itse olen ollut pitkään, niin pitkään kuin muistan, sellainen että välillä vajoan alas ja välillä olen koko ajan tekemässä jotakin. En ole koskaan osannut pelätä tätä kyseistä sairautta. Isälläni oli tämä sairaus ja nyt toisen lapseni syntymän jälkeen vajosin keskivaikeaan masennukseen ihan ilman syytä. Aloitimme lääkkeet mutta silti iltaisin olen masentunut (taas) ja kiihdyn helposti, suutun ja ärryn. Kaipaan paljon tekemistä ja en jaksa vain olla. Joskus alan puhua paljon ja selittelen omaa oloani ja kyselen toiselta (avomieheltäni) kaikenlaista. En osaa lopettaa vaan joskus jatkamme yö myöhään vaikka en saisi vastauksia ja toinen melkein kuorsaisi.
Minulla on huono itseluottamus ja haen sitä väärin tavoin humalassa. Kalja maistuu molemmille meistä. Jos en humaltuneena saa huomiota ja aikaa, yhteistä tekemistä niin alan hakea sitä väärin tavoin ja muilta.. Tästä seuraa vain huonoa, pettämään en silti ole alkanut. Nyt vähentänyt juhlimsta koska en halua menettää miestäni. Pelkään että tämä on kaksisuuntaistamielialanhäitiötä!! Mitä sitten!? Suhde kariutuu kun olen "luonteelta" tällainen, ensin hyvällä päällä ja ihana ja sitten vaadin kaikkea ja olen kiukkuinen ja ärtyisä, välillä haluaisin kuolla....
Kokemuksia ja vinkkejä kaipaan!
Olen siis nyt hoidossa masennuksesta mutta miltä tämä kuulostaa onko pelkoni oikeaa? Hoito ollut jäähyllä nyt kk kun on lomat ja kaikki... :/
Minulla on huono itseluottamus ja haen sitä väärin tavoin humalassa. Kalja maistuu molemmille meistä. Jos en humaltuneena saa huomiota ja aikaa, yhteistä tekemistä niin alan hakea sitä väärin tavoin ja muilta.. Tästä seuraa vain huonoa, pettämään en silti ole alkanut. Nyt vähentänyt juhlimsta koska en halua menettää miestäni. Pelkään että tämä on kaksisuuntaistamielialanhäitiötä!! Mitä sitten!? Suhde kariutuu kun olen "luonteelta" tällainen, ensin hyvällä päällä ja ihana ja sitten vaadin kaikkea ja olen kiukkuinen ja ärtyisä, välillä haluaisin kuolla....
Kokemuksia ja vinkkejä kaipaan!
Olen siis nyt hoidossa masennuksesta mutta miltä tämä kuulostaa onko pelkoni oikeaa? Hoito ollut jäähyllä nyt kk kun on lomat ja kaikki... :/
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin saat oikeat lääkkeet,kyllähän tuo siltä vaikuttaa.
Minä sain oman kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin viimeviikolla.Olen kakkostyyppiä, eli manian sijasta minulla on lievä hypomania, eli olen välillä suhteellisen normaalissa kunnossa ja välillä masennuksessa. Olen vieläkin tyrmistynyt asiasta, sillä epäilin masennukseni juontuvan adhd-oireista joita minulla on. Adhd ei vieläkään ole pois suljettu, mutta lääkärin mukaan asiaa ei voi hoitaa saati tutkia niin kauan kun mielialani eivät ole tasapainossa.
Kysymykseesi vastaten, sain diagnoosini kertomiasi oireita lievemmilläkin oireilla, joten voi olla että sairastat kaksisuuntaista. Tosin se on psykiatrin asia diagnosoida ja tutkia. Mutta jos pelkäät mania jaksoja, kannattaisi todellakin hakea apua ja neuvoja, selvittää mistä on kyse, tarpeeksi ajoissa niin mopo ei karkaa käsistä. Kaksisuuntaista puolustaisi myös isäsi sairaus, kaksisuuntainenhan on periytyvää.
Oma diagnoosini on niin tuore etten tiedä miten tästä eteenpäin. Olen sairastanut jo 4 vuotta masennusta joista 1v hoidettuna. Nyt masennus saikin tarkemman "diagnosoinnin" ja tuntuu etten olisi enää se sama ihminen. Tätä en odottanut, ja netistä luin diagnoosini jälkeen ensimmäistä kertaa koko sairaudesta ja sen ilmenemisestä. Sairaus vaikuttaa lohduttomalta ja ikuiselta. Onneksi en sairasta maniaa (tietääkseni)mutta hypomaniakin aiheuttaa lieviä ongelmia; muutaman päivän aktiivisia pysähdyksiä jolloin saatan siivota tuntikausia enkä yksinkertaisesti pysty lopettamaan ennekuin kroppaa särkee. Tällöin myös syöminen unohtuu, eikä taukojakaan juuri tule siihen heilumiseen muutamaa kokisryyppäystä lukuunottamatta. Minun mielialani myös saattaa muuttua saman päivän aikana. Aamulla herätään masiksessa ja iltaa kohtaan jo höyrytään asioista. Jos innostun jostakin niin puhun asiasta taukoamatta niin että lähipiiri alkaa totaalisesti kyllästymään aiheeseen. Kun innostus lopahtaa, se lopahtaa lopullisesti. Siihen aiheeseen ei enää palata.
Nyt kun olen tutustunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, huomaan myös tietynlaisen kaavan jaksojen välillä. Saan nostettua/aktivoitua itseäni masennuksesta tekemällä asioita pakolla, mutta tekeminen myös houkuttelee hypomaniaa. Äkillinen jaksaminen ja tekeminen tuntuu niin hyvältä, että vastaan työkutsuihin ja muihin velvollisuuksiin jees jees-kommentein ja löydän sitten itseni keskeltä armotonta työputkea jota en jaksa viedä läpi. On siis vaikea pysyä toimintakunnossa (pois masiksesta) kun se aktivointi vie sitten niin kiivaaseen elämänrytmiin.