Toinen nainen

saan varmaan

lokaa niskaan että ropisee, mutta otan riskin. Olen eronnut pari vuotta sitten. Ikää 30-40 väliltä niinkuin myös tällä miehellä. Koulutettuja ihmisiä.

Eli olen ollut toinen nainen vuoden. Mies tulee luokseni säännöllisen epäsäännöllisesti.

Asia kuitenkin masentaa minua. Olen välillä onneni kukkuloilla ja välillä masentunut. Se masennus on vaikea kestää, siinä olen ylikierroksilla, itkuinen ja väsynyt. Masennun, koska elän lopulta epätietoisuudessa. En koskaan tiedä lopulta seuraavien tapaamisten ajankohtia varmasti, ja en voi niihinkään luottaa. Eli olen pompotettavana monesti.

Miten ajauduin tähän? Vähitellen. Minulle ei vaan kerrottu asioiden todellista luonnetta. Kihlauksesta kerrottiin, kun olin tuntenut miehen yli puoli vuotta. Eli minut on nalkitettu ikävästi. Tunteet ja hormoonit on pelissä kovasti.

Pompottaminen ja tunteilla pelaaminen kuitenkin syö minua nykyään siinä määrin, että olen alkanut etsiä keinoja päästä tilanteesta pois. Se ei kuitenkaan ole helppoa, koska nuo tunteet ja hormoonit ovat kuin huume. Siitä huolimatta näin, vaikka kohtelu ja epätietoisuudessa pitäminen ovat epäinhimillistä joskus.

Jos kerta parisuhde on karilla, mutta pitää lasten takia vetää asiat loppuun, miksei voi tunnustaa silti tosiasioita ja huolehtia tää jalkavaimokin kuitenkin suht ok? Vai onko kyseessä vaan tunnevammainen tyyppi? Vai eikö kapasiteetti vaan riitä hoiteleen kaks vaikeaa tilannetta, josta toisen piti olla se pako ikeestä? Ja saamari ku siitä on muodostumassa kans pakko... Eli tää juttu syö kyllä ihan itseään omasta takaa. Tää on tallaista länsimaihin sovellettua arabimiesten touhua. Onkohan tuota edes kukaan tutkinut ilmiönä? Ois hauska lukea. Vaikka oonkin kahlonu näitä pettämisasioita, ku oma liitto päättyi toisiin naisiin miehen jäätyä kiinni ja lähdettyä sitten vihdoin.

14

1216

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ehdotan

      että kaikki naiset pyrittäis pitämään onnellisina säännöllisen tiedotuksen avulla. Että sori baby, minusta nyt ei kuulu aikoihin... Mutta se se onkin, sitten siitä häipyis se jännitys, johon koko juttu perustui.

    • Pistä homma poikki

      En ole koskaan loppujen lopuksi ymmärtänyt, miksi nainen lähtee perheellisen aviomiehen kanssa suhteeseen. Se on väärin paitsi naista itseään kohtaan, mutta erityisesti vaimoa ja lapsia kohtaan.

      Uskotteko todella miehen löpinöihin avioliittonsa ongelmista ja lapsista, jotka tarvitsevat isäänsä? Miehiä ei kiinnosta vaimo ja lapset eikä rakastajatar, vaan se että palvelu pelaa sekä kotona että rakastajattaren luona.

      • mutta...

        En itse alkaisi toiseksi naiseksi missään tapauksessa, vaikka millainen mies kohdalle osuisi. Edes yhden illan juttua en halua varattujen kanssa. Motiivini olla koskematta varattuihin ei kuitenkaan johdu velvotteista jotain tuntematonta naista tai lapsia kohtaan. Voin kyllä tuntea jonkinlaista sympatiaa puolisoa kohtaan. Suurin syy pysytellä varatuista kaukana on nimenomaan minä itse. Jos varatun kanssa sotkeutuu pitkään suhteeseen, siitä ei saa kuin itselleen pahan mielen. Mitä pitempään varatun kanssa on, sitä enemmän tyyppiin kiintyy, voi jopa rakastua. Mitä pitempään salasuhde jatkuu, sitä varmempaa on, ettei varattu jätä puolisoaan.


    • -------

      Jutun pointti on siinä, että sinulla on heikko itsetunto ja olet pompoteltavissa mennen tullen. Kun olet ollut pari vuotta kakkosena, alat olla kuin mato, jolla ei ole omaa tahtoa ja siksi sinua on helppo käyttää.

      "Onkohan tuota edes kukaan tutkinut ilmiönä?"

