Tietääkö joku, määräytyykö lapsen sukunimi lain mukaan jotenkin, kun ollaan avoliitossa?
Esim. tuleeko lapselle automaattisesti isän sukunimi?
Miten äidin sukunimi, jos se on sukunimi entisestä avioliitosta..voiko sen antaa lapselle?
Esim. tuleeko lapselle automaattisesti isän sukunimi?
Miten äidin sukunimi, jos se on sukunimi entisestä avioliitosta..voiko sen antaa lapselle?
Vastaukset 12
Vanhimmat
itse päättää tuleeko lapselle isän vai äidin sukunimi, automaattisesti tulisi äidin sukunimi mutta sen voi helposti "muuttaa" isän sukunimelle etunimien annon yhteydessä. tietääkseni lapselle ei voida antaa ns. ex-miehen sukunimeä vaan tällöin tulisi antaa sinun "tyttönimi". ja naimisissa ollessa lapselle tulisi sama sukunimi kuin muilla.
Lapselle tulee automaattisesti äidin sukunimi,
ellei vanhemmat toisin ilmoita.
Jos äiti on ollut aiksemmin naimisissa,
ja hänellä on entisen miehensä sukunimi,
se nimi siis tulee myös lapselle,
ellei vanhemmat halua lasta oikean isänsä nimelle.
Jos naisella on ex-miehensä sukunimi, lapselle annetaan avoliitossa joko
a) äidin tyttönimi
tai
b) OIKEAN isän (avopuolison) nimi
Siispä sitä ex-miehen nimeä ei lapselle hyväksytä, vaikka itse sitä haluaisikin. Vain, jos tämä ex-mies adoptoisi ko. lapsen, lapsi saisi ex-miehen nimen, mutta tällainen tilanne tulisi kyseeseen ehkä vain Kauniissa ja Rohkeissa. ;)
Avioliitossa lapsen nimeksi tulee perheen yhteinen nimi tai jos molemmat ovat avioituessaan pitänyt omat "tyttönimensä", toinen näistä (valitaan itse).
Saatat olla oikeassa, jos kyseessä on kaksiosainen sukunimi,
että ex-miehen nimeä ei voi lapselle antaa.
Mutta jos naisella on ex-miehensä sukunimi (siis vain yksi sukunimi), hänen ei ole pakko muuttaa omaa nimeään tyttönimelle, jolloin lapsikin saisi hänen tyttönimensä.
Eihän lapsi voi olla äitinsä tyttönimellä, jos äiti itsekään ei ole.
Saattaa olla sekavaa, mutta toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin.
Minulla on tuttava, jolla on kaksi lasta ex-aviomiehensä kanssa (koko perheellä siis yhteinen sukunimi).
Pariskunta erosi, ja vaimo piti edelleen miehensä sukunimen.
Hän sai myöhemmin lapsen toisen miehen kanssa,
ja tämä lapsi on samansukuniminen kuin sisarpuolensakin - siis naisen sukunimellä,
joka on siis ex-miehen sukunimi.
Jos edellisestä avioliitosta ei ole lapsia niin myöskään uuden miehen kanssa saatu lapsi ei voi saada edellisen miehen nimeä vaikka nainen olisikin sen pitänyt (eli tulisi antaa äidin tyttönimi tai isän nimi) , mutta jos edellisestä avioliitosta on lapsia niin uusia lapsi voidaan kastaa sisar-puoltensa kanssa saman sukunimiseksi tai voidaan valita isän sukunimi lapselle. Hankala tämä sukunimilaki... Mutta se varmaan kyllä osittain riippuu myös papista sillä enoni entinen vaimo on saanut pari tenavaa toisen miehen kanssa ja näitä ei pappi antanut kastaa ent. miehen eli enoni sukunimelle vaikka vaimo olikin nimen pitänyt...
Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa äitinsä sukunimen. Äidin sukunimi voi tietenkin olla sama kuin hänen aikaisemmalla aviomiehellään, jos hän on sen aikoinaan ottanut eikä ole siitä luopunut.
Jos isä tunnustaa lapsen omakseen, voidaan vanhempien yhteisellä päätöksellä lapselle antaa myös isän sukunimi.
Tässä lisätietoa aiheesta:http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Puolisonsukunimijalapsensukunimi/Lapsensukunimisyntymanperusteella
Mitähän tämäkin höpöttäjä taas tarkoittaa?
"...pappi ei antanut kastaa ent. miehen eli enoni sukunimelle, vaikka..."
Ei lasta (tai aikuista) kasteta millekään nimelle, vaan kasteessa ihminen liitetään seurakuntaan. Onko vieläkin olemassa ihmisiä, jotka luulevat, että kaste on yhtä kuin nimen antaminen? Oletetaan, että äiti olisi ilmoittanut lapsen nimen maistraattiin ja halusi hänet kastettavan vaikkapa viisi vuotiaana; olisiko pappi siinä tapauksessa sanonut, että en kasta (=liitä seurakuntaan) tämän nimistä ihmistä; tuskinpa.
Avoliitossahan lapsi saa äitinsä sen hetkisen sukunimen (vaikka se sitten olisi entisen miehen nimi). Ei sitä äidin tyttönimeä mistään esiin kaivella.
on avioton lapsi, joten se saa automaattisesti äitinsä sukunimen. Jos lapsi halutaan isyyden vahvistamisen jälkeen muuttaa isänsä nimelle, se käy päinsä. Usein kuitenkin isyyden vahvistaminen tapahtuu vasta nimen rekisteröimisen jälkeen. Jos äidillä on edellisessä avioliitossa saatu sukunimi kehottaisin kuitenkin panemaan lapsen isänsä nimelle.
me kävimme ainakin ennen tyttäremme kastamista lastenvalvojan luona tunnustamassa isyyden, kun oli alusta asti selvää, että lapsemme kastetaan isän sukunimelle. Sitten kun annettiin papille jäljennös isyyden vahvistamisesta niin sanoimme vain, että lapselle tulee isän sukunimi.
VOI MENNÄ NAIMISIIN ENNEN KUIN HANKKII LAPSIA?
OLIS REILUMPAA ITSE LAPSELLEKIN EIKÄ TARTTIS TÄMMÖSIÄ TÄÄLÄ MIETTIÄ !!!
Nykyaikana aika monet elävät avoliitossa jopa läpi elämän... Miten niin olisi lapsen kannalta reilumpaa olla naimisissa? Samalla tavallahan avoparit huolehtivat lapsen hyvinvoinnista yhdessä, kuin avioparitkin. Meilläkin on yhteishuoltajuus ja se isyyden tunnustaminen nyt ei niin vaikea ja työläs asia ollut. Me ainakin olemme sitoutuneet toisiimme samalla tavalla kuin avioparitkin vaikka pappi ei ole aamenta sanonutkaan.
Ja aika usein myös mies on ottanut vaimonsa nimen aivoliittoon mennessä.