yksi väsynyt joka ei suostunut päiväunille, juuri kompastui omiin jalkoihinsa ja kaatui Paikallan seistessään.)

        ***


      • 1,5v:n äiti
        Tristar kirjoitti:

        niinhän sitä sanotaan että terve lapsi ei itseään nälkään tapa ja on nuo kersat seisaalleenkin nukahtaneet. Eri asia sitten on kestääkö kukaan vanhempi väsyneenä riehuvaa lasta kunnes se nukahtaa uupumustaan itse (tai kuinka mukavaa se lapsesta itsestään on), tai onko kovinkaan terveellistä antaa lapsen olla syömättä ennenkuin se nälkäänsä lappaa suuhunsa mitä vain annetaan.

        Erityislapset vielä eri pallopelinä tuohon, parin dysfaatikon äitinä syöminen on ikuinen ongelma. On kuulemma yleistä että lievistä neurologisista pikekkavuuksista "kärsivät" lapset eivät suhtaudu ruokaan kuten ikäisensä yleensä, keskosille pätee sama, kuuleman mukaan. Näläntunnetta ei osaa sellainen lapsi yhdistää syömiseen ja kylläisyyteen vaan vanhemman on tehtävä se hänen puolestaan.

        Periaatteessa kuitenkin niin, terve lapsi syö kun on nälkä ja nukkuu kun nukuttaa. Aina joskus. (tuossa yksi väsynyt joka ei suostunut päiväunille, juuri kompastui omiin jalkoihinsa ja kaatui Paikallan seistessään.)

        ***

        Meillä tyttö nukahtaa kun väsyttää vasta, kun on huutanut itsensä ja vanhemmat lähes järjiltään. Jos rytmit pidetään, nukkumaanmeno omaan sänkyyn tai vaunuihin on helppoa, lapsi vain jätetään pullon ja tutin kanssa, ja nukahtaa omia aikojaan. Alkuperäinen, kumman valitsisit?
        Toiset lapset ovat sopeutuvaisia, nukahtavat syliin tai sohvalle, toiset kuten tämä meidän neiti, nukahtaa ilman ongelmia vain sänkyyn tai vaunuihin (ei kuitenkaan rattaisiin esim. kaupunkireissulla..), tai yöllä matkustaessa autoon.
        Ruokailuasia on vähän monimutkaisempi, mutta sanotaan vaikka näin, että ainakin meillä vielä puoli vuotta sitten huonot syöntipäivät vaikuttivat yöuniin, ja heräilee neiti vieläkin. JOten ainakin meillä yritettiin lapsen masu täyttää niillä vielä yksillä lusikallisilla, jotta olisimme saaneet eheämmät yöunet..


      • Marianni
        Aloittaja kirjoitti:

        Ymmärrän kaikki edellä esitetyt perustelut ja luultavasti itse tulen toimimaan ihan samalla tavalla, siitä ei ole lainkaan kysymys. Mietin vain, että eikö muka lapseen päde samat fysiologiset perustarpeet kuin aikuisiinkin? Sanoit että ravinnotta ei kukaan pärjää. Ei pärjääkään, mutta pieni lapsikin ihan luonnostaan alkaa syödä, kun on ihan oikeasti pakko, sitten kun ihan oikeasti on niin nälkä ettei enää mikään ympärillä oleva kiinnosta niin paljoa kuin ruuan mättäminen suuhun. Ihan samalla tavalla pieni lapsi todellakin nukahtaa, kun on fysiologisesti pakko. Ihminen ei pysty olemaan hereillä eikä olemaan syömättä määräänsä pidempään. Tiedän että käytännön lapsiperhe-elämässä on mahdoton odottaa fysiologisten tarpeiden voimistumista, mutta näin niinkun periaatteessa vaan mietiskelin..

        Saitkin jo ihan hyviä vastauksia. Täytyy vielä mainita unista, että univaje vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysiseen kehitykseen negatiivisesti. Jo pienenä vauvana lapsissa on eroja siinä, miten osaavat nukahtaa. Nukahtaminen ei ole automaatio, vaan se täytyy opetella niin kuin kaikki muutkin taidot. Tietysti yliväsynyt lapsi (tai aikuinen) lopulta kuukahtaa, mutta sen kuukahtamisen jälkeen ei lapsi nuku juuri sen pidempään kuin muutenkaan, joten univajetta jää. Tässä joutuu helposti oravanpyörään, sillä tutkittu tosiasia on että huonot unet ruokkii huonoja unia. Lapsesta tulee kroonisesti ylivsynyt, kiukkuinen, levoton jne. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen oppmisprosessia kun hän 4kk iästä eteenpäin opettelee "oikea-aikaista" nukahtamista. Ei ole ihan helppoa vanhemmillekaan huomata sitä maagista hetkeä, jolloin lapsi on tarpeeksi väsynyt ja valmis nukkumaan, mutta ei vielä yliväsynyt. Usein tässä vaiheessa ei vielä haukotella, vaan ollaan hyvällä mielin, siinä tulee vain sellainen seesteinen hetki, "rauhottumienen" josta huomaa että nyt sänkyyn! Jos tästä menee yli, on seurauksena usein riehumista ja sitä ihmettelemääsi taistelua nukkumaanmenon kanssa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      270
      4388
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3557
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1875
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1765
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1466
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1001
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      919
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      119
      875
    9. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      870
    Aihe