      Turhaa hommaa. Asia on tuttu joka sukupolvelle, mutta aika harva oppii mitään toisten virheistä, kun omalla kohdalla "Tää on niin eri juttu, se on niin ihana ja tuntuu oikealta ja se on vaan lasten takia vanhassa ja kohta se ottaa eron".

      • käytetty rukkanen

        Hei,
        kuvittele miltä minusta tuntuu. reilun vuoden verran olin kakkosnainen, toiselta puolen Suomenmaata. kaikki alkoi Porin "musiikkijuhlista" reilu vuosi sitten. tavattiin siellä. olin "ihana" , ei missään ollut tavannut samanlaista. välimatka oli pitkä. tuli kultaisia tekstareita. tavattiin. kun hänelle sopi. soitti kun hänelle sopi. en saanut mennä häntä tapaamaan. en saanut soittaa hänelle. hän aina soitti. tyhmä minä. alistuin. uskoin kaikki kauniit lupaukset. rakasti minua. kihloistakin puhuttiin. oli aikoinaan jätetty vaimon toimesta. mutta. kaiken aikaa. ex vaimo taustalla. oliko hänellä kaikki hyvin. kävi katsomassa. kuuntelin. lohdutinkin miestä. hänellä oli ollut vaikeat vuodet eron jälkeen. minulla oli omat vaikeudet . puolison luonnollinen menetys. ei avioero. ihan hiljan takana. luopumisen tuska minulla. 100 %stressitekijä.uskoin tapaamani miehen kauniisiin puheisiin loppuun saakka. SITTEN: shokki. vaimo otti takaisin hänet. minut jätettiin. heti. ei väliä enää millään. olin "hoidon tarpeessa". hänen mielestään. arvaatkaa miltä tuntuu. paikkansa pitää: piru porista, konna kokemäeltä. elämä jatkuu .....kuitenkin


    • vaan....

      kiitän ainoastaan harvinaisen rehellisestä itsetutkiskelusta.Täällä tosiaan kaipaisi enemmän hyvätasoista ja noin asiallista pohdiskelua uskottomuusaiheesta.
      Muista kuitenkin tämä,olen itse *ykkönen*,tai olin vähän aikaa sitten,mutta oli kuinka oli,numerojärjestys mikä tahansa,annetaan itse itsellemme ihmisarvo.Oikeus rakastaa,ja tulla rakastetuksi.Oikeaan ihanaan rakkauteen ei kuulu itku eikä pahoitettu mieli,ja sellaiseen suhteeseen sinullakin on oikeus,ja sitä oikeutta valvot sinä itse.Kyllä rakkaus tulee ihan vapaa-ehtoisesti sinun luoksesi,on sinun ikiomasi,ilman kahleita,jos se rakkautta on.Jos vajavuus sinua tyydyttää,sekin on sinun valintasi.Voi olla että kävisi niin harvinaisen huonosti ettet löytäisi sitä arvoistasi rakkautta,mutta onko se yhtä paha kuin haaveilla yhtälailla saavuttamattomasta?
      Lykkyä sinulle,itse olin pahoin petetty aviovaimo,liian kauan,otin eron,ja tällä hetkellä olen rakastunut,onnellinen ja tyydytetty nainen,minut löysi ja halusi mies,vapaa,ihan vapaa,täysin minulle omistautunut,kuka tietää,kuinka onnea kestää..mutta ainakin saan kokea tämän.

      • ...

        Välillä kyllä tosiaan hämmästyttää tuo aikuisten ihmisten lapsellisuuden määrä. Ihmiset eivät ihan oikeasti elä missään saippuaoopperassa, jossa rakkaus voittaa kaiken - varsinkin jos rakkaudella tarkoitetaan intohimoa. Jos sinun kirjoituksesi on esimerkki "hyvätasoisesta itsetutkistelusta", mitähän mahtaa olla huonotasoinen?

        Ihmiset joutuvat ihmissuhteissaan sotkuun, välillä itseaiheutetusti, välillä muiden takia. Noista sotkuista voi tietysti päästä irti laastarisuhteen avulla ja ryntäämällä ihastumisesta toiseen. Toinen tapa voisi olla miettiä, mitä elämältään haluaa ja ehkä unohtaa tunteiden perusteella tehdyt vähäksi aikaa. Ihminen on eläinkunnasta ainoa otus, jolla on myös tietoinen tahto.


      • mitä elämään kuuluu

        Kyllä normaalielämään kuuluvat niin itku, paha mieli kuin naurukin. Avioliittoon eritoten ja avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin siis myös.

        Uskaltakaa elää, arvostelkaa vasta sitten kun olette kaiken kokeneita.


      • ja käännös.
        ... kirjoitti:

        Välillä kyllä tosiaan hämmästyttää tuo aikuisten ihmisten lapsellisuuden määrä. Ihmiset eivät ihan oikeasti elä missään saippuaoopperassa, jossa rakkaus voittaa kaiken - varsinkin jos rakkaudella tarkoitetaan intohimoa. Jos sinun kirjoituksesi on esimerkki "hyvätasoisesta itsetutkistelusta", mitähän mahtaa olla huonotasoinen?

        Ihmiset joutuvat ihmissuhteissaan sotkuun, välillä itseaiheutetusti, välillä muiden takia. Noista sotkuista voi tietysti päästä irti laastarisuhteen avulla ja ryntäämällä ihastumisesta toiseen. Toinen tapa voisi olla miettiä, mitä elämältään haluaa ja ehkä unohtaa tunteiden perusteella tehdyt vähäksi aikaa. Ihminen on eläinkunnasta ainoa otus, jolla on myös tietoinen tahto.

        En ole mielestäni lapsellinen aikuinen,lapsekas haluaisin toki olla.Olen viisikymppinen ,konkurssin,todella rankan avioeron kokenut nainen.Työhistoriaa monta vuosikymmentä,saattohoidollisesta vaikeisiin psyykkisiin ongelmiin,kattaen ihmiselämän koko kaaren ja kirjon.Eikä ne kokemukset ole ainoastaan *asiakkaista*,vaan ei elämä ole säästänyt läheistenkään kärsimyksiltä.Siksi en ole samaa mieltä *lapsellisuudestani*.
        Kysyit mikä on hyvää itsetutkiskelua,en tiedä muiden mielestä,mutta oli hienoa lukea välillä tuollainen asiallinen kirjoitus kuin ap kirjoitti.Omasta mielestäni aika raju ero on näihin ykkös-kakkos-huorittelu-haaskajuttuihin.
        Elämä ei ole yksinkertaista,kuten eivät elämän ratkaisutkaan,on hyvä neuvoa sivusta miten eletään,miten pitää tuntea.Jos luet tarkemmin ap-kirjoituksen ,niin huomaat.Jos et itse ole vastaavassa tilanteessa,niin elämästä kyllä löytyy muitakin aiheita.Olen ihan varma että sinullakin on elämässä jotain,joku ihmissuhde,joku joka hiertää,enemmän tai vähemmän,tai yksinkertaisesti et vaikkapa pidä yhtään jostain ihmisestä.Siirrä tunteesi siis syrjään ja ala pitää hänestä,sehän on järkevää ja mahdollista?
        No,yritän niin syvälle ja hienouksiin ,etten taida hallita itsekään ,heh,viisauttani. Mutta joka tapauksessa,minä luin ap-kirjoituksen ajatuksella,ja näen siinä elämäntilanteen,jota on paljon pohdittu ja mietitty,monelta kantilta.Sitä ei moni tee,ns. toinen nainen,vaikkapa.
        Ja se suuri sana *rakkaus*,en varmaan onnistu kertomaan mitä se minulle merkitsee,mutta ainakin siihen kuuluu myös turvallisuus,jatkuvuus..no ei hittolainen,turhaa edes yrittää selittää.Aloittajalle vaan halusin kertoa,että rohkeutta tehdä päätös suhteen lopettamisesta,luottamusta siihen että se oma rakas,vapaa,voi löytyä vielä.


    • pahakakkonen

      Olen sinua varmaan parikymmentä vuotta vanhempi, elänyt sekä pitkään avioliitossa että sen jälkeen yh:na ja sittemmin sinkkuna, välillä seurustelusuhteissa. En käske enkä kehoita mihinkään muuhun kuin tutkiskelemaan, mitä todella haluat.

      En suosittele avioliitonomaista parisuhdetta kenellekään, ellei tarkoituksena ole hankkia lapsia. Lapsille se on oikea kasvuympäristö. Mutta nykyajan paineissa, koulutettuna naisena on todella hankalaa toteuttaa äidin, vaimon, uranaisen, ystävän ja rakastajattaren moninkertaisia rooleja: on pakko tehdä valintoja. Avioliiton valitseminen todennäköisyyden ja tilastojen valossa merkitsee sitä, että miehesi pettää sinua (tn 60 %), sinä petän miestäsi (tn 40 %), liitto päättyy eroon (tn 50 %) ja joka tapauksessa liitto todennäköisesti päättyy pitkään leskeyteen (miehet kuolevat nuorempina kuin naiset, joiden todennäköinen elinikä Suomessa lienee jo runsaasti päälle 80).

      Mieti siis tarkkaan, mihin ryhdyt.

      Minun valintani on ollut mies, joka ei ole koko ajan vierelläni eikä aiokaan olla. Minä en myöskään olen ylenmäärin ihastunut ajatukseen, että eläisin hänen kanssaan arkea.

      Jokaisella on oikeus omiin ratkaisuihinsa, mutta niiden tekeminen saattaa usein olla pitkä ja tuskallinen prosessi. Kukaan ajatteleva ja tunteva ihminen ei ole niin paatunut, etteikö ottaisi ratkaisuja punnitessaan huomioon myös kanssaihmisten tunteita.

      Tämän palstan kaltaiset forumit olisivat teoriassa erinomaisen hyviä ihmisille, jotka punnitsevat vaihtoehtoja - ellei valtaosa kirjoittajista olisi jollain kummallisella tavalla ajatteluun ja ilmaisuun kykenemätöntä yksisilmäistä tuomitsijamassaa.

      • oikein hyvä

        ohje. Pisti miettimään ihan tonnilla. Toi on jotain, mitä oon ajatellu, mutta en oo saanu ajatuksesta kiinni. Oon samaa mieltä parisuhteesta. Että onko parisuhteita edes olemassa.


      • ohjetta noudattanut
        oikein hyvä kirjoitti:

        ohje. Pisti miettimään ihan tonnilla. Toi on jotain, mitä oon ajatellu, mutta en oo saanu ajatuksesta kiinni. Oon samaa mieltä parisuhteesta. Että onko parisuhteita edes olemassa.

        ..ja samaa olen itsekin miettinyt. Olin joskus vihassani ollut itsekin valmis vetämään asetelmat siihen tilaan, että en häviä, ja jos häviän, häviän odotetusti. Lopulta olen tullut kuitenkin siihen lopputulokseen, että miehen rehellisyys ja uskollisuus ei lopultakaan ole minun ongelma.

        Meinaan siis sitä, että se ei ole lopultakaan niin tärkeää, että tuntisin olevani yhden miehen intohimon yksinoikeutettu kohde. Jos mies haluaa mennä,ja haikailee muiden naisten syliin, niin menköön, se ei ole minun mielenheikkouden vajautta, vaan sen miehen. Kakkossuhteet syövät mieltä, ne eivät ole minun juttuja.


      • hyvä kirjoitus

        Suhdekin varattuun mieheen tuolta kantilta ajateltuna on sinun kannaltasi hyvä. Täydellinen se olisi vasta, jos kysyisitte luvan myös vaimolta. Muuten suhteenne on itsekästä toisen ihmisen kusettamista. Teillä ei ole oikeutta ajatella vain omaa hyväänne, koska kolmas osapuoli, eli se vaimo, jonka tunteista ei piitata, kärsii tietämättä mistä. Ja kun asia tulee ilmi, on se valtava loukkaus. Tunnetko jotain ihmeen ylemmyyttä avioliittoa ja tätä vaimoa kohtaan. Säälittävää.


      • hyväkö kirjoitus
        hyvä kirjoitus kirjoitti:

        Suhdekin varattuun mieheen tuolta kantilta ajateltuna on sinun kannaltasi hyvä. Täydellinen se olisi vasta, jos kysyisitte luvan myös vaimolta. Muuten suhteenne on itsekästä toisen ihmisen kusettamista. Teillä ei ole oikeutta ajatella vain omaa hyväänne, koska kolmas osapuoli, eli se vaimo, jonka tunteista ei piitata, kärsii tietämättä mistä. Ja kun asia tulee ilmi, on se valtava loukkaus. Tunnetko jotain ihmeen ylemmyyttä avioliittoa ja tätä vaimoa kohtaan. Säälittävää.

        takana vanheneva nainen, joka ei saa seuraa kuin vanhoista varatuista miehistä. sitten se onkin suurta viisautta kusettaa kolmatta osapuolta. laskelmoivaa, toisten hyväksikäyttämistä, joka voi saada tuhoa aikaan. eikä vähiten sille varatulle miehelle. sinä, jos kuka, olet yksisilmäinen ajatellessasi omaa hyvääsi. puolustele vain teoriaasi oikeaksi. munaa tekee mieli ja jostain sitä on saatava. väliäkö toisten loukkaamisella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4192
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3423
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1785
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1640
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      296
      1417
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      923
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      855
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      822
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      785
    Aihe