En jaksa enää

..olkoonkin kyseessä oma poikasi. Hän on aikuinen, omansa, etkä voi muuttaa häntä. Jokaisella ihmisellä on omat polkunsa; tämä näyttää olevan hänen. Tunnet avuttomuutta, mutta muista: Syy ei ole sinun!

Syy ei sinun ole missään tapauksessa. Onko hänellä yhtään ystäviä?

Pojallani on yksi hyvä ystävä.Valittaa minulle,kun ei ole tyttöystävää.Ei kukaan tule kotoa hakemaan.Kauhulla ajatellaan aikaa,kun meitä ei ole.Poika tulee perimään paljon.Ei osaa pitää puoliaan.Huono,huono äiti.Pojaltani puuttuu siivet,millä lentää.Itkettää,itkettää.Kaikkeni olen tehnyt.

Niin on pakko opetella vastuuta kun ei enään ole täysi jääkaappi valmiina.

itse tunnen, että olen ajautumassa poikasi tilanteeseen, jollen kohta ryhdy käymään lääkärillä. Pelkään kaikkea, joka päivä tuntuu valuvan syvemmälle.

Tuntuu, että teillä on keskusteluyhteys tiltannut. Kokeile keskustella ihan mistä tahansa roskasta poikasi kanssa niin, ettei se teidän ainoa puhe ole sitä, että sinä sanot ryhdistäydy ja poikasi vastaa jollain herjalla, koska kokee sanomasi vittuiluksi.

Ja kokeile sanoa ihan suoraan, mitä ajattelet. Siis ei tiuskien tai mollaten vaan niin kuin todeten, esim. että itsestäsi tuntuu pahalta, että oletko huono äiti, kun hänellä menee niin huonosti. Ehkä siitä pääsisitte eteenpäin. Ehkä poikasi jostain syystä vaan kokee, ettet sinä tue häntä, kun hänellä on paha olo tms. Ja saattaapi olla, että hänen vetelyytensä vituttaa häntä itseäänkin, eikä hän keksi ulospääsyä jostain syystä